04.06.2024 | Tilaajille, Uurainen
Jos tulevaisuudessa kuljet Uuraisten Nuokkarin ohitse ja ikkunoista välkkyvät rytmikkäästi värivalot, todistat hyväntekeväisyystapahtuma Huhtihulinoiden tulosta. Tapahtumassa kerättiin liki 3000 euroa Uuraisten Nuokkarin nuorille ja niillä hankittiin nuorten itsensä toivomaa varustusta.
Ledivalojen lisäksi talolle saadaan air fryer kokkailuhetkiä varten ja päälle vielä ruokarahaa. Tulossa on vielä sohva, kunhan ulkonäöstä päästään yhteisymmärrykseen. Myös jokin kanavapaketti saadaan syksyllä. Lisäksi Urheiluautoilijat lahjoitti vielä uuden näppiksen ja pelihiiren.
Sen lisäksi, että nuoret tykkäsivät ja hyötyivät tapahtumasta, hyvä mieli jäi päällimmäiseksi myös järjestäjille.
– Urheiluautoilijat oli ainakin ihan täpinöissään, että päästiin tekemään yhteistyötä muiden kanssa, tuumaili palkintoja luovuttamassa ollut Ville Tanermäki.
– Tapahtuma laajeni valmisteluaikana aika isoksi ja minulla iski melkein jo rimakauhu, että miten tästä selvitään, mutta hyvinhän kaikki meni, Satu Pitkänen jatkaa.
– Tapahtumasta jäi kokonaisuudessaan erittäin hyvä fiilis ja tiedän, että en ole yksin fiilikseni kanssa. Jälkikäteen on tullut runsaasti positiivista palautetta. Erityisesti mieltä lämmitti nuorison päivän aikana esittämät kiitokset ja toiveet hulinoiden jatkuvuudesta tiivistää tunnelmat Pasi Haarala, joka vastasi esimerkiksi julkkisjoukkueen kasaamisesta.
04.06.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Eläkeliiton yhdistyksen Liikuntapäivää toukokuun lopulla sää suosi. Hellesäässä urheiltiin ja hikoiltiin perinteisimmissä lajeissa, kuten ulkokuntosali, petankki ja kävely, sekä myös hiukan eksoottisemmissa, kuten nännikumien heitto ja krolf. Kalorivajetta korjattiin makkaralla.
Toivakan krolf-rata sijaitsee urheilukentän ympäristössä. Toivakasta onkin tullut Suomen johtava krolf-kunta, kiitos Esko ”Eko” Hietasen, jota esitteli lajin Toivakan eläkeliittolaisille muutama vuosi sitten. Jokaiselle radan 12 reiälle hän sai helpohkosti 100 euron sponsorirahan paikallisilta yrittäjiltä ja summa pelivälineiden hankintaan oli koossa. Nyt jokaisella reiällä komeilee jonkun toivakkalaisyrityksen logo.
– Kun yrittäjien hallitukselta tiedustelin asiaa, niin Korisevan Arja hihkaisi, että minulle numero 12. Myös Perälän kyläkauppiaan kanssa meillä on hyvä diili ja välineiden lainaus onnistuu kaupassa, Eko Hietanen kiittelee ja vihjaa, että auton peräkontissa on läjä kauppias Kertulta saatuja palkintoja odottamassa urheilusankareita.
Krolf on peli, jonka soisi olevan tunnetumpikin, se tarjoaa hauskaa ajanvietettä kaikenikäisille.
Krolfissa käytetään kroketin pelivälineitä, mutta peliä pelataan kuten golfia. Pelaajat lyövät palloa mailalla kohti reikiä. Krolf on helppo oppia, ja se sopii niin aloittelijoille kuin kokeneille pelaajillekin.
– Krolfin kehitti vuonna 1973 Tanskassa mies, joka oli huippugolfari, mutta jonka jalat eivät enää sallineet pitkiä kävelyjä, Eko Hietanen kertoo. Toivakkaan krolf löysi Ekon saarijärveläisen darts-kaverin Reijo Leppäsen kautta.
