12.11.2024 | Tilaajille, Uurainen
Jari ja Marjo Kohvakan elämässä neonvalot ovat olleet tärkeässä roolissa, mikä ei heidän tapauksessaan tarkoita esiintymisiä maailman kabareelavoilla.
Uuraisilla valmistetut Neon Systeemin valomainokset ja kyltit ovat muovanneet suuresti maisemaamme yli kolmen vuosikymmenen ajan. Pääosin valomainonta on keskittynyt Keski-Suomeen, mutta myös valtakunnalliset ketjut, kuten K1-katsastus ja Plus-katsastus, ovat käyttäneet heidän palvelujaan.
– Suomi on tullut kyllä aika tutuksi, ihan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta lähes kaikkialla on tullut käytyä, Jari Kohvakka kertoo.
Neonputkien valmistus ja asennus vaativat erityistä osaamista, ja sitä varsinkin Jari Kohvakalta löytyy. Hän on työskennellyt kyseisen tekniikan parissa jo 70-luvulta lähtien, ensin palkkatyössä Helsingissä ja Kuopiossa, ja 90-luvun alusta alkaen omassa yrityksessään Uuraisilla. Tekniikka on sinä aikana huomattavasti muuttunut, ja nykyään valomainokset käyttävät pääasiassa LED-tekniikkaa. Myös tekotavat ovat muuttuneet, ja käsityöläisyys alalta on katoamassa. Jari Kohvakka osaa tehdä valomainoksia myös ilman laserleikkureita ja konetaittoa, mutta moni muu ei.
Työnjako yrityksessä on ollut sellainen, että Jari on hoitanut tuotannon, asennukset ja huollot, ja Marjo paperien pyörityksen, suunnittelun, teippaukset sekä raha-asiat.
Halli Halmetiellä, muutama kilometri Uuraisilta Kyynämöisten suuntaan, on oikea muistojen aarreaitta, sillä kun on menty asentamaan uutta kylttiä, on entinen korjattu mukaan. Hallilla pölyttyy monta edesmenneiden pankkien ja ravintoloiden valomainosta.
Neon Systeemin kiihkeimmät vuodet sijoittuivat vuosituhannen alkuun; silloin yritys työllisti useita henkilöitä, ja Jari Kohvakka itse teki lähes ympäripyöreitä päiviä. Erityisesti Keskimaa ja Innova olivat tuolloin isoja asiakkaita. Myös poika Kalle oli jonkin aikaa mukana yrityksen toiminnassa, mutta totesi, että opiskelu ja muut alat kutsuvat.
Nyt yrityksen on tullut aika hiljentää tahtia, ja Jarin ja Marjon siirtyä muihin puuhiin. Mitään lepolomaa he eivät ole itselleen järjestäneet – varsinkaan kesällä, mutta kyse on toisenlaisesta tekemisestä. NiittyWillan Mansikkatilan viljelypinta-ala on laajentumassa, ja heillä on myös Luonnonvarakeskuksen testialue, jossa testataan kolmea uutta lajiketta. Marjo on ryhtynyt myös kuivakukkaviljelijäksi. Hänen tekemiään upeita kransseja on tulossa myyntiin esimerkiksi Sesonkipuoti Selmaan.
– Sini-ikiviuhkoa, olkikukkaa, morsiusharsoa, katinliekoa, pellavaa, vehnää, jänönhäntää… luettelee Marjo käyttämiään kasveja ja kertoo nauttivansa käsillä tekemisestä.
Neon Systeemi Oy on olemassa vielä ainakin muutaman vuoden ajan, sillä yrityksellä on saatavia konkurssipesiltä.
– Korona-aika koetteli tätäkin alaa, sillä esimerkiksi ravintolatoiminta hiljeni, ja muutamalle valomainosyritykselle se oli liikaa, ja ne joutuivat saneeraukseen, Marjo kertoo.
