14.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Markkinaoikeus on antanut ratkaisun kiistassa koskien Uuraisten kunnan koululaiskuljetuksien kilpailutusta viime vuonna.
Valintaperusteena kilpailutuksessa oli edullisin hinta €/kilometri. Tarjouslomakkeen kohdassa ”Tarjottu kalusto” oli pyydetty tarjoajia ilmoittamaan kunkin tarjoamansa auton merkki, malli, käyttöönottovuosi ja EURO-päästöluokka. Tarjoajien on tullut lisäksi ilmoittaa, mille reitille tai reittien yhdistelmille ilmoitettua autoa tarjotaan.
Koulu- ja asiointikuljetusten sopimuskausi on lukuvuodet 2024-2025, 2025-2026 ja 2026-2027 sekä kolme optiovuotta eli 3 + 3 vuotta. Optiovuosien käytöstä päätetään 1.3.2027 mennessä.
Ensimmäisessä vaiheessa joillekin reiteille tuli kuitenkin valituksi liikennöitsijä, jolla ei tarjousvaiheessa ollut tarvittavaa kalustoa, vaan tarjoukseen oli kirjattu ”Uusi hankittava ajoneuvo, Euro 3”. Hankintamenettelyssä lähtökohtana on kuitenkin aina tarjousten lopullisuus, eikä tarjousta voi täsmentää olennaisilta osilta, jollaiseksi kalusto katsotaan.
Virheen huomattuaan hankintayksikkö, eli tässä tapauksessa Uuraisten kunnanhallitus sulki O & P Liikenne Oy:n tarjouksen tarjouskilpailun ulkopuolelle ja hyväksyi kyseisille reiteille Uuraisten Liikenne Ky:n tarjouksen.
O & P Liikenne Oy valitti päätöksestä markkinaoikeuteen.
3.1.2025 saatiin päätös asiasta. O & P Liikenne Oy:n valitus hylättiin. Kunnan päätökset hankinnan oikaisemisesta sekä valittajan poissulkemisesta pidettiin voimassa. Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen eli siitä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusaika päättyy 4.2.
Tapauksen oikeudellinen arviointi ei ollut yksinkertaista ja sisälsi eri argumentteja. Keskeisenä kysymyksenä oli se, vastasiko valittajan tarjous riittävässä määrin tarjouspyyntöä.
Markkinaoikeuden mukaan kunta ei olisi valittajan poissulkemisessa joillakin reiteillä saanut tukeutua kalustovaatimuksiin, koska ne näyttäytyivät myös tarjouspyynnön perusteella hiukan avoimina. Valittaja on kuitenkin voitu ja pitänytkin sulkea pois sillä kunnan vetoamalla perusteella, ettei reittejä ole tosiasiallisesti voinut toteuttaa pelkästään valittajan ilmoittamalla yhdellä ajoneuvolla. Tässä tilanteessa kunnalla on siis ollut hankintalain mukainen nimenomainen velvollisuus sulkea tarjous näiltä osin pois tarjouskilpailusta.
Markkinaoikeus on katsonut, että alkuperäiset päätösperusteet ovat nojanneet liiaksi kalustovaatimuksiin, vaikka yhden ajoneuvon riittämättömyys olisi tullut tuoda selkeämmin jo päätöksissä esille.
Markkinaoikeus velvoittaa kuitenkin Uuraisten kunnan korvaamaan O & P Liikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut, reilut 4000 euroa.
Julkisten hankintojen valituskäsittelyssä noudatetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaista kuluvastuuta. Osapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut vain, jos olisi kohtuutonta, että osapuolet pitävät kulunsa omana vahinkonaan. Kuluratkaisu on perusteltu viitaten pitkälti kyseiseen kohtuullisuusharkintaan.
Vastuuta valittajan oikeudenkäyntimaksusta on perusteltu etenkin sillä, ettei kunnan alkuperäisissä päätösperusteluissa riittävästi tuotu vielä esille niitä perusteita, jotka kunta esitti osana markkinaoikeuskäsittelyä ja jotka lopulta johtivat valituksen hylkäämiseen edellä viitatuilla kolmella reitillä.