Toivakan kesä jatkuu vilkkaana. Ensi lauantaina vietetään valtakunnallista Avoimet kylät -päivää, johon Toivakassa osallistutaan aktiivisesti. Nisulan kylätalon pöytään katetaan Maalaisbrunssi ja bussi kuljettaa väkeä syömään Toivakan keskustasta. Ruuhimäen kylätalolla puolestaan on peräkonttikirppis, myyjäiset ja taimien vaihtoa. Myös Vanhassa Pappilassa on avoimet ovet.
Reilun viikon päästä torstaina puolestaan käynnistyy jo kuudennet Toivakan kamarimusiikkifestivaalit Aapo Järvisen ja Fanny Söderströmin johdolla. Jo avajaiskonsertissa Toivakan kirkossa soi koko festivaalin taiteilijajoukko täydessä mahdissaan. Luvassa on esimerkiksi Ravelia, Beethovenia, Debussya ja Schubertia.
04.06.2024 | Alueelta, Korpilahti, Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Elinvoima on sana, jota kuntien johtohenkilöt mielellään toistavat. Elinvoimainen kunta on tavoitetila, joka ei synny itsestään, vaan jonka eteen on tehtävä hartiavoimin töitä, mutta ehdottomasti hymyssä suin.
Uutta todellisuutta sote-uudistuksen jälkeen on eletty nyt puolitoista vuotta. Hyvinvointialueiden valtavista alijäämistä ja toiminnan käynnistämisen vaikeuksista on puhuttu paljon, mutta helppoa uuteen tilanteeseen sopeutuminen ei ole ollut kunnillakaan.
Sote-uudistuksen yhteydessä kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennettiin vuoden 2023 alussa 12,64 prosenttiyksiköllä. Vuodelle 2024 kaikkien Manner-Suomen kuntien veroprosentit pyöristettiin kymmenyksen tarkkuuteen, eli kaikissa kunnissa veroprosentti muuttuu ainakin hieman. 202 kuntaa päätyi nostamaan ja 97 laskemaan veroprosenttejaan.
Korotusten taustalla vaikuttivat muun muassa sote-uudistuksen epäedulliset vaikutukset kunnan talouteen, kustannustason yleinen nousu, huonontuneet talousnäkymät sekä kuntien erilaistuminen muun muassa väestökehityksen vuoksi. Useissa kunnissa verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä eivät riitä kattamaan käyttötalouden nettokustannuksia ja poistoja. Kuntien taloudellinen eriytyminen myös jatkuu ja kiihtyy entisestään.
Uusi uudistus on aivan nurkan takana. Suomen työllisyysuudistus 2025 on merkittävä muutos, joka vaikuttaa työllisyyspalveluihin. Uudistuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisätä työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirretään kunnille. Tämä tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita ja mahdollistaa kohdennettujen ja paikallisten tarpeiden mukaisten palvelujen tarjoamisen. Kunnille luodaan myös rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi.
Uudistuksessa huomioidaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Kielelliset oikeudet ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut turvataan.
Keski-Suomeen toteutuu kolme työllisyysaluetta. Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalue sekä Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue. Keski-Suomen eteläisen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Jämsä ja Keski-Suomen pohjoisen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Äänekoski. Jyväskylän toimii vastuukuntana yhteisellä työllisyysalueella Muuramen kanssa. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat 13 kuntaa: Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat Joutsa, Keuruu, Luhanka, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Toivakka ja Jämsä.
Työllisyys- ja elinkeinopalveluita järjestetään jatkossa yhteistyössä kuntien kanssa työllisyysalueilla ja osa palveluista voidaan toteuttaa myös maakunnallisina yhteispalveluina. Työnhakija- ja yritysasiakkaille suunnatut palvelut tulevat esille oman kunnan verkkosivuille ja Työmarkkinatorille. Työmarkkinatori on korvannut TE-toimistojen verkkosivut. Työllisyysalueilla uudistusta valmistellaan tällä hetkellä esimerkiksi tulevaisuuden palveluhankintojen, tietojärjestelmäasioiden ja henkilöstön muutosjohtamisen osalta. Työllisyysalueet aloittavat toimintansa 1.1.2025.
