28.05.2024 | Tilaajille, Toivakka
Kesäinen päivä loi hyvät puitteet, kun Toivakan Ruuhimäellä vietettiin Martti Mannisen 105-vuotisjuhlaa. Kysyimme Manniselta vuosi sitten hänen 104-vuotispäivänään hänen korkean ikänsä salaisuutta. Silloin Manninen vastasi, että yläkerran isäntä ei ole vielä kutsunut minua luokseen, siksi olen täällä.
Hilkulla se kuitenkin oli jo nuorena, kertoo sotaveteraani Manninen.
– Luoti lävisti pääni ja siitä alkoi kohtuupitkä sairaalakierros. Haavoittumiseni jälkeen pääsin kuntoutukseen, josta oli paljon apua. Sieltä palasin vielä takaisin sotahommiin autonkuljettajaksi.
Nyt, 105-päivänä Manninen voi edelleen hyvin. Hänen tyttärensä Tuula Merikallio kertoi, että Toivakan kotihoidon työntekijät käyvät säännöllisesti katsomassa isää. He tarkistavat lääkityksen ja voinnin ja auttavat saunassa käynnissä. Kotihoito saa Merikalliolta kiitosta isänsä hyvästä hoidosta. Manninen keskustelee lähinnä sukulaisista koostuvan juhlavierasjoukon kanssa sujuvasti ja kertoilee asumisensa historiaa Toivakassa, aina siihen aikaan asti, kun he tulivat nykyiseen rintamamiestaloonsa.
Mannisen aika kuluu omassa talossaan pikkuaskareita tehden, uutisia ja maailman menoa kuunnellen. Ikätovereita ei Mannisella enää ole, he ovat ainakin suurelta osin menneet jo pois. Vähän nuorempia kylläkin löytyy ja heidän kanssaan voi vielä vaihtaa nuoruus- ja sota-ajan ja sotaa seuranneen rakentamisen ajan muistoja. Koko Suomessa yli satavuotiaita on tällä hetkellä 1 153.
Onnittelijoiden joukossa oli myös Toivakan sotaveteraanit Ry:n viimeinen puheenjohtaja Kalevi Jääskeläinen.
– Tämän ja ensi vuoden aikana eri veteraanijärjestöt lakkaavat olemasta. Veteraanijärjestöjen tilalle tulee perinnepiirejä ja perinnetoimikuntia. Toivakan Sotaveteraanit ry loppuu tänä vuonna ja tilalle tulee perinnetoimikunta, kertoi Jääskeläinen.
Veikko Ripatti
28.05.2024 | Tilaajille, Uurainen
Jyvässeudun yrittäjien viime vuoden Vuoden yrittäjä on Ränssin Kievari Kuikassa. Juuri nyt Ränssissä valmistaudutaan kuumeisesti tulevaan teatterikesään.
Kevättalvella oli sen verran rauhallisempaa, että tunnustusta juhlittiin ystävien, yhteistyökumppanien ja herkullisten kakkukahvien voimin. Tervehdyksensä toivat kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja Jyvässeudun yrittäjien puheenjohtaja Päivi Leminen. Musiikista vastasi jo useamman kesän Ränssin tähti, Saija Tuupanen.
Fysioterapeuttiyrittäjä Päivi Leminen on kipparoinut Jyvässeudun Yrittäjiä, eli entistä Jyväskylän maalaiskunnan yrittäjiä jo kahdeksan vuotta.
– Aktiiveja ei varmasti missään yhdistyksessä ole liikaa ja korona hiljensi kovasti toimintaa, mutta yrittäjät eivät ole helposti lannistuvaa sorttia, Leminen totesi.
Timo Koivisto korosti, että Ränssin Kievarin merkitys Kuikan, Tikkakosken ja koko Jyväskylän seudulle on ollut ja on hyvin merkittävä ja sen toiminta tukee myös muita yrittäjiä. Hän piti tärkeänä myös kulttuurihistoriallisen miljöön ylläpitoa osana yritystoimintaa.
