18.03.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Senioriohjaaja Minna Salminen Keski-Suomen hyvinvointialueelta kävi kertomassa hyvinvointialueen digipalveluista ja ikäihmisille suunnatuista varhaisen tuen palveluista pohjoisten kylien virtapiirissä.
– Ikäihmisille suunnattuja varhaisen tuen palveluja ovat esimerkiksi seniorin hyvinvointineuvoloiden avoimet vastaanotot. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla ei tehdä terveystarkastusta, vaan tarkoituksena on rohkaista ihmisiä etsimään hyvää toimintakykyä ylläpitäviä asioita arkeensa. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla saa myös ohjausta ja neuvontaa hyvinvointialueen palveluista, Salminen kertoo.
Hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on Jyväskylässä Voi hyvin -tapahtumien yhteydessä Palokan ja Vaajakosken kirjastoilla sekä Kankaan Piippurannan klubilla, Palokassa hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on tänä keväänä vielä 10. huhtikuuta ja 8. toukokuuta, Vaajakoskella 19. maaliskuuta sekä 16. ja 30. huhtikuuta ja Piippurannan Klubilla 20. maaliskuuta, 17. huhtikuuta ja 15. toukokuuta, kirjastojen Voi hyvin -tapahtumat ovat iltapäivisin yhdestä kolmeen, Piippurannan Klubilla kokoonnutaan aamupäivisin puoli yhdestätoista kahteentoista.
– Varhaisen tuen palveluihin kuuluu myös ikääntyneen huolipuhelin, joka palvelee arkisin yhdeksästä iltapäivän kolmeen numerossa 014 2663080. Huolipuhelimeen voi soittaa silloin, kun on huolissaan kotona pärjäämisestä, yhteyttä voivat ottaa myös ikäihmisen omaiset, Salminen kertoo.
Seniorichatissa pääsee keskustelemaan senioriohjaajan kanssa netin välityksellä arkisin yhdeksästä iltapäivän kello yhteen. Chattiin pääsen Keski-Suomen hyvinvointialueen nettisivujen kautta: sivuston osoite on hyvaks.fi, etusivulta valitaan kohta ”asiointi” ja siitä ”asiointi verkossa”. Kohdasta ”keskustele ammattilaisen kanssa” voi valita senioriohjaajan.
– Tällä hetkellä polku seniorichattiin on hieman hankala, mutta sen pitäisi helpottua keväällä, kun sivustolle tulee chat-nappula, Minna Salminen kertoo.
– Seniorichatissa vastaa senioriohjaaja, kirjoittamisen lisäksi siellä pystyy ottamaan videoyhteyden. Seniorichatissa voi keskustella ikääntymiseen ja ikääntyneiden palveluihin liittyvistä asioista, myös omaiset voivat olla yhteydessä seniorichattiin, esimerkiksi lapset voivat tiedustella, mitä palveluja äidille tai isälle olisi saatavilla. Chatissa keskustellaan esimerkiksi asumispalveluista, apuvälineasioista, muistiasioista sekä yksinäisyydestä ja omasta jaksamisesta.
Seniorichat ja senioriohjaajan videovastaanotto ovat maksuttomia palveluja. Hyvaks.fi-sivustolta löytyy myös monenlaista tutkittua tietoa hyvinvoinnin tueksi. Hyvinvointitarjottimelta voi etsiä tapahtumia, ”hyvinvointisi tueksi” -kohdan ”seniorille” -sivuille on koottu tutkittua, luotettavaa tietoa ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi eri aihealueilta. Tietoa löytyy muun muassa ravitsemuksesta, kehon muutoksista ikääntyessä, kaatumisen ehkäisystä, seksuaaliterveydestä, liikunnasta, asumisesta, mielen hyvinvoinnista sekä aivoterveydestä ja muistista.
– Sivut on tehty yhdessä ikäihmisten kanssa, sinne on koottu sellaista materiaalia, mistä seniorit ovat halunneet saada tietoa, Minna Salminen toteaa.
Pohjoisten kylien virtapiirissä digipalvelujen käyttö puhutti paikalla olleita.