Keski-Suomen kuntien yritysneuvojat ja elinvoima-asioista vastaavat kokoontuivat kesäisenä päivänä Toivakan Teema Hostelliin verkostoitumaan ja pohtimaan uudistuksen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Varsinainen aihe tällä kertaa oli Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta eli TKI.
– Elämme isojen muutosten aikaa ja itse olen varsin odottavaisella mielellä. Toivon ja uskon, että uudistus tuo lisää mahdollisuuksia elinvoiman kehittämiseen, totesi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Pirkko Melville. Hän mainitsi myös erityissuhteensa Toivakkaan, jossa hän on viettänyt mökkikesiä lapsuudestaan saakka.
Myös valtionhallinnossa vain muutos on pysyvä olotila ja palettia ollaan taas pistämässä uusiksi vuoden 2026 alusta. Osin syynä on työllisyysasioiden siirtyminen kunnille. Nykyiset kirjainlyhenteet AVI, ELY ja TE-toimistot jäävät historiaan.
Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon, jonka nimeksi tullee Lupa- ja valvontavirasto, eli LVV. Uudistuksessa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten ympäristöasioiden vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät yhdistetään.
Uudessa valtakunnallisessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat siis yhden yhtenäisen kokonaisuuden. ELY-keskusten jäljelle jäävät tehtävät kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin. ELY-toimistot lakkaavat ja muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Uudistamisessa tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua.
Uudistuksessa luvataan turvata kattavat palvelut eri puolilla Suomea, ja erityistä huomiota kiinnitetään varautumistehtävien aukottomaan toteutumiseen. Uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa viimeistään vuonna 2026.
Valmistelua tehdään poikkihallinnollisessa yhteistyössä, ja uudistuksessa on mukana työ- ja elinkeino-, oikeus-, sisä, opetus- ja kulttuuri-, maa- ja metsätalous-, liikenne- ja viestintä-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, aluehallintovirasto, ELY-keskus sekä ELY-keskusten, TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA-keskus sekä Ahvenanmaan valtionvirasto.
Toivakan Touko, eli kunnanjohtaja Touko Aalto ei jättänyt tilaisuutta käyttämättä ja piti voimakkaan ja innostavan puheenvuoron Toivakan veto- ja pitovoimatekijoistä. Hän kannusti jyväskyläläisiä etelänmatkalle puolen tunnin päähän Toivakkaa, jossa moni asia on helpompaa, halvempaa ja ketterämpää.
– Toivakassa on paljon myös kausi- ja vuoroasumista. Meillä on vapaa-ajan asukkaita yli 1500 ja moni heistä tekee myös etätöitä, minkä valokuitu monelle mahdollistaa.
Tulevana kesänä Toivakassa myös tapahtuu. Kesän aloittaa Toivakan Kamarimusiikkifestivaali juhannuksen alla. Heinäkuun alussa on luvassa lisää.
– Laittakaa kalenteriin 6.7., silloin on Toivakan Kesämarkkinat ja illalla VakkaFest, jossa Arja Korisevan lisäksi Sun Toiveessa esiintyy myös Movetron, Aalto muistutti.
Touko Aalto, työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija, työkykykoordinaattori Arja Marjonen ja viestintä- ja markkinointisuunnittelija Nina-Maria Heinonen ovat viime aikoina jalkautuneet Toivakan yrityksiin ja saaneet suoraan tietoa, millaisia yrityksiä Toivakassa toimii ja millaista yhteistoimintaa he toivovat kunnan kanssa.
– On tavattoman tärkeää, että yrittäjä kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Tässä pieni kunta pystyy toimimaan ketterästi, Aalto painotti.
Toivakan kunnan talous on pitkästä aikaa siinä kunnossa, että on mahdollisuus myös laittaa ”tasetta töihin”, eli hakea kasvua erilaisten porkkanoiden muodossa. Tänä vuonna on lanseerattu sekä Raksa- että Muksuraha, jotka yhdessä tai erikseen lisäävät Toivakan houkuttavuutta huomattavasti.