Marjo puhkuu intoa uusista suunnitelmista, mutta Jari myöntää, että on myös hiukan haikea olo.
– Ei sitä osaa olla tekemättä mitään, aamulla pitää nousta ja pukea haalarit päälle. Toki tuntuu mukavalta, että ne kaikkein hikisimmät ajat ovat takana, hän sanoo.
Parhaillaan on käynnissä hallin tyhjennys, ja moni on jo käynyt pinkkoja penkomassa ja löytänyt monenlaista nyt tai tulevaisuudessa tarpeellista pikkurahalla. Osa päätyy lopulta kierrätykseen.
– Olen selvitellyt kierrätysasioita ja esittänyt sellaisia kysymyksiä jäteyhtiölle, että heiltäkin on mennyt sormi suuhun. Erilaisia muovilaatuja on todella paljon, Marjo Kohvakka kertoo.
Molempia ilahduttaa, että halliin on löytynyt uusi aktiivinen yrittäjä, vaikkakin hieman eri alalta. Kun halli on saatu pääosin tyhjäksi, niin tilassa aloittaa vuokralaisena Vertanen Xpress, joka tarjoaa autohuolto- ja korjaamopalveluja, mutta myös teippauksia, mitkä onnistuvat hallista jo löytyvillä teippileikkauskoneella ja muulla välineistöllä.
Hanna Lahtinen
12.11.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan kunnanvaltuuston maanantain kokous oli alkuvaiheessa varsin hilpeää seurattavaa Youtuben kautta, kun tekniset ongelmat pätkittivät lähetystä ja puoli valtuustoa kävi vuorotellen antamassa teknistä tukea viestintätiimille.
Kun kokous päästiin alkamaan, Toivakan valtuustossa oltiin siinä harvinaislaatuisessa tilanteessa, että keskusteltiin myös veroprosentin laskemisesta.
Nyt veroprosentti on 9,4 ja siihen päädyttiin viime vuonna haastavan taloustilanteen vuoksi. Sittemmin Suur-Savon osakkeiden myynti toi merkittävän korjauksen kunnan talouteen.
Avauspuheenvuorossaan kunnanjohtaja Touko Aalto toi esiin, että päteviä perusteita löytyy sekä laskulle, että ennallaan säilyttämiselle. Hän esitteli laskelmia, joiden mukaan nykyisellä prosentilla kunta ensi vuonna tekisi noin 160 000 euroa ylijäämäisen tuloksen, kun taas veroprosentin lasku veisi tilinpäätöksen miinukselle. Hän kuvasi päätöksentekoa mäkihyppyvertauksella.
– Hyvää hyppyä ei kannata jättää kesken, mutta toisaalta ei kannattaa yrittää niin pitkälle, että kaatuu. Ajoitus on tärkein.
Valtuutettu Juha Juusela (ps) Paula Niemisen (sd) kannattamana oli sen kannalla, että 8,9 olisi Toivakalle sopiva veroprosentti.
– Olisi hienoa, jos Toivakka kuuluisi siihen erittäin harvalukuiseen joukkoon Suomen kunnista, jossa verotus kevenisi. Se olisi näyttävä mainoskampanja kunnalle, Juusela totesi.
– Veroprosentin alentaminen olisi yksi hyvä porkkana lisää jo päätettyjen Muksu- ja Raksarahan jatkoksi, Nieminen jatkoi.
Veroprosentin säilyttämisen kannattajat perustelivat kantaansa kuntatalouden yleisellä epävarmuustilalla.
Päivi Pitko (kesk) haluaa odottaa isojen uudistusten, kuten valtionosuus-, työvoima- ja perusopetusuudistusten yli.
– Riittävästi korvamerkittyä rahaa ei näihin uudistukseen ole tulossa, jatkoi Heidi Hakkarainen (kesk).
Hän myös muistutti, että veroprosentti ei ole erityisen merkittävä seikka, asuinpaikkaa valittaessa ja että 9,4 on yhä varsin kohtuullinen verrattuna muihin keskisuomalaisiin kuntiin.
Rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola listasi merkittävän määrän lakisääteisiä palveluja, jotka venyttävät sivistystoimen raamia väistämättä. Myös Kankaisten kyläkoulun säilyttäminen mainittiin.
– Olisi erikoista, jos tietoisesti lähdettäisiin tavoittelemaan alijäämäistä tilinpäätöstä. Sivistystoimi on nykyään kunnan ykköstehtävä, se pitää hoitaa kunnolla, painotti Pentti Kovanen (sd).
Äänestyksen jälkeen päätökseksi tuli äänin
15-6 kunnanhallituksen pohjaehdotus, eli myös vuonna 2025 Toivakan veroprosentti on 9,4.
Kiinteistöveroprosenttien kohdalla ei käytetty puheenvuoroja, vaan päätökseksi nuijittiin kunnanhallituksen pohjaehdotus. Kiinteistöveroprosentit vuodelle 2025 ovat seuraavat: rakennusten yleinen kiinteistövero 1,30, maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30, vakituiset asuinrakennukset 0,50, muut asuinrakennukset 1,65 ja rakentamattomat rakennuspaikat 4,0. Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa kiinteistöveroa.
Valtuusto päätti myös omasta koostaan tulevalla valtuustokaudella. Paula Nieminen esitti, että valtuutettujen lukumääräksi vahvistetaan 19 valtuutettua tulevalle valtuustokaudelle. Ehdotusta ei kuitenkaan kannatettu, joten hallituksen pohjaehdotus, että valtuusto säilyy jatkossakin 21-jäsenisenä, jäi voimaan.
Lisäksi valtuusto käsitteli MAL-sopimusta, jonka merkittävin hanke on Palokanorren kehittäminen, millä ei Toivakan kannalta ole kovin suurta merkitystä. Toivakka kuitenkin hyötyy Oravasaaren ja Lievestuoreen eritasoliittymähankkeista, sekä joukkoliikenteen tuesta.
Lisäksi valtuusto hyväksyi hallituksen esityksen, että Toivakan kunta ostaa tarjotun kiinteistön ja määräalan Viisarimäestä
25 500 eurolla. Alue on pääosin suojaviheraluetta, josta kuitenkin voidaan saada puukauppatuloa pitkällä aikavälillä.
Hanna Lahtinen
12.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Kortteli Klubi keskustassa ja Piippurannan Klubi Kankaalla ovat avoimia kohtaamispaikkoja kaikenikäisille ihmisille eli niin sanottuja lähitaloja. Nyt Jyväskylän kaupunki on säästötoimien myötä lakkauttamassa lähitalojen toimintaa. Lähitalojen toiminnan lakkauttamisella olisi vaikutusta myös maaseudun virtapiirien toimintaan. Korpilahdella virtapiirit toimivat sekä pohjoisilla että eteläisillä kylillä. Virtapiirit ovat vertaisohjattuja.
Lähitalot tekevät tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin ja kaupungin eri yksiköiden kanssa. Järjestöt, yhdistykset ja uudet yhteistyökumppanit ovat tervetulleita järjestämään ilman tilavuokraa avointa, maksutonta toimintaa ja vapaa pääsyisiä tilaisuuksia klubien tiloihin.
Paula Määttä vetää pohjoisten kylien virtapiiriä ja harmittelee lähitalojen mahdollisten lakkauttamisten vaikutuksia.
– Lähitalojen koordinaattorit vierailevat virtapiireissä tuoden omaa ohjelmaansa ja välittäen tietoa kantakaupungin lähitalojen ohjelmatarjonnasta. Koordinaattorien kautta saamme virtapiireihin asiantuntijoita. Marraskuun 14. päivä Ylä-Muuratjärven kylätalolla saamme tietoa ikääntyvän väestön asumisen vaihtoehdoista. Tämä on yksi esimerkki yhteistyöstä, Määttä kertoo.