– Digipalvelujen käyttö on lisääntynyt ja myös digipalveluita käyttävien ikäihmisten määrä on lisääntynyt. Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua käyttää digipalveluja, Minna Salminen sanoo.
– Jos ei voi tai halua asioida verkkosivujen kautta, voi asioida myös puhelimitse. Jos ei osaa käyttää digipalveluja, mutta halua siihen olisi, digiohjausta on saatavilla monista paikoista ja apuakin voi pyytää joltain, joka osaa paremmin.
Minna Salmisen mukaan digipalvelut ovat vaihtoehto niille, jotka pystyvät niitä käyttämään, ja kun digipalveluita käytetään, jää ammattilaisille enemmän aikaa tarjota puhelinpalvelua niille, jotka eivät voi tai halua digipalveluita käyttää.
– Digipalvelut tuovat lisän, mutta niiden rinnalla säilyy koko ajan perinteiset puhelinpalvelut, Salminen sanoo ja muistuttaa, että hätätilanteessa ei pidä etsiä digipalveluita vaan soittaa hätänumeroon.
Tiina Lamminaho
12.03.2025 | Tilaajille, Toivakka
Istumme toivakkalaisen diplomikauppias Matti Perälän kodissa ja kerimme hänen elämäntarinaansa.
Matti on syntynyt Eero ja Saima Mannisen keskimmäisenä lapsena. Matti kävi Vaajakosken yhteiskoulua ja hänen tarkoituksensa oli jatkaa siitä lukioon.
– Osallistuin noihin aikoihin Viisarimäen koulun opettajan Matti Männikön Toivakan urheilukentällä pitämään urheilukouluun. Illalla Männikkö kyseli minulta, että mitä aion jatkossa tehdä ja kerroin hänelle aikovani Vaajakosken lukioon. Männikkö sanoi, että ei mihinkään lukioon, vaan kauppaopistoon Jyväskylään. Tämä olikin se suuri muutos elämäni tulevaisuutta ajatellen. Menin kahdeksi vuodeksi kauppaopiston oppilaaksi.
Toivakkalainen kauppias Kerttu Perälä ihastui Matti-poikaan ja adoptoi hänet. Kerttu Perälä oli Matin isän täti. Näin Matti Mannisesta tuli Matti Perälä. Vuonna 1962 Matti valmistui merkonomiksi ja kesäkuun 1 päivänä Kerttu Perälä toi T:mi Joh. Perälän sekatavarakaupan avaimet sitä silmällä pitäen, että Matti jatkaisi hänen kaupassaan kauppiaana.
Kaupan liikkeenhoitajana oli silloin myymälänhoitaja, joka sittemmin syksyllä irtisanoi itsensä ja samana syksynä Kerttu Perälä kuoli. Kauppiaan tehtävät siirtyivät näin vain 18-vuotiaalle Matille.
Kaupankäynnin lisäksi Mattia kiinnosti urheilu.
– Olin 15-vuotias, kun voitin ensimmäisen suomenmestaruuden kolmiottelussa. Myös Juhani-veljeni voitti suomenmestaruuden pituushypyssä Hämeenlinnassa, hän kertoo.
Matti lisäsi myös pökköä pesään ja 17-vuotiaana hän voitti suomenmestaruuden sadalla metrillä ja oli pituushypyssä toinen. Urheilijan ura hiljeni taustalle kauppiasuran vaatiessa yhä enemmän aikaa ja voimia.
– Ongelmallista oli silloin se, että täysi-ikäisyys saavutettiin vasta 21-vuotiaana. Tämä tarkoitti sitä, että saadakseni kaikki kaupan toimet ja toiminnot nimiini, tarvitsin holhoojan, koska olin vasta 18. Oikeus valitsi holhoojakseni isäni Eero Mannisen. Mukaan kuvioihin tuli vielä holhouslautakunta jonka puheenjohtajana oli Herman Taipale.
– Hänelle minun tuli vuosittain selvittää kaupan raha- ja tilitilanne. Täytettyäni 21 vuotta pääsin sitten aloittamaan kaupanteon täysin omissa nimissäni.