Biokaasulaitos ja minitaloja – toivakkalaista pellepelottomuutta
Yritysneuvojatapaamisessa esittäytyi kaksi toivakkalaista yrittäjää. Vaikka toinen oli perinteisen maatalouselinkeinon edustaja ja toinen taas alalta toiselle ketterästi hyppelevä monialayrittäjä, niin yhdistäviä ominaisuuksiakin löytyi. Esimerkiksi rohkeus ja ennakkoluulottomuus.
Lauri Jaatinen investoi Mäntyniemen tilallaan biokaasulaitokseen ja on päätökseen tyytyväinen. Mitä epävarmemmiksi ajat muuttuvat, sitä turvallisempi vaihtoehto on omavarainen energiantuotanto.
– Koko viime talvi mentiin käytännössä hukkalämmön avulla, hän kertoo tyytyväisenä. Myös hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa biokaasun hyödyntäminen on merkittävässä roolissa. Suomessa maatilan biokaasulaitoksia oli viime vuoden lopussa toiminnassa noin 30 ja rakenteilla kymmenkunta lisää. Mäntyniemeen lisäksi Keski-Suomesta löytyy laitos Kalmarin tilalta Laukaasta.
– Kiinnostusta on selvästi, on käynyt porukkaa tutustumassa ja myös puheenvuoropyyntöjä minulle on tullut aika paljon. Investointi on kuitenkin niin suuri, että kovin nopeasti ne eivät lisäänny, Jaatinen kertoo.
Matti Tiaisen yritysura on edennyt osin myös kantapään kautta. Rohkeana nuorena yrittäjänä hän kehitti lastenkalusteet, joissa on erikoisen kätevä puukierrejalka, ja hankki valmistukseen tarvittavan laitteiston. Pian hän sai kuitenkin huomata lastenkalustemarkkinoiden rajallisuuden ja maksoi innovatiivisuuden laskua 10 vuotta.
Onneksi Tiainen ei lannistunut, vaan perusti sittemmin varsin menestyksekkääksi osoittautuneen keittiöfirman. Sen myynnistä saaduilla rahoilla hän osti kohtuullisen halvalla Toivakan vanhan palvelutalokokonaisuuden ja ryhtyi kunnostamaan sitä monikäyttötilaksi.
Toivakassa puisteltiin päitä, mutta eipä ollutkaan Teema Hostel ja sen ympärille muodostunut kahdeksan yrityksen yrityskylä ja vuokra-asunnot hullun homma, vaan kerrassaan menestystarina. Tosin paljon työtä ja sinnikkyyttä vaatinut sellainen, mutta nyt viiden vuoden jälkeen kompleksi on oikea Toivakan ylpeys.
– Tässä kiinteistössä on yleensä ainakin 45 henkilöä. Hostellista työmiehet lähtivät aamulla töihin, 18 asunnossa asutaan ja muutenkin koko ajan on hyvä pöhinä päällä, Matti Tiainen kertoo.
Seuraavaksi Matti suuntaa noin 300 metrin päähän rivitalotontille, jonne hänellä on aikomus toteuttaa minitalohanke. Trendikkäät, neliöiltään kompaktit minitalot edustavat tulevaisuuden asumista.
Hanna Lahtinen
28.05.2024 | Tilaajille, Toivakka
Kesäinen päivä loi hyvät puitteet, kun Toivakan Ruuhimäellä vietettiin Martti Mannisen 105-vuotisjuhlaa. Kysyimme Manniselta vuosi sitten hänen 104-vuotispäivänään hänen korkean ikänsä salaisuutta. Silloin Manninen vastasi, että yläkerran isäntä ei ole vielä kutsunut minua luokseen, siksi olen täällä.
Hilkulla se kuitenkin oli jo nuorena, kertoo sotaveteraani Manninen.