– Kuluratkaisu on markkinaoikeuskäytännön valossa melko tavanomainen ja kuvastaa sitä, että tuomioistuin usein löytää jonkin vähäisen virheen tai puutteen myös hankintayksikön toiminnasta, ja tämä tyypillisesti johtaa siihen, että hankintayksikkö vastaa jostakin osasta valittajan kuluja, toteaa kunnanjohtaja Juha Valkama.
07.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Trophi Fastighets AB on myynyt omistamansa kiinteistön, jossa toimi viimeksi S-market.
Kiinteistön osti joulukuussa Tarvikekeskus, joka remontoi liiketiloja ja uuden toimipisteen on tarkoitus avautua kevään kuluessa,
Tarvikekeskuksen yrittäjä Mikko Simonen kertoo, että myymälä tulee olemaan tuotevalikoimaltaan samankaltainen kuin Karstulan toimipiste.
-Valikoimassa tulee olemaan noin 15000 tuotetta. Sellainen Tarvikekeskuksen perusvalikoima taloustavaraa, työkaluja, kalastukseen ja urheiluun liittyviä tuotteita ja niin edelleen. Tiloihin suunnitellaan pientä kauppamuseota ja itsepalvelukahvilaa.
Simonen sanoo, että entisen Ohrantähkän ravintolatilat ovat vuokrattavissa, mikäli joku on kiinnostunut ravintolatoiminnan pyörittämisestä.
-Samoin vuokralle tarjotaan kahta autotallia, Simonen vinkkaa.
ABC-kylmäaseman toiminta säilyy ennallaan.
07.01.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisilla on aloittanut uusi kerho. Tai oikeastaan uutta on vain nimi ja järjestäjä. Ikäihmisten asumisyksikkö Rivikuukassa on vuosikymmenten ajan kokoonnuttu kerhoilemaan, mutta siirtyminen hyvinvointialueen alaisuuteen uhkasi katkaista perinteen.
Apuun riensi yksityinen toimija Mattilan Hoivapalvelut ja nyt Kimppakerhoon kokoonnutaan ohjaaja Piia Karttusen johdolla joka toinen perjantaiaamu. Kahden euron kahvimaksulla saa viettää mukavan parituntisen iloisessa seurassa. Vuoden viimeisessä kerhossa pidettiin tietovisa ja pelattiin lentopalloa ilmapallolla. Kerho on kaikille avoin.
– Myös kylvetyspalvelu onnistuu samalla käynnillä, kun on meihin etukäteen yhteydessä, kertoo toimitusjohtaja Samuli Mattila ja lisää, että yritys etsii parhaillaan toiminnalle yhteistyötahoja, jotta kerhon kulut saataisiin katettua ja ehkä joskus jotain spesiaaliakin tarjottua.
– Myös erilaiset vieraat ovat tosi tervetulleita kerhoon esimerkiksi esiintymään, kertomaan ajankohtaisista asioista tai vaikka muistelemaan menneitä, hän jatkaa.
Rivikuukassa kokoontuu myös Ukkokerho tiistaisin ja se toimii vieläkin enemmän vapaaehtoispohjalla. Kätevät isännät, kuten Esko Litmanen ja Pertti Huutonen keittelevät kahvit ja sitten turistaan ja vaihdetaan kuulumiset. Myös SPR pitää Costa Rica -kerhoa ja kaikkialle vapaaehtoistyöhön ehtivä Irja Seppänen käy Rivikuukan käytävällä lukemassa lehtiä ja rupattelemassa lauantaisin. Kahden eläkeläisjärjestön kerhot ja muut toiminnot ovat tärkeitä kokoontumismahdollisuuksia nekin.
Tämänkaltainen yhteisöllinen toiminta tunnustetaan erittäin tärkeäksi, mutta silti siitä on tullut taloushuolien kanssa kamppailevan hyvinvointialueen yksi säästökohde. Erityisen tärkeää ikäihmisten helppo ja säännöllinen kokoontumismahdollisuus on Uuraisilla, josta puuttuu ympärivuotinen kahvila ja esimerkiksi Shellin joka-aamuinen kyläparlamentti elää enää vain muistoissa.