Asevelvollisuuskin piti tietyn ikäisenä suorittaa ja sen velvollisuuden Matti suoritti Haminassa panssarintorjuntayksikössä ja kotiutui sieltä upseerina siviiliin vuonna1965. Diplomikauppiaan tutkintokin tuli häneltä suoritettua kaiken lomassa.
Kauppa kehittyi sittemmin palvelumyymälästä itsepalveluaikaan.
– Tämä jakoi asiakkaita, sillä osa heistä hyväksyi sen ja osa ei.
Uusi kuvio oli sekin, että vuonna 1969 otettiin käyttöön K-Perälän myymäläauto. Se lisäsi K-Perälän liiketoimintaa ja kauppa-autoa ajeli mm. nykyisin Gradian opettajana ajoneuvo- ja kuljetusteknologian puolella toimiva Veli Pekka Vihinen. Kauppa-autotoiminta loppui, kun auto vanheni ja Matti viehättyi yhä enemmän maatalous- ja rautakauppatoimintaan.
Matti avioitui syyskuussa 1969 joutsalaisen Paula Riita-ahon kanssa. Paulasta Matti sai rinnalleen kauppiaan rooliin ja perheyrityksen työskentelyyn sitoutuneen kumppanin. Heille syntyi kaksi lasta Jussi ja Matleena. Paula Perälä siirtyi ajan rajan yli 14.9.2004.
Paljon on mahtunut Matin kauppiasuraan ja siihen vaikuttaneita ihmisiä on myös monia. Heistä mainittakoon Perälän suvun kotiapulaisena ollut Aino Tönnäri.
– Hän kuului helluntaiseurakuntaan ja lauleskeli kitaralla säestäen. Aino oli se henkilö, joka piti minua, nuorta miestä raiteilla. Myös Vilma Lepikko vaikutti perheessämme mittavan ajan. Hän oli liki 40 vuotta kaupan työntekijänä ja asui meillä kotona. Hän oli yksi minun äitihahmoistani.
Lisäksi haluan mainita Maija Mäkelän. Hän on myös yksi Perälän kodinhoitotyöstä vastanneista naisista. Maijakin on ollut nelisenkymmentä vuotta kauppamme siivous- ja kodinhoitotöissä. Monia yrityksemme vaikuttajia jää varmasti tässä kirjoituksessa mainitsematta, mutta mainitsen vielä ”rautarouvaksikin” kutsutun Toini Jäntin. Hän oli monessa mukana niin myynnin kuin konttoritöittenkin osalta. Pitkäaikaisimpia työntekijöitä kaupassa ovat olleet Päivi Laitinen ja Eila Hokkanen. Nykyisin kotiamme Mäntymaata emännöi kumppanini Sirpa Vihavainen.
Matti on jo 81-vuotias ja kertoo luovuttaneensa kauppakiinteistönsä pojalleen Jussille ja miniälleen Minnalle.
– Jussin tullessa K-Rauta Palokan toimitusjohtajaksi, siirryin itse yritysryppäämme eläkeläiskauppiaaksi.
Matti Perälän aikanaan perustamia rautakauppoja löytyy yhä Palokan lisäksi Joutsasta, Laukaasta ja Kangasniemeltä. Lisäksi liiketoimintamme on laajentunut pääkaupunkiseudulle Oulunkylään, Pasilaan ja Vantaan Hämeenkylään.
Veikko Ripatti
11.03.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Paloskylä sijaitsee Toivakan keskustaajamasta noin seitsemän kilometrin päässä. Paloskylältä on Toivakkaan matkannut taksikyydillä koululaisia jo useamman sukupolven verran. Paloskylällä asuva Kai Bågman muistelee itse kulkeneensa taksikyydillä koulumatkan vuodesta 1980 niin kauan kuin Toivakassa koulua kävi.
– 45 vuoden aikana on taksikuskikin vaihtunut moneen kertaan. Koulukyytejä ovat ajaneet mm. Urho Häkkinen, Arvo Pänkäläinen, Seppo Porri, Leena Viiala, Ritva Auvila ja nyt viime aikoina Tapani Järvelin, muistelee Kai.