– Luoti lävisti pääni ja siitä alkoi kohtuupitkä sairaalakierros. Haavoittumiseni jälkeen pääsin kuntoutukseen, josta oli paljon apua. Sieltä palasin vielä takaisin sotahommiin autonkuljettajaksi.
Nyt, 105-päivänä Manninen voi edelleen hyvin. Hänen tyttärensä Tuula Merikallio kertoi, että Toivakan kotihoidon työntekijät käyvät säännöllisesti katsomassa isää. He tarkistavat lääkityksen ja voinnin ja auttavat saunassa käynnissä. Kotihoito saa Merikalliolta kiitosta isänsä hyvästä hoidosta. Manninen keskustelee lähinnä sukulaisista koostuvan juhlavierasjoukon kanssa sujuvasti ja kertoilee asumisensa historiaa Toivakassa, aina siihen aikaan asti, kun he tulivat nykyiseen rintamamiestaloonsa.
Mannisen aika kuluu omassa talossaan pikkuaskareita tehden, uutisia ja maailman menoa kuunnellen. Ikätovereita ei Mannisella enää ole, he ovat ainakin suurelta osin menneet jo pois. Vähän nuorempia kylläkin löytyy ja heidän kanssaan voi vielä vaihtaa nuoruus- ja sota-ajan ja sotaa seuranneen rakentamisen ajan muistoja. Koko Suomessa yli satavuotiaita on tällä hetkellä 1 153.
Onnittelijoiden joukossa oli myös Toivakan sotaveteraanit Ry:n viimeinen puheenjohtaja Kalevi Jääskeläinen.
– Tämän ja ensi vuoden aikana eri veteraanijärjestöt lakkaavat olemasta. Veteraanijärjestöjen tilalle tulee perinnepiirejä ja perinnetoimikuntia. Toivakan Sotaveteraanit ry loppuu tänä vuonna ja tilalle tulee perinnetoimikunta, kertoi Jääskeläinen.
Veikko Ripatti
28.05.2024 | Tilaajille, Uurainen
Jyvässeudun yrittäjien viime vuoden Vuoden yrittäjä on Ränssin Kievari Kuikassa. Juuri nyt Ränssissä valmistaudutaan kuumeisesti tulevaan teatterikesään.
Kevättalvella oli sen verran rauhallisempaa, että tunnustusta juhlittiin ystävien, yhteistyökumppanien ja herkullisten kakkukahvien voimin. Tervehdyksensä toivat kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja Jyvässeudun yrittäjien puheenjohtaja Päivi Leminen. Musiikista vastasi jo useamman kesän Ränssin tähti, Saija Tuupanen.
Fysioterapeuttiyrittäjä Päivi Leminen on kipparoinut Jyvässeudun Yrittäjiä, eli entistä Jyväskylän maalaiskunnan yrittäjiä jo kahdeksan vuotta.
– Aktiiveja ei varmasti missään yhdistyksessä ole liikaa ja korona hiljensi kovasti toimintaa, mutta yrittäjät eivät ole helposti lannistuvaa sorttia, Leminen totesi.
Timo Koivisto korosti, että Ränssin Kievarin merkitys Kuikan, Tikkakosken ja koko Jyväskylän seudulle on ollut ja on hyvin merkittävä ja sen toiminta tukee myös muita yrittäjiä. Hän piti tärkeänä myös kulttuurihistoriallisen miljöön ylläpitoa osana yritystoimintaa.
– Tikkakosken alue on yksi eniten kasvavia alueita Jyväskylässä ja täällä on paljon elinvoimatekijöitä, Koivisto kertoi.
Ränssiä emännöi nykyisin Minna Eräjärvi perheineen isänsä Mikon jalanjäljissä.
Ränssin Kievarin talo vietti 200-vuotissynttäreitään jo muutama vuosi sitten. Talo on tiettävästi vanhin yhtäjaksoisesti asuttu talo Jyvässeudulla. Iso noin 600 neliön päärakennus toimi kievarina yli 50 vuotta 1800- ja 1900-luvun molemmin puolin. Päärakennuksen tupa on 110 neliötä ja Keski-Suomen suurin.