– Uuraisten kunta hoiti esimerkiksi vanhuspalvelut todella hyvin ja kustannustehokkaasti. Kolmatta sektoria ja yksityisiä toimijoita tarvitaan nyt, jotta esimerkiksi nämä tärkeät yhteisöllisyyttä ja myös terveytä ylläpitävät ja kokoontumiset eivät pääse loppumaan. Mattilan Hoivapalvelut tarjoaa tällä hetkellä Uuraisilla tukipalveluja ikääntyneille ja meillä on vammaispalvelulain mukaisia asiakkuuksia, sekä jonkin verran kotihoitoa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. On iso etu, että olen uuraislainen ja näen minkä tyyppisille palveluille on tarvetta ja pystyn etsimään niihin ratkaisuja, Samuli Mattila sanoo.
Hanna Lahtinen
07.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakan kunnan taloutta on usean valtuustokauden ajan sävyttänyt kaikesta säästäminen. Kriisikunnan rajakin on häilynyt toisinaan pelottavan lähellä, mutta juustohöyläten ja omaisuutta myymällä on vuosi kerrallaan selvitty.
Suurin yksittäinen tuloutus tapahtui vuonna 2023, kun kunta myi omistamansa Suur-Savon Sähkön osakkeet Savonlinnan kaupungille reilulla kolmella miljoonalla eurolla.
Vuoden 2024 aikana Toivakka on onnistunut siirtymään alijäämien kattamis- ja säästötoimien kierteestä kohti kasvua ja kunta kertoo suuntaavansa nyt voimavaransa kuntalaisten hyvinvointiin ja kunnan tulevaisuuden turvaamiseen.
Verot pysyvät ennallaan vuoden 2024 tasolla, ja vuoden 2025 talousarvio ennustaa 166 000 euron positiivista tilikauden tulosta. Tämä on merkittävä saavutus, joka mahdollistaa useita uusia aloitteita erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen vuosikate on 896 652 euroa.
Erityisenä painopisteenä tulee olemaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Konkreettisena lapsiperheiden hyvinvointia ja arjen tukea lisäävinä toimenpiteinä otetaan käyttöön sekä muksuraha että maksuton varhaiskasvatus vuoden 2025 alusta.
Toivakan kunta tahtoo huomioida myös asemakaavan ulkopuolisen alueen asukkaat ja tukea arjen sujuvuutta ja teiden kunnossapitoa 50 000 euron satsauksella yksityisteiden avustuksiin. Lisäksi uudisrakentajan raksaraha otettiin käyttöön 1.6.2024 ja se on käytössä koko talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosien ajan.
Toivakan kunta investoi vuoden 2025 aikana vesihuollon verkoston, taajama-alueen tieinfrastruktuurin ja led-valaistusprojektin II-vaiheen kaltaisiin kohteisiin sekä jatkaa suunnitelman mukaisia koulukeskuksen korjausinvestointeja. Näiden välttämättömien investointikohteiden lisäksi kunta jatkaa Viisarimäen yritysalueen kehittämistä, Nisulan OKT-alueen pienvenelaiturin pysäköintialueen toteuttamisen ja Uimalan rakennusten ja rakenteiden päivittämisen kautta. Tulevaisuutta suunnitellaan myös uuden kuntosalirakennuksen hankesuunnitelman ja Toivakantien maisemasuunnittelun aloittamisen avulla.
Kuvassa Toivakan tiimi markkinoi peukut pystyssä esimerkiksi Raksarahaa viime vuoden raksamessuilla. Sama meno jatkunee tänä vuonna.
Hanna Lahtinen
07.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
ELY-keskuksen viime talvena käynnistämä uuden tiesuunnitelman laatiminen ysitielle on vienyt Pekka Ahoselta yöunia ja suunnitelma roikkuu miehen mielen yllä mustana pilvenä. Viimeisimmän version mukana Ahosen talon tontista Lautakontieltä lohkeaisi suuri palanen rinnakkaistien alta ja talo jäisi miehen sanojen mukaan ”monttuun”. Tiesuunnitelmaa tehdään ysitien ohituskaistojen parantamiseksi Patalahden ja Lahdenvuoren välillä.