Nyt tähän pitkään ketjuun on tulossa katkos, sillä koulujen keväällä loppuessa, loppuvat myös kuljetettavat koululaiset. Viimeisenä mohikaanina tässä kuljetettavien koululaisten ketjussa on Bågmannien poika Aleksi.
– Sitten näyttää todellakin tulevan useamman vuoden tauko, ennen kuin Paloskylältä matkaa taas koululaisia Toivakkaan, kertoo Kai.
Taksiautojakin on ollut monen merkkisiä vuosien saatossa.
– On ollut Peugeot 504, erilaisia Mercedes-Bentzejä, Volvoja ja Opel Record. Nyt viime aikoina kalustona ovat olleet VW Transporter ja VW Caddy. Auton merkistä riippumatta on koululainen joutunut joskus meidän mäelle loppumatkan kävelemään, kun lumi ja liukkaus ovat estäneet taksin pääsyn mäen päälle. Meiltä kotipihasta tulee korkeuseroa jyrkkää mäkeä alas Toivakan suuntaan reilu 40 metriä, toteaa Kai.
Paloskylän tie on varmasti koetellut myös taksien kestävyyttä. Hiekkapohjainen tie menee helposti montuille ja ns. nimismiehen kiharalle, ja siinä pomputuksessa ohjauslaitteet ja jousitus ovat koetuksella. Kai kertoo itse joutuneensa useitakin kertoja autoonsa jousia vaihtamaan. Taksiyrittäjä Tapani Järvelin vahvistaa Bågmannin näkemykset. Järvelin on ajanut Paloskylän kyytejä vuodesta 2005 alkaen. Kahdenkymmenen vuoden aikaan mahtuu kyseiseltä tieltä monenlaista kokemusta.
– Tie on joskus ollut niin surkea, että yhtenä talvena, kun kevät koitti, jouduin uusimaan lähes koko auton alustanrakenteet. Tuona keväänä uusittiin autooni iskunvaimentimet, jarrusatulat ja suuri määrä erilaisia niveliä. Lisäksi menivät uusiksi raidetangon päät. Pääosin nämä vauriot johtuivat Paloskylän tiestä, kertoo Järvelin.
Kai Bågman haluaa kiittää kyläläisten puolesta kaikkia taksikyytejä Paloskylän lapsille antaneita hyvistä ja turvallisista kyydeistä.
Veikko Ripatti
11.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Jyväskylän yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 17. tammikuuta – 17. helmikuuta, ja sinä aikana kaavaluonnoksesta annettiin noin 225 mielipidettä.
– Eniten palautetta, vajaat sata mielipidettä, tuli Köhniöntauksen rakentamisesta. Myös Lehesvuoren maankaatopaikan varaus Perä-Palokassa ja kehätievaraukset toivat paljon mielipiteitä, yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen Jyväskylän kaupungilta kertoo.
– Korpilahtea koskevia mielipiteitä tuli kymmenkunta. Osa mielipiteistä on yhdistysten jättämiä, yhdessä mielipiteessä allekirjoittajia on useampi, Mäkäräinen toteaa.
Valtaosa Korpilahtea koskevista mielipiteistä koski Korpilahden kirkonkylän taajaman kehittämistä ja Korpilahden elinvoiman lisäämistä tonttitarjonnalla sekä esimerkiksi Päijännettä hyödyntämällä.
– Iloniemi nähtiin mielipiteissä potentiaalisena asuntorakentamisen alueena ja sen kehittämistä haluttiin nopeasti. Toisissa mielipiteissä toivottiin Iloniemeä kehitettävän voimassa olevan osayleiskaavan pohjalta, toisissa mielipiteissä taas nähtiin tarvetta suunnitelmien päivittämiselle sekä asuntorakentamisen että liikennejärjestelyjen osalta, Mäkäräinen kertoo.
Yritystonttivarauksia yleiskaavaluonnoksessa on supistettu Korpilahden osalta; mielipiteissä toivottiin, että yritystonttivaraukset teollisuusalueella säilytettäisiin.