– Tikkakosken alue on yksi eniten kasvavia alueita Jyväskylässä ja täällä on paljon elinvoimatekijöitä, Koivisto kertoi.
Ränssiä emännöi nykyisin Minna Eräjärvi perheineen isänsä Mikon jalanjäljissä.
Ränssin Kievarin talo vietti 200-vuotissynttäreitään jo muutama vuosi sitten. Talo on tiettävästi vanhin yhtäjaksoisesti asuttu talo Jyvässeudulla. Iso noin 600 neliön päärakennus toimi kievarina yli 50 vuotta 1800- ja 1900-luvun molemmin puolin. Päärakennuksen tupa on 110 neliötä ja Keski-Suomen suurin.
Tuvan komistuksena on valtava haltiahirsi, joka on ostettu vuonna 1818 suurtila Tikkamannilasta ja maksanut tasan markan. Hirsi onkin nähnyt monenlaista menoa alapuolellaan. Korttipeleistä, tilan menetyksestä, viinan poltosta sekä vaimojen vaihdosta on monia mielenkiintoisia tarinoita ja totuuksia. Ränssi sijaitsee vanhan postiväylän varrella, joka kiinnosti myös alueilla piileskeleviä maantierosvoja. Tuvan lattiasta löytyy myös hevosen kavion jälki, joka on peräisin vanhalta kievariajalta 1800-luvulta. Rohkeimmat isännät ajoivat kieseillä sisälle asti.
Talon nykyisessä takkahuoneessa oli aiemmin ollut talon keittiö noin 100 vuoden ajan ja siltä ajalta on vielä nähtävissä lattiaan kuluneet jalanjäljet.
Minna Eräjärven äidillä oli sukulaisuussiteitä taloon ja siksi Eräjärvet aikoinaan kiinnostuivat talosta ja päätyivät hankkimaan sen 1980-luvulla. Aluksi tarvittiin valtavasti mielikuvitusta, jotta pystyi havaitsemaan paikan kauneuden ja potentiaalin kaiken romun ja roskan alta. Vielä enemmän tarvittiin ahkeruutta ja sinnikkyyttä, jotta paikasta kuoriutui nykyisen kaltainen Ränssi ja Mikko Eräjärvi pääsi toteuttamaan teatteriunelmaansa.
– Sitten alkoi pikkuhiljaa tuntumaan, että jotain on tehty oikein ja nyt on jo sellaisia perheitä, joiden kanssa on eletty pitkä kaari häistä syntymäpäivien kautta muistotilaisuuteen. Totuin jo nuorena kovaan työntekoon ja kasvoin tähän paikkaan kiinni. Ja oikeasti myös nautin kaikesta mikä yrittäjyyteen Ränssissä liittyy, Minna Eräjärvi kertoi.
– Isän motto oli, että periksi ei saa antaa ja asioilla on tapana järjestyä. Se auttoi valtavasti myös silloin kun isä 14 vuotta sitten kuoli, hän jatkaa. Nyt tukena on oma puoliso ja lapset ja Ränssin Kievari on aidosti perheyritys.
Ensi kesänä Ränssin teatterissa esitetään iskelmätähti Anita Hirvosen elämään perustuvaa näytelmää Se va Kuku de. Äänekoskella syntynyt Maitolaiturin prinsessa teki pitkän ja menestyksekkään uran ja on levyttänyt peräti kuudella eri vuosikymmenellä. Monet levyistä ja sinkuista ovat myyneet myös kultaa. Hänen rempseä imagonsa ja rehvakkaat laulunsa ovat piirtyneet suomalaisten muistoihin ja sydämiin. Anitan elämässä on ollut paljon laulua ja tanssia, mutta myös itkua ja paljon draamaa.
Laulunäytelmä kertoo Anitan koko tarinan mummon luona kasvaneesta pikkutytöstä koko kansan tuntemaksi laulajatähdeksi.