Yksi virtapiirin toimintaa rikastuttanut asia on ollut mahdollisuus seurata videoyhteyden kautta lähitaloilla tuotettua ohjelmaa.
– Lähitalojen koordinaattoreilla on monenlaisia materiaaleja, joita voimme lainata virtapiirin ohjelmaan. Koordinaattorit kokoavat aika ajoin kantakaupungin ja kylien virtapiirien vastuuhenkilöitä yhteisiin tapaamisiin vaihtamaan kokemuksia ja tutustumaan.
Pohjoisilta kyliltä on tehty myös vierailuja lähitaloille seuraamaan muun muassa Taideapteekin ohjelmaa.
Lähitalojen lakkauttamisesta on arvioitu saatavan noin 300 000 euron säästöt.
Lähitalojen puolesta on tehty kuntalaisaloite.
Viime viikolla pohjoisten kylien virtapiirissä oli yksi suosituimmista ohjelmista: elämäni kappale. Virtapiiriläisille tärkeitä kappaleita kuunnellaan kerran syksyllä ja kerran keväällä. Kappaleiden nimet toimitetaan kirjekuorissa Laura Korhoselle, joka vierailee virtapiirissä soittamassa toivekappaleet.
Paula Määttä sanoo, että kappaleisiin on liittynyt monenlaisia tarinoita ja kipeitäkin asioita.
-Täällä on ollut turvallista jakaa erilaisia kokemuksia musiikin kautta.
Torstaina kuultiin muun muassa tangoja ja valsseja sekä hengellistä musiikkia.
Kaunis Veera -kappale valikoitui erään osallistujan kappaleeksi ihan sen takia, että se oli soinut jonkin aikaa korvamatona.
Eräs biisi tuli valituksi, koska siihen liittyi muistoja Petäjäveden puolella sijainneesta Kaleva-nimisestä tanssipaikasta.
Virtapiiriläiset intoutuivat muistelemaan suosittuja tanssi-iltoja Kalevassa. Sinne pääsi, kun rippikoulu oli käyty.
Maarit Nurminen
12.11.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden Riistanhoitoyhdistys ohjeistaa ihmisiä toimimaan oikein, kun kohdalle sattuu suurpeto. Riistanhoitoyhdistyksestä kerrotaan, että myös Korpilahden alueella on tehty susihavaintoja asutuksen lähellä.
Vespuolella sattui tapaus, jossa koiranulkoiluttaja kohtasi suden. Susi ei lähtenyt karkuun ja koiranulkoiluttaja perääntyi paikalta tulosuuntaansa suden jäädessä tien penkalle.
-Merkityksellistä on se, missä susi havaitaan ja miten se käyttäytyy. Jos sudesta saadaan jälki- tai näköhavainto alle 100 metrin päässä asuin- tai tuotantorakennuksesta tai niiden hoidetussa ympäristössä ja kuitenkin siten, että susi poistuu välittömästi ihmisen havaittuaan, asiasta tulee ilmoittaa välittömästi petoyhdyshenkilölle. Mikäli susi tai muu suurpeto liikkuu rakennetussa ympäristössä tai asuinalueella satunnaista havaintoa useammin, eikä säikähdä ihmistä ja lähde välittömästi karkuun tai jopa lähestyy ihmistä, asiasta tulee soittaa välittömästi hätänumeroon, 112, Korpilahden Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarkko Nurminen opastaa.
Soitto tulisi tehdä, vaikka susi tai muu petoeläin lopulta poistuisi paikalta. Nurminen huomauttaa lisäksi, ettei susi tunnista autossa istuvaa ihmistä.
Poliisilla on aloitteellinen toimintavelvoite vaaraa aiheuttavien susien suhteen, mutta toimintavelvoite on mahdollista täyttää ainoastaan, mikäli poliisille välittyy nopeasti ajantasainen kuva mahdollisesta vaaratilanteesta. Tällaisissa tilanteissa hätäkeskukseen soittamista ei tarvitse arkailla, eikä soittamista saa jättää seuraavaan päivään. Soitto hätäkeskukseen on ihmistä pelkäämättömän suden kohdalla viranomaisten toive.
Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät netistä sivulta riista.fi kohdasta yhteystietohaku ja Korpilahden Riistanhoitoyhdistys.
-Riistanhoitoyhdistys on aloittamassa sosiaalisessa mediassa tiedotuskampanjaa kyläkuntien petoyhdyshenkilöistä.
Nurminen sanoo, etteivät metsästäjät halua metsästää susia sukupuuttoon, vaan opettaa eläimille, missä kulkee niiden ja ihmisten reviirien rajat.
-Esimerkiksi Etelä-Suomessa asuinalueille tulevat sudet ovat todennäköisesti nuoria, laumastaan karkotettuja yksilöitä, jotka ovat uteliaita, mutta eivät osaa vielä oikein käyttäytyä. Ne saavat ruokansa helposti asutusalueilla olevista pupuista.
Samuel Uusitalo Oittilan Hirvimiehistä kertoo, että susien tulo alueelle on näkynyt syksyn hirvimetsällä usein eri tavoin.
-Silmiinpistävää ovat olleet lukuisat, hedelmällisessä iässä olevat naaraat, joilla ei kuitenkaan ole ollut vasoja. Toinen havainto on ollut hirvien pakeneminen heti, kun koira on ne löytänyt. Ne eivät jää enää koiran haukkuun, vaan lähtevät juoksemaan ja jatkavat, kunnes koira otetaan pois jäljeltä. Kolmas poikkeavuus ovat tyhjät alueet eli alueet, joissa hirviä on tyypillisesti ollut. Hirvet hakeutuvat turvalliseksi kokemilleen alueille. Hirvien laumautumista on myös havaittu ja ne ehkä hakevat näin turvaa suurpedoilta. Näin käyttäytyessään hirvet saattavat aiheuttaa paikallisesti pahoja taimikkotuhoja.
Susitilanne on vaikuttanut myös metsästyskoirien käyttöön.
-Juuri ennen hirvijahdin alkua, susi tappoi metsästyskoiran Vespuolella. Jahdissa koiria on käytetty hyvin rajallisesti ja kaikkia koiria ei ole haluttu päästää jahtiin ollenkaan. Koirille on hankittu kalliita ja kömpelöitä suojaliivejä petojen varalle. Koko seura on sitoutettu avustamaan koiranomistajia koirien kiinni saamiseksi jahdin tai kaadon jälkeen. Koirakoemaastot ovat lähes kaikki peruttu näiltä tienoin. Metsästyskoirat ovat jääneet pitkälti hyödyttömiksi, eivätkä ne pääse toteuttamaan rodun omaista käytöstään, Uusitalo harmittelee.
Uusitalo on yksi Vespuolen petoyhdyshenkilöistä.
Mikäli kohtaat suurpedon, vaikkapa suden, tilanteeseen kannattaa suhtautua rauhallisesti ja pyrkiä poistumaan paikalta.
-Sudet eivät tule ihmisen päälle. Jos on koira mukana, se kannattaa tietysti pitää kytkettynä. Sudelle voi tietysti myös huutaa ja kokeilla, josko se säikähtäisi karkuun. Karhu on ihmisarempi ja karhujen uhittelut ovat harvinaisia, mutta samat neuvot pätevät niidenkin kohtaamiseen, Jarkko Nurminen sanoo.
Maarit Nurminen
08.11.2024 | Alueelta, Tätä mieltä, Tilaajille
Savelan hernemaissitolpat
Täyttelin silmälääkärin vastaanoton aulassa lomaketta, kaihileikkauksen toivossa ja sen pelossa. Saadessani kysymykset raksitettua, silmäilin esille laitettuja pokamallistoja. Vai olisiko minun tullut aika hankkia koira ja valkoinen keppi? Pieni televisioruutu ja 40 watin lukulamppu ovat saattaneet mykiöni siansaksan alkeiskurssille.