Putkilahden kyläyhdistys toi omassa mielipiteessään esille kyläalueiden kehittämisen. Kyläyhdistyksen mielipiteessä toivottiin uusien rakennuspaikkojen mahdollistamista ja Päijänteen osayleiskaavan päivittämistä siten, että vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi mahdollistuisi.
– Saadut palautteet käydään läpi ja niistä tehdään yhteenvetoa ja sen perusteella jatketaan yleiskaavaehdotuksen valmistelua. Yleiskaavaehdotus on tavoitteena saada nähtäville vuodenvaihteen tienoilla, kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kaava olisi tarkoitus saada ensi vuoden aikana, Mäkäräinen kertoo.
Tiina Lamminaho
11.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Joukko Korpilahden päiväkodin vanhempia on aktivoitunut hyvissä ajoin taistelemaan päiväkodin aukiolon puolesta ensi kesänä.
Moona Seppä sanoo, että kaupunki on hänen tietojensa mukaan kysymässä vanhemmilta hoidon tarvetta kesälle toukokuussa.
-Se on ihan liian myöhäistä. Esimerkiksi omalla kohdallani ensi kesän lomia suunnitellaan jo nyt.
Seppä on avannut nettiin addressin ja vienyt niitä myös eri liikkeisiin Korpilahdella sen puolesta, että Korpilahden päiväkoti olisi ensi kesänä avoimena. Hän laati myös kuntalaisaloitteen asiasta.Näihin on kertynyt yhteensä noin 500 allekirjoitusta.
Viime kesäinen neljän viikon sulkuaika aiheutti monessa perheessä ongelmia.
Jenny Linna oli vielä viime kesänä äitiyslomalla perheen nuorimmaisen kanssa, mutta tänä kesänä tilanne on toinen.
-Lapsi oli talvilomaviikon Keljonkankaalla ja siihen me emme enää lähde. Minä työskentelen Korpilahdella ja mies tekee etätöitä kotona, joten meillä ei ole muuten mitään tarvetta ajella kaupungin suuntaan. Pienelle lapselle viikko oli myös hankala, Linna sanoo.
Edestakaisiin matkoihin kului päivän aikana vähintään puolitoista tuntia. Perheessä on yhteensä neljä lasta, joista kolme tarvitsevat päivähoitoa ensi kesänä heinäkuussa.
-Taloa valitessa päiväkodin ja koulun läheisyys vaikutti päätökseen. Siitäkin syystä nämä sulkuviikot harmittavat, Linna toteaa.
Moona Seppä laskee, että tähän mennessä hoidon tarve kesäaikaan on ilmoitettu 24 lapselle. Seppä on pyytänyt vanhempia ilmoittamaan, mikäli lapsi on tarvitsemassa hoitoa kesällä, jotta määrä saadaan tietoon hyvissä ajoin.
-Viime kesänä hoitoa tarvitsi Korpilahdella 45 lasta. Heitä kuljetettiin muun muassa Keljonkankaalle ja Muurameen. Keljonkankaan päiväkodissahan kävi niin, että lapsimäärä oli lopulta niin suuri, että käyttöön otettiin koulun tiloja.
Linna toteaaa, että lapsia oli hänen silmiinä paljon talvilomaviikon aikana.
-Oli se jotenkin aika surullista, kun muualta tulleilla lapsilla oli selässään maalarinteippi, jossa luki heidän nimensä.
Paula Pääkkösen perheessä päiväkotia tarvitaan perhepäivähoitajan loman ajaksi.
-Viime vuonna mummot ja papat hoitivat lasta vuorotellen. Toisilla heistä alkaa olla jo ikää ja toiset asuvat kauempana, Pääkkönen kertoo.
Samanlaisiin järjestelyihin perheessä joudutaan tulevanakin kesänä, mikäli päiväkodin sulku toteutuu.
-Kolmanteen hoitopaikkaan me emme lasta enää vie.
Pääkkönen kritisoi kaupunkia, joka etsii säästöjä lasten ja nuorten palveluista.
-Kyllähän se suututtaa, jos on varaa uusia lasisia linja-autopysäkkejä, mutta päiväkoteja ei ole varaa pitää kesällä auki. Nämä ovat valintakysymyksiä. Lasten ja nuorten palveluista säästäminen on lyhytnäköistä toimintaa.