Suunnittelualueella on neljä olemassa olevaa ohituskaistaa, missä ei ole keskikaidetta ja ohituskaistojen kohdilla on myös suoria yksityistieliittymiä. Kaksi ohituskaistaa sijaitsevat lähellä Korpilahden kirkonkylää eli Painaa ja Lahdenvuori. Lautakontie muuttuisi yksityistiestä maantieksi ja rinnakkaistieksi.
-Rinnakkaistie tulisi kulkemaan talon vierestä. Hehtaarin tontti pienenisi 3500 neliöön ja talo jää entistä enemmän monttuun, kun viereen tulisi kaksikaistainen, asfaltoitu maantie, Ahonen kertoo.
Talon ja tontin lunastaminen valtiolle on Ahosen mukaan yksi vaihtoehto. Tilanne harmittaa Ahosta erityisesti siksi, että talolaina tuli maksetuksi viime keväänä.
-Vihdoin pystyisi elämään vähän helpommin, kun ei tarvitse niin rahan perässä juosta ja lainoja maksaa. Sitten soittaa Destialta mies ja sanoo soittavansa vähän ikävällä asialla, että talosi pitää pakkolunastaa tiehankkeen alta.
Ahonen sanoo, että tiesuunnitelma on muuttunut matkalla ja suunnittelu on johtanut siihen, että Ahosen koti ja sepän yrityksen tilat ovat vaarassa.
Ahonen epäilee, etteivät ihmiset täysin ymmärrä, miten paljon tieremontti tulee muuttamaan maisemaa esimerkiksi Reiviläntien tienoilla.
Tiesuunnitelma on tulossa nähtäväksi todennäköisesti kuluvan vuoden aikana. Kun suunnitelma hyväksytään, suunnitelma on voimassa neljä vuotta. Hankkeelle ei ole vielä tiedossa rahoitusta.
-Minulle on kerrottu, että suunnitelma voidaan uusia kaksi kertaa. Eli siihen kuluisi aikaa yhteensä 12 vuotta, Ahonen laskee.
Ahoselle on myös kerrottu, ettei talon korvaussummasta ole vielä mitään arviota, vaan se määräytyy lunastusajankohdan markkinahinnan mukaan. Lunastuksia voidaan tehdä vasta siinä vaiheessa, kun tiehankkeelle myönnetään toteutusrahoitus.
Ahosta mietityttää, mistä hän pystyisi löytämään uuden paikan, jossa voisi sepän ammattiaan harjoittaa.
-Tämän tavaramäärän ja toiminnan siirtäminen vaatii aikaa. Voi olla vuodenkin projekti. Muutto ei käy ihan käden käänteessä.
Ahonen kertoo, että koko kesä meni pilalle asioita miettiessä.
Tiesuunnitelmia laativa Destia on Ahosen mukaan suhtautunut periaatteessa myönteisesti hänen tekemiinsä ehdotuksiin ja yhteydenottoihin.
-Kyllä siellä kuunnellaan, mutta mitkään tekemäni ehdotukset eivät ole käyneet. Ovat kuulemma liian kalliita.
Maarit Nurminen
03.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Veera Säynätmäki ja Teemu Turunen ostivat Tikkalassa sijaitsevan Syvälahden eli Humperin talon viime vuoden elokuussa. Nyt vanhaa kunnioittaen tehty remontti alkaa olla valmis, uuteen kotiinsa pariskunta muutti Manu-kissan kanssa lokakuun loppupuolella.
– Etsimme nimenomaan vanhaa taloa. Vanhoissa taloissa on aivan omanlaisensa henki ja tunnelma, ja kun me molemmat olemme kasvaneet vanhassa talossa, tuntui vanha talo luonnolliselta valinnalta, Veera Säynätmäki ja Teemu Turunen kertovat.
Humperin talo on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1918.
– Siitä meillä ei ole tietoa, koska talo on alun perin rakennettu. Emme ole vielä kovin paljon ehtineet perehtyä talon historiaan, mutta se kyllä kiinnostaa. Vanhemmat kyläläiset osaavat varmaan kertoa siitä lisää, pariskunta toteaa.