Tuvan komistuksena on valtava haltiahirsi, joka on ostettu vuonna 1818 suurtila Tikkamannilasta ja maksanut tasan markan. Hirsi onkin nähnyt monenlaista menoa alapuolellaan. Korttipeleistä, tilan menetyksestä, viinan poltosta sekä vaimojen vaihdosta on monia mielenkiintoisia tarinoita ja totuuksia. Ränssi sijaitsee vanhan postiväylän varrella, joka kiinnosti myös alueilla piileskeleviä maantierosvoja. Tuvan lattiasta löytyy myös hevosen kavion jälki, joka on peräisin vanhalta kievariajalta 1800-luvulta. Rohkeimmat isännät ajoivat kieseillä sisälle asti.
Talon nykyisessä takkahuoneessa oli aiemmin ollut talon keittiö noin 100 vuoden ajan ja siltä ajalta on vielä nähtävissä lattiaan kuluneet jalanjäljet.
Minna Eräjärven äidillä oli sukulaisuussiteitä taloon ja siksi Eräjärvet aikoinaan kiinnostuivat talosta ja päätyivät hankkimaan sen 1980-luvulla. Aluksi tarvittiin valtavasti mielikuvitusta, jotta pystyi havaitsemaan paikan kauneuden ja potentiaalin kaiken romun ja roskan alta. Vielä enemmän tarvittiin ahkeruutta ja sinnikkyyttä, jotta paikasta kuoriutui nykyisen kaltainen Ränssi ja Mikko Eräjärvi pääsi toteuttamaan teatteriunelmaansa.
– Sitten alkoi pikkuhiljaa tuntumaan, että jotain on tehty oikein ja nyt on jo sellaisia perheitä, joiden kanssa on eletty pitkä kaari häistä syntymäpäivien kautta muistotilaisuuteen. Totuin jo nuorena kovaan työntekoon ja kasvoin tähän paikkaan kiinni. Ja oikeasti myös nautin kaikesta mikä yrittäjyyteen Ränssissä liittyy, Minna Eräjärvi kertoi.
– Isän motto oli, että periksi ei saa antaa ja asioilla on tapana järjestyä. Se auttoi valtavasti myös silloin kun isä 14 vuotta sitten kuoli, hän jatkaa. Nyt tukena on oma puoliso ja lapset ja Ränssin Kievari on aidosti perheyritys.
Ensi kesänä Ränssin teatterissa esitetään iskelmätähti Anita Hirvosen elämään perustuvaa näytelmää Se va Kuku de. Äänekoskella syntynyt Maitolaiturin prinsessa teki pitkän ja menestyksekkään uran ja on levyttänyt peräti kuudella eri vuosikymmenellä. Monet levyistä ja sinkuista ovat myyneet myös kultaa. Hänen rempseä imagonsa ja rehvakkaat laulunsa ovat piirtyneet suomalaisten muistoihin ja sydämiin. Anitan elämässä on ollut paljon laulua ja tanssia, mutta myös itkua ja paljon draamaa.
Laulunäytelmä kertoo Anitan koko tarinan mummon luona kasvaneesta pikkutytöstä koko kansan tuntemaksi laulajatähdeksi.
Anitaa Ränssissä esittävät lapsena Moona Elorinne ja Sara Summanen ja aikuisena Marita Taavitsainen ja Anna-Maija Ojansivu. Muissa rooleissa näyttelevät Lotta Lassila, Kristian Ijäs, Kimmo Hannula, Tarmo Pennanen ja Pertti Wenekoski & tanssiorkesteri Mambo.
Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Juse Venäläinen.
Hanna Lahtinen
28.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialue on antanut esityksensä tulevasta palveluverkosta ja asiasta päätetään kesäkuussa. Keskiviikkoiltana Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön asukasillassa puhuttiin tulevasta.
Palveluverkkoesityksessä Korpilahdella säilyy niin sanottu paikallinen sote-asema. Esityksen ja keskiviikkoiltana kuullun aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aulan puheen mukaan palvelut tulevat säilymään entisellä tasollaan.