Anitaa Ränssissä esittävät lapsena Moona Elorinne ja Sara Summanen ja aikuisena Marita Taavitsainen ja Anna-Maija Ojansivu. Muissa rooleissa näyttelevät Lotta Lassila, Kristian Ijäs, Kimmo Hannula, Tarmo Pennanen ja Pertti Wenekoski & tanssiorkesteri Mambo.
Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Juse Venäläinen.
Hanna Lahtinen
28.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialue on antanut esityksensä tulevasta palveluverkosta ja asiasta päätetään kesäkuussa. Keskiviikkoiltana Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön asukasillassa puhuttiin tulevasta.
Palveluverkkoesityksessä Korpilahdella säilyy niin sanottu paikallinen sote-asema. Esityksen ja keskiviikkoiltana kuullun aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aulan puheen mukaan palvelut tulevat säilymään entisellä tasollaan.
Ympärivuorokautisen asumisen yksikkö, Iltatähti on sen sijaan lakkautettavien yksiköiden listalla. Eniten asiassa tuntuu painavan rakennuksen puutteet. Tätä kritisoitiin kovin keskiviikon asukasillassa.
Päivi Ikkala kertoi tehneensä kuukausikaupalla tiedusteluja siitä, mihin kuntoisuusluokitukset perustuvat. Kunnollisia vastauksia hän ei ole saanut, sillä rakennusten kartoitukset ovat salassapidettävää tietoa.
Ikkala kertoi Iltatähden henkilökunnalta saamastaan tilojen kuvauksesta, jonka mukaan henkilökunta ei tunnista esimerkiksi toiminnallisia puutteita Iltatähden tiloissa. Tiloja kuvaillaan avariksi, valoisiksi, käytäviä leveiksi. Kaikissa asukashuoneissa on tilavat ja toimivat wc- ja suihkutilat. Yhteistä toimintaa varten on olemassa myös tilat.
Iltatähteä ei tosin voida noin vain lakkauttaa, koska asukkaille pitää olla tiedossa korvaavat tilat.
Maria Kaisa Aula totesi saaneensa virkamiehiltä vastauksen, että alueella eli Jämsän, Korpilahden ja Muuramen alueilla olisi tarvetta uudelle ympärivuorokautisen asumisen yksikölle. Korpilahti-lehden tietojen mukaan alueen asumisyksiköstä on käyty alustavia keskusteluita yksityisten toimijoiden kanssa.
Puheenvuoroja Iltatähden puolesta käyttivät myös asukkaat, joiden omaisia on ollut tai on paraikaa Iltatähdessä. Olosuhteita ja hoitoa kuvailtiin moitteettomaksi.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä ikääntyneiden toimintaa ollaan palveluverkkoesityksessä lisäämässä. Aula kuvaili, että perhekeskustoimintaa olisi tulossa Korpilahdellekin lisää. Ikääntyneiden kuntouttava päivätoiminta Korpihovissa jatkuu ja toimintaa kehitetään edelleen.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan puheenjohtaja, korpilahtelainen Matias Lahti totesi, että hyvinvointialueella on saatu aikaiseksi myös hyvää.
-Vuoden aikana on valmisteltu alueellisia mielenterveyspalveluita. Nuorisopsykiatrian puolella on lisätty osastopaikkoja. Lasten ja perheiden palvelut pysyvät hyvinvointialueella ennallaan tai jopa paranevat.
Aula kertasi syitä, joiden vuoksi palveluverkkoa on lähdetty hyvinvointialueella rukkaamaan. Henkilöstön riittävyys ja taloudellinen niukkuus ovat päätekijöitä. Aula totesi, että palveluverkkomuutoksessa suurimmat säästöt syntyvät erikoissairaanhoidosta, kun Jämsän sairaalatoiminnot nykyisellään lakkaavat. Säästöjä syntyy noin 10 miljoonaa euroa, kun erikoissairaanhoito keskittyy Novaan.