Pääkköstä ärsyttää myös se, että kaupungin puolelta viestitään kesän olevan erityisaikaa.
-Monilla vanhemmilla, kuten meilläkin, kesä on töissä sesonkiaikaa.
Pääkkönen on suunnitellut, että myös ensi kesänä vanhemmat pitäisivät lomansa vuorotellen.
-Emme edes haaveile siitä, että olisimme lomalla yhtä aikaa.
Pääkkönen sanoo päiväkodin sulkuaikojen vaikuttavan lapsiperheiden muuttoajatuksiin.
-Jos palvelut ovat heikkoja, ei tänne kukaan halua muuttaa. Liekö se tarkoituskin, Pääkkönen pohtii.
Moona Seppä sanoo ymmärtävänsä kaupungin tarpeet säästää.
-Ymmärrän kyllä kaupungin osalta turhautumisen siihen, että hoitopaikkoja varataan loma-ajoiksi ikään kuin varmuuden varalle ja sitten ne paikat perutaan viikkoa ennen. Mielestäni olisi molemmin puolin reilua, jos loma-aikoina turhaan varatuista hoitopaikoista lähetettäisiin lasku vanhemmille. Vanhempien ja kaupungin tulisi yhdessä miettiä sellaisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon sekä perheiden että kaupungin näkökulmat, Seppä pohtii.
Maarit Nurminen
07.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Eniten korpilahtelaisia ehdokkaita Jyväskylän kaupunginvaltuustoon pyrkii Keskustan listalta. Listan 94 ehdokkaasta 13 on korpilahtelaisia. Mukana ovat Hannu Ikonen (sitoutumaton), Jari Jokinen, Sirpa Kaikkonen, Matti Kekäläinen, Vesa Koskinen, Markku Lahti, Jussi Lehtimäki, Mervi Mäntynen, Anne Paasonen, Mauri Pekkarinen, Katri Ruth, Moona Seppä ja Ilse Weijo. Ehdokkaista Jyväskylän kaupunginvaltuutettuja ovat tällä hetkellä Markku Lahti ja Ilse Weijo, sen sijaan viime vaaleissa valtuustoon valittu Ari Laitinen ei nyt lähtenyt ehdolle.
Aluevaaliehdokkaina Keskustalla on korpilahtelaisia kuusi: Sirpa Kaikkonen, Mervi Mäntynen, Anne Paasonen, Katri Ruth, Moona Seppä ja Ilse Weijo. Ehdokkaista Ruth ja Weijo ovat tällä hetkellä hyvinvointialueen varavaltuutettuja, myös varavaltuutetuksi hyvinvointialueelle viime vaaleissa päässyt Markku Lahti ei tällä kertaa ole aluevaaliehdokkaana. Myöskään aluevaltuustoon viime vaaleissa päässyt Matias Lahti ei ole nyt ehdolla.
Sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa Keskustalla on täysi lista, kuntavaaleissa 94 ehdokasta ja aluevaaleissa 86 ehdokasta.
– Ehdokkaita sai hyvin, tulijoita olisi ollut enemmänkin kuin listalle mahtui, Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Ilse Weijo kertoo.
– Nuoriakin on melko paljon ja eri ammattiryhmiä on hyvin edustettuna. Nyt istuvassa kaupunginvaltuustossa meillä on kolme korpilahtelaista valtuutettua ja yksi varavaltuutettu, toivottavasti saisimme nyt ainakin yhtä paljon korpilahtelaisia valtuustoon puolustamaan Korpilahden elinvoimaisuutta ja Korpilahden palveluja. Olisi hyvä, että sekä kaupunginvaltuustossa että aluevaltuustossa olisi ihmisiä, jotka tietävät ja tuntevat Korpilahden olosuhteet, Weijo sanoo.
Nykyisessä kaupunginvaltuustossa istuva Vihreiden Helinä Lähdesluoma on ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa. Vihreiden 89 ehdokkaan listalla on myös osa-aikainen putkilahtelainen Mauno Harju.