Silmälääkäri pyysi minua ystävällisesti laskemaan leukani metallialustalle ja asetteli otsapannan kohdilleen. Olo oli kuin Hannibal Lesterillä. Murahdin ja haastoin aakkostaulun mustat pirulaiset taistoon. Ylärivi näytti selko suomelta, mutta alarivi sitten sitä saksalaista sikaa.
Kirjainten tihrustamisen jälkeen siirryttiin ihastelemaan värikarttoja. Ne loistivat edessäni kuin vesipisarat auton tuulilasissa, odottaessani Savelan hernemaissitolppien valojen vaihtumista. Punaiset, keltaiset ja vihreät vilkkuivat hedelmäpelin tavoin, valon arkojen silmieni edessä.
Kaihi ja ristitaitto olivat pysyneet loitolla, mutta rutikuivuutta ja punavihreäsokeutta silmiini oli suotu sitäkin enemmän. – Nämä sinun silmäsi ovat niin isot, että niitä pitäisi kastella ainakin neljästi päivässä, silmälääkäri ohjeisti ja kirjoitti apteekista noudettavat substraalit “Annan silmilleni”.
Paluu matkalla Savelan hernemaissitolppia oli ihastelemassa enemmänkin porukkaa. Minä tietenkin keulilla ja vettä tuulilasin pinnalla. Valot vaihtuivat vihreään (saatoin nähdä väärinkin). Jotain häikkää siinä lähtöselvityksessä tuntui olevan vähän kuin Vermossa, sillä tuuttauksia kuului puolelta jos toiselta ja keskisormi tuoksahti, kun kaasutin pois.
Kotosalla kaivoin taskusta ostamani tarpeet esille ja lorautin kastelukannusta kunnon hörpyt “Annan silmilleni”. Räpyttelin hetken luomiani lehtopöllön tavoin ja annoin katseeni levätä maaseudun säkkipimeässä. Täällä ei tarvitse värejä arvuutella. Savelan hernemaissitolpatkin saisivat loistaa, joko mustana tai valkoisena. Säästyisi moni silmä, keskisormi ja auton pilli.
05.11.2024 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunnan Rantapuistohanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Hanke toteutetaan pitkään tyhjillään olleelle tontille Uuraisten vanhimman kerrostalon viereen.
– Syksyllä 2023 FCG:n laatiman suunnitelman pohjalta ensimmäisessä vaiheessa valmistuvat ylätasanne ja kuntoportaat, jotka rakennetaan kesällä 2025. Tämä vaihe tuo merkittävän parannuksen Uuraisten keskustan alueen virkistysmahdollisuuksiin ja maisemaan. Maisema avautuu Pikku-Kuukka-järvelle paljon entistä paremmin, vapaa-aikasuunnittelija Mari Sivill kertoo.
Uuraisten kunta on säästökuurilla, mutta Rantapuistohankkeeseen on saatu merkittävä avustus.
– Rantapuistohanke on sisällytetty tämän vuoden investointiohjelmaan, ja valtuusto on myöntänyt hankkeelle 100 000 euron määrärahan. Keväällä 2024 maankäyttötyöryhmä päätti hakea hankkeelle avustusta Aluehallintovirastolta. AVI myönsi hankkeelle noin 40 000 euron avustuksen, mikä mahdollistaa hankkeen toteuttamisen, kertoo Uuraisten kunnan tekninen johtaja Tiina Löytömäki.
Suunnitelmassa on huomioitu myös ylläpitokustannusten minimoiminen.
– Ylläpidosta vastaa kunta, mutta kuntoportaita ei ylläpidetä talvella. Viheralueet toteutetaan pääosin niittyistutuksilla ja hedelmäpuilla, mikä vähentää nurmikonleikkuun tarvetta, Mari Sivill kertoo.