Myös kiirevastaanottotoiminnan uudistaminen tuo miljoonan säästöt. Jatkossa ilta-ja viikonloppujen päivystystä on Äänekoskella, Jämsässä ja Novassa. Korpilahtelaiset voivat ilta-aikaan ja viikonloppuisin mennä joko Novaan tai Jämsään.
Illassa keskusteltiin myös perhehoidosta ja omaishoitajien tilanteesta.
Kiertävää perhehoitoa Jämsässä ja Korpilahdella tekevä Eija Kankainen totesi, ettei omaishoitajien lakisääteiset kolmen vuorokauden vapaat toteudu tällä hetkellä.
-Saatan kyllä käydä omaishoitajan sijaisena kolmena päivä, mutta vain joitakin tunteja, Kankainen kertoi.
Hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee palveluverkkoesitystä kokouksessaan 4.6. ja aluevaltuusto tekee lopulliset päätökset 11.6.
Maarit Nurminen
28.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden yhtenäiskoulu osallistui toukokuussa järjestettyihin koululippupallon SM-kisoihin Helsingin Velodromilla. Pientä joukkuetta vastassa oli viisi muuta koulua pääkaupunki seudulta. Peli pelattiin 5 vs. 5 muodossa ja pelaajien piti olla iältään korkeintaan yhdeksäsluokkalaisia. Tasaisessa ja tiukassa väännössä, Korpilahti nappasi lopulta toisen sijan ja hopeamitalit kaulaansa. Joukkueessa pelasivat Joni Josefsson (9.lk), Onni Heinonen (9.lk), Aaro Lepoaho (8.lk), Eetu Jokinen (8.lk), Oskari Tuovinen (8.lk) sekä joukkueen kapteenina toiminut Otso Tuovinen (5.lk). Joukkuetta valmensivat Eemeli sekä Tero Tuovinen.
Korpilahti voitti ensimmäisen pelinsä Pakilaa vastaan selvin numeroin, mutta joutui taipumaan toisessa pelissä Lauttasaarelle viimesekunnin epäonnistuneen lisäpisteen verran eli yhdellä pisteellä. Ensimmäinen voitto kuitenkin takasi pääsyn välieriin, jossa Puistopolun koulu voitettiin jälleen selkein numeroin. Finaaliin Pohjois-Haagan yhtenäiskoulua (PHYK) vastaan asettuikin sitten jo melkoisen kulunut Korpilahden joukkue. Yhden vaihtopelaajan varassa ja ilman suurempia taukoja pelinsä putkeen pelannut Korpilahti alkoi olla aurinkoisella Velodromilla silmin nähden kypsä joukkue. Pelillisesti Korpilahti osasi säännöt ja pelitekniikan paremmin, mutta fyysinen nopeus ja pituus olivat vahvasti PHYK:n puolella, ja se rullasikin käytännössä juoksemalla kuljettaen selkeään Suomen mestaruuteen. Hopea oli kuitenkin Korpilahden ensimmäinen lippupallomitali ikinä ja sitä juhlittiin asiankuuluvin menoin kotimatkalla läheisessä burger-paikassa.