– Ehdokkaita on ollut nyt haastavampaa saada kuin aiemmin, mutta meillä oli kuitenkin ihan hyvä loppukiri ehdokashankinnassa, vaikka emme kuntavaaleihin ihan täyttä listaa saaneetkaan. Aluevaaleissa meillä on täysi lista, Jyväskylän Vihreiden toiminnanjohtaja Lassi Niininen kertoo.
Vasemmistolla on kuntavaaleissa listoillaan yhteensä 81 ehdokasta, aluevaaleissa 85 ehdokasta. Useamman vaalikauden Jyväskylän kunnallispolitiikassa mukana olleet Vasemmiston Paul Abbey ja Mette Toikkanen ovat nyt jäämässä kumpikin pois.
– Saimme kuitenkin ehdokkaaksi melko tuoreen korpilahtelaisen, Into Hiltusen, Korpilahden Vasemmiston puheenjohtaja Mette Toikkanen kertoo ja toteaa, että ehdokkaita on saatu kohtuullisen hyvin. Aluevaleissa Vasemmiston listalla ei ole yhtään korpilahtelaista ehdokasta.
Nykyisessä kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna oleva Kokoomuksen Markku Aarnos on mukana Kokoomuksen kuntavaalilistalla, toinen korpilahtelainen listalla on myös pitkään kuntapolitiikassa mukana ollut Arja Sahlberg. Kokoomuksen aluevaalilistalla ei ole korpilahtelaisia, viime kerralla varavaltuutetuksi aluevaltuustoon päässyt Päivi Ikkala ei ole nyt mukana.
– Tuntuu, että ehdokkaiden saaminen on aina vain vaikeampaa. Saimme täydet listat sekä kunta- että aluevaaleihin, mutta töitä sen eteen joutui tekemään. Halusimme molemmille listoille hyvän kattavuuden, kuntavaalilistallakin katsoimme sukupuoli- ja ammattijakauman lisäksi maantieteellistä jakaumaa, ja saimmekin kattavan listan, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jooel Niittynen sanoo.
SDP:llä on tällä kertaa kuntavaalilistallaan neljä korpilahtelaista ehdokasta. Mukana ovat Muuramen kunnallispolitiikassa aiemmin vaikuttanut, Korpilahdelle muuttanut Arto Liikanen sekä Petteri Kaura-aho, Petri Jalonen ja Rita Kortesalo. Aluevaaleissa SDP:llä ei ole korpilahtelaisia ehdokkaita.
– Nyt saimme ehdokkaita paremmin kuin viime vaaleissa, tosin viimeiseen asti piti tehdä töitä. Nyt meillä on sekä kunta- että aluevaaleissa täysi lista. Molempiin vaaleihin riitti kiinnostusta, ja saimme uusiakin ihmisiä listoille hyvin, vaalityöntekijä Jarno Kemiläinen Jyväskylän sosialidemokraattisesta kunnallisjärjestöstä kertoo.
Perussuomalaisilla on kuntavaaleissa 51 ehdokkaan lista, aluevaltuustoon pyrkii 63 perussuomalaista ehdokasta. Korpilahdella kuntavaaliehdokkaista asuvat Aulis Levänen ja Matti Sarmanne, Jarmo Nahkamäki on syntyisin Korpilahdelta. Levänen ja Nahkamäki ovat ehdolla myös aluevaaleissa, jatkokautta aluevaaleissa hakee myös Korpilahdelta kotoisin oleva, nykyisessä hyvinvointialueen valtuustossa istuva Marko Kolula.
Kristillisdemokraattien listoilla sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa on korpilahtelainen Minna Mustonen. Yhteensä Krstillisdemokraateilla on 35 ehdokasta Jyväskylän kaupunginvaltuustoon, aluevaltuustoon Kristillisdemokraattien listalta pyrkii 66 henkeä.
– Kuntavaaleihin oli hankalampaa saada ehdokkaita kuin aiemmin, mutta aluevaaleihin maakunnasta löytyi hyvin ehdokkaita, Kristillisdemokraattien Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtaja Mervi Turunen toteaa.
Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys on 2. – 8. huhtikuuta, varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta.
Tiina Lamminaho