– Sen verran meillä on tietoa, että tämä on ollut Viljasjärven torppa. Tähän tuli isäntä ja emäntä Ohelasta ja Viljasjärveltä, mutta en muista, kumpi tuli kummasta talosta. Humperin taloksi tätä on kutsuttu, koska tässä on asunut ihmisiä, joiden sukunimi oli Humberg, ainakin Onni ja Saara Humberg. Talon viimeinen vakituinen asukas oli Saara Humberg, hänen kuolemansa jälkeen talo oli muutaman vuoden kesäpaikkana. Saara Humbergin ja hänen kanansa minä muistankin lapsuudestani, melkein Humperin naapurista Ohelasta kotoisin oleva Veera Säynätmäki kertoo.
Säynätmäki ja Turunen remontoivat talon perusteellisesti.
– Remontti alkoi purkutöillä. Kävimme talossa kaiken läpi, ainoastaan hirsirunkoon emme koskeneet. Myös tuvan iso uuni on alkuperäinen, mutta sekin on muurattu uudelleen sisältä, samalla teimme uuden piipun. Ja uusi katto taloon tehtiin myös, pariskunta kertoo.
– Alun perin talo oli noin 80 neliön kokoinen. Me teimme kylmän eteisen paikalle laajennusosan, jossa on vessa ja eteistilat ja josta saa tehtyä portaat yläkertaan. Yläkertakin on tarkoitus ottaa asumiskäyttöön, huilaamme hetken ja jatkamme remonttia sitten.
Taloon tuli sähkö, mutta ei vettä.
– Eli me teimme tähän talon historian ensimmäisen sisävessan. Saara oli kyllä sitkeä, kun hän asui tässä yhdeksänkymppiseksi kantoveden varassa, Veera Säynätmäki toteaa.
Remontti sujui Säynätmäen ja Turusen mukaan hyvin.
– Ensimmäiset puoli vuotta purimme vanhaa, otimme muun muassa lattiat auki. Kesään asti teimme itse talkooväen kanssa, kesäkuussa tulivat timpurit avuksi. Muutimme toukokuussa Muuramesta tänne, asuimme ensin rantasaunassa. Remontti sujui yllättävänkin mutkattomasti. Yleinen mielipide taitaa olla sellainen, että vanhan remontoiminen olisi rankkaa ja raskasta, mutta tämä sujui hyvin. Mitään yllätyksiäkään ei tullut vastaan. Tämä oli mukava projekti, ja oli mahtavaa, että ammattimiehet löytyivät omalta kylältä. Samoin rakennustarvikkeita sai omalta kylältä, Mehtosen kaupan kautta.
Remontissa Säynätmäki ja Turunen ovat halunneet säilyttää vanhan talon tunnelman. Esimerkiksi tuvassa sekä seinät että sisäkatto ovat vanhaa.
– Etenkin tupa on jätetty vanhaan asuunsa, myös kamarin tapeteiksi on valittu vanhan talon tunnelmaan sopivaa paperitapettia. Nyt remontin jälkeen päästään parhaimpaan osuuteen eli sisustamiseen, jota myös tehdään vanhaa kunnioittaen, Veera Säynätmäki toteaa.
Talon pihapiirissä on rantasaunan lisäksi vanha navetta ja vanhoja aittoja, piha-aitan hirrestä on löytynyt 1880-luvulta oleva vuosiluku.
Maallemuutto oli Säynätmäelle ja Turuselle itsestään selvä valinta.
– Olemme maalta kotoisin, ja Tikkala on sijainniltaan hyvä paikka. Täältä on helppo kulkea töihin, ja täälläkin on palveluita. Esimerkiksi Mehtosen kauppa ja harrastusmahdollisuudet mahdollistavat sen, ettei aina tarvitse lähteä kaupunkiin saakka, Säynätmäki ja Turunen kertovat.
– Minä olen tykännyt Tikkalasta aina. Halusin käydä välillä muualla, katsomassa muuta maailmaa, ja asuin viitisen vuotta Tampereella. Piti käydä toteamassa, että kaupunkielämä ei ole minua varten, Veera Säynätmäki toteaa.
– Tässä paikassa on kaikki, järvenrantakin. Muistan, että olen käynyt täällä lapsena ja olen aina ihastellut tätä paikkaa, en vain tiennyt, että olen täällä joskus itse emäntänä, Veera Säynätmäki sanoo ja toteaa, että talossa on ollut aiemminkin Veera-niminen emäntä.
Tiina Lamminaho