Ympärivuorokautisen asumisen yksikkö, Iltatähti on sen sijaan lakkautettavien yksiköiden listalla. Eniten asiassa tuntuu painavan rakennuksen puutteet. Tätä kritisoitiin kovin keskiviikon asukasillassa.
Päivi Ikkala kertoi tehneensä kuukausikaupalla tiedusteluja siitä, mihin kuntoisuusluokitukset perustuvat. Kunnollisia vastauksia hän ei ole saanut, sillä rakennusten kartoitukset ovat salassapidettävää tietoa.
Ikkala kertoi Iltatähden henkilökunnalta saamastaan tilojen kuvauksesta, jonka mukaan henkilökunta ei tunnista esimerkiksi toiminnallisia puutteita Iltatähden tiloissa. Tiloja kuvaillaan avariksi, valoisiksi, käytäviä leveiksi. Kaikissa asukashuoneissa on tilavat ja toimivat wc- ja suihkutilat. Yhteistä toimintaa varten on olemassa myös tilat.
Iltatähteä ei tosin voida noin vain lakkauttaa, koska asukkaille pitää olla tiedossa korvaavat tilat.
Maria Kaisa Aula totesi saaneensa virkamiehiltä vastauksen, että alueella eli Jämsän, Korpilahden ja Muuramen alueilla olisi tarvetta uudelle ympärivuorokautisen asumisen yksikölle. Korpilahti-lehden tietojen mukaan alueen asumisyksiköstä on käyty alustavia keskusteluita yksityisten toimijoiden kanssa.
Puheenvuoroja Iltatähden puolesta käyttivät myös asukkaat, joiden omaisia on ollut tai on paraikaa Iltatähdessä. Olosuhteita ja hoitoa kuvailtiin moitteettomaksi.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä ikääntyneiden toimintaa ollaan palveluverkkoesityksessä lisäämässä. Aula kuvaili, että perhekeskustoimintaa olisi tulossa Korpilahdellekin lisää. Ikääntyneiden kuntouttava päivätoiminta Korpihovissa jatkuu ja toimintaa kehitetään edelleen.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan puheenjohtaja, korpilahtelainen Matias Lahti totesi, että hyvinvointialueella on saatu aikaiseksi myös hyvää.
-Vuoden aikana on valmisteltu alueellisia mielenterveyspalveluita. Nuorisopsykiatrian puolella on lisätty osastopaikkoja. Lasten ja perheiden palvelut pysyvät hyvinvointialueella ennallaan tai jopa paranevat.
Aula kertasi syitä, joiden vuoksi palveluverkkoa on lähdetty hyvinvointialueella rukkaamaan. Henkilöstön riittävyys ja taloudellinen niukkuus ovat päätekijöitä. Aula totesi, että palveluverkkomuutoksessa suurimmat säästöt syntyvät erikoissairaanhoidosta, kun Jämsän sairaalatoiminnot nykyisellään lakkaavat. Säästöjä syntyy noin 10 miljoonaa euroa, kun erikoissairaanhoito keskittyy Novaan.
Myös kiirevastaanottotoiminnan uudistaminen tuo miljoonan säästöt. Jatkossa ilta-ja viikonloppujen päivystystä on Äänekoskella, Jämsässä ja Novassa. Korpilahtelaiset voivat ilta-aikaan ja viikonloppuisin mennä joko Novaan tai Jämsään.
Illassa keskusteltiin myös perhehoidosta ja omaishoitajien tilanteesta.
Kiertävää perhehoitoa Jämsässä ja Korpilahdella tekevä Eija Kankainen totesi, ettei omaishoitajien lakisääteiset kolmen vuorokauden vapaat toteudu tällä hetkellä.
-Saatan kyllä käydä omaishoitajan sijaisena kolmena päivä, mutta vain joitakin tunteja, Kankainen kertoi.
Hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee palveluverkkoesitystä kokouksessaan 4.6. ja aluevaltuusto tekee lopulliset päätökset 11.6.
Maarit Nurminen