Lippupallo on tällä hetkellä Suomessa vahvasti kehittyvä laji. Nostetta lajille antaa sen valinta vuoden 2028 Los Angelesin olympialaisiin uudeksi lajiksi. Lippupallo on kuin kontaktitonta amerikkalaista jalkapalloa, jossa taklaamisen sijaan repäistään vastustajalta vyötäröllä oleva lippu irti ja peli katkeaa siihen. Laji siis on turvallinen myös hyvin eri kokoisille pelaajille. Pienempien ja ketterämpien pelaajien etu on siinä, että heitä on vaikea saada liputettua. Pitkiä pelaajia vastaan on taas vaikea puolustaa korkeuksiin suuntautuvissa heitoissa. Pisteet lajissa tehdään joko kuljettamalla tai heittämällä soikiopallo kopiksi maalialueelle. Laji on äärimmäisen nopea ja taktinen, joten sitä on mukava seurata myös katsomosta. Mikäli lajista innostuu enemmänkin, huipputason lippupalloa pääsee katsomaan Suomessa 26.-31.8.2024 jolloin Pajulahdessa järjestetään lippupallon maailmanmestaruus kisat https://jenkkifutis.fi/flag2024/
Mikäli kiinnostut pelaamaan itse lippupalloa tai amerikkalaista jalkapalloa, Jyväskylän Jaguars järjestää sekä lapsille että aikuisille siihen mahdollisuuden Jyväskylän seudulla. Kesälle suunnitteilla on ainakin lippupallon perhe-flag sekä amerikkalaisen jalkapallon Jefuliiga (alle 12-vuotiaille). Tietoja ilmoittautumisesta ja yhteystiedot löytyvät Jaguarsin nettisivuilta. https://jkljaguars.fi
Tero Tuovinen
28.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Niemelän päärakennus Putkilahdessa on seissyt paikoillaan jo 166 vuotta, kivijalasta löytyy rakennusvuosi 1858. Putkilahden kyläkirjan ”Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja” mukaan talon rakensivat Pohjanmaan miehet ruokapalkalla. Hirret veistettiin ja talo pystytettiin ensin kehälle metsässä noin puolentoista kilometrin päässä, sitten kehä purettiin, hirret ajettiin talon paikalle ja talo pystytettiin.
Aumakattoinen, tuvan ja kuusi muuta huonetta käsittävä rakennus on arvioitu rakennushistoriallisesti maakunnallisesti arvokkaaksi, Keski-Suomen museon rakennusinventoinnissa sen tyyliksi on Putkilahden kyläkirjan mukaan määritelty ”pohjalainen talonpoikaisempire”.
– Nyt talo on ollut asumattomana noin kymmenen vuotta, talon nykyinen omistaja Kalle Liikanen kertoo.
– Talon remontoinnissa asumiskuntoon olisi niin iso työ, ettei siihen normaalin ihmisen rahat tai aika riitä.
Niemelä on aika lailla 1800-luvun asussaan. Kun astuu sisään isoon tupaan, tuntuu kuin tulisi museoon. Tuvan seinät ovat tummunutta, paksua hirttä, katon kurkihirsi on todella massiivista puuta, nurkassa on leivinuuni ja iso avotakka, johon Liikasen mukaan menevät metriset halot pystyyn. Seiniä kiertävät penkkilaverit ja myös huonekalut näyttävät vanhalta.
– Täällä on aika paljon talon alkuperäisiä kalusteita, esimerkiksi pirtinpöytä on suurin piirtein yhtä vanha kuin talokin, Kalle Liikanen kertoo.
Vanhoilta näyttävät myös keinutuoli, puinen sohva ja sänky, joissa on koristeena puukaiverruksia. Valurautaisesta mankelista Kalle Liikanen ei ole löytänyt vuosilukua, mutta vanha sekin on.
– Täältä on löytynyt paljon vanhoja esineitä ja myös valokuvia ja tilanpitoon liittyviä papereita, Liikanen kertoo.
– Sähköt tänne on vedetty kahteen kertaan, vanhemmat johdot ovat varmasti siltä ajalta, kun Putkilahteen on tullut sähköt, uudemmatkin ovat olleet seinässä vuosikymmeniä. Vesijohtoa täällä ei ole. Jossain vaiheessa pihassa olevasta kaivosta on johdettu vesi sisälle, täällä on putkenpää ja yksi allas, mutta nyt vettä ei tule, eikä viemärikään ole käytössä.
Tuvassa ei ole juuri remontteja tehty, jossain vaiheessa keittiö on siirretty tuvan seinustalle. Muissa huoneissa hirsiseinät on päällystetty pinkopahvilla.
– Alun perin tässä on ollut pärekatto. Se on vaihdettu konesaumattuun peltikattoon joskus 1970 – 1980-luvulla. Katto on kunnossa vieläkin, eikä vuoda mistään. Se on tehty aikoinaan paksusta materiaalista hyvin, Liikanen kertoo.
Talon pihapiirissä on kaksi vanhaa aittaa, jotka ovat 1800-luvulta. Navetta sen sijaan on rakennettu 1990-luvulla, palaneen vanhan navetan paikalle.
Kalle Liikaselle Niemelä päätyi yllätysperintönä pari vuotta sitten.
– Taloa pitivät viimeksi veljekset, joilla ei ollut lapsia. Viimeinen isäntä asui tässä parikymmentä vuotta yksinään. Hän halusi testamentata tilan jollekin, ettei se mene valtiolle, mutta ei kuulemma halunnut antaa tätä tuttavilleen, jotka kaikki olivat iäkkäitä, vaan valitsi mieluummin nuoremman perinnönsaajan, Kalle Liikanen sanoo ja kertoo itse olevansa alle 30-vuotias.
– Olen tuntenut talon viimeisen isännän koko ikäni ja kävin häntä täällä katsomassakin. Isovanhempani rakensivat kesämökin tämän tilan maille ja myöhemmin isänikin teki tänne mökin, eli meidän sukua on mökkeillyt täällä 50 vuotta, Liikanen kertoo.
Niemelän tila on perustettu vuonna 1826, Kalle Liikasen tietojen mukaan siihen on kuulunut aikoinaan 200 hehtaaria maata.
– Sen jälkeen kun lehmät laitettiin pois, täällä oli lampaita, kaneja, kanoja, kalkkunoita ja fasaaneja. Viimeinen isäntä viljeli tilaa vielä 2000-luvun alussa, ja pellot ovat edelleen viljelyksessä, Liikanen kertoo.
– Tilaan kuuluu edelleen puolet Viljamensaaresta; sinne tilan omistaneet veljekset perustivat luonnonsuojelualueen. Tilalla on myös muutama pienempi suojelualue.
Tiina Lamminaho
14.05.2024 | Tilaajille, Uurainen
Kauneus on katoavaista, varsinkin jos sitä ei hoida. Uuraisten kirkkotarha, eli kirkon, tapulin ja kotiseutumuseon muodostama kokonaisuus, sekä hautausmaa ovat kauniita ja hyvin hoidettuja.
Kokonaisuudesta vastaavat seurakunnassa seurakuntamestari Jussi Seppänen sekä talousvastaava ja yleisnainen Jaana Hirsjärvi. Ilman lukuisten ahkerien talkookäsiparien työpanosta ympäristö ei kuitenkaan pysyisi siistinä vuodesta toiseen. Jo pelkästään hautausmaan eli Kuukan koivikon haravointi olisi aivan ylivoimainen urakka ilman talkoolaisia, eikä kokonaisuuden kehittämiseen ja uusien elementtien tai kukkapenkkien luomiseen ole oikein ollut resursseja.
Keväällä perustettiin vapaamuotoinen Kirkkotarhan puutarharyhmä, jonka tarkoituksena on ideoida ja kohentaa kirkon ympäristöä entisestään. Ryhmään ilmaantui kymmenkunta multasormea, mutta vieläkin on mahdollisuus ilmoittautua viettämään laatuaikaa hyvässä seurassa puuhastellen. Viime viikolla kevään työt aloitettiin hautausmaan uuden muistomerkin ympäristön siistimisellä. Tuulisessa säässä istutettiin vuorenkilpeä ja maksaruohoa ja ainakin yritettiin haravoida, työtä jatketaan vielä tällä viikolla, jotta kaikki on kunnossa, kun Matti Vanhanen saapuu kunnioittamaan Uuraisten veteraanien ja lottien muiston vaalimiseksi tehtyä hautojenmerkitsemistyötä.
Hanna Lahtinen
