17.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Päijätmoto Oy sai uudet yrittäjät joulukuun alussa, kun korpilahtelainen Ari Kauppinen ja joutsalainen Jussi Vanhalahti ryhtyivät vetämään Muuramessa toimivaa yritystä. Nuoret miehet omistavat yrityksen puoliksi.
– Olemme olleet molemmat tässä huoltomiehinä, minä kuusi vuotta ja Ari vähän pitempään, Jussi Vanhalahti kertoo. Ari Kauppinen sanoo aloittaneensa työt Päijätmotossa vuonna 2015, mutta olleensa välillä vuoden koulussa ja armeijassa.
– Edellinen omistaja halusi myydä Päijätmoton ja keskittyä toiseen yritykseensä. Hän tarjosi yritystä meille, ja ensin sanoimme, ettei meillä taida olla mahdollisuuksia ostaa yritystä. Lähdimme kuitenkin selvittelemään asiaa, tuoreet yrittäjät kertovat.
– Aikaisempaa kokemusta yrittämisestä meillä ei ole, eikä kummallakaan ole edes minkäänlaista kosketusta yrittämiseen sukulaistenkaan kautta. Aika paljon yrittäjäksi ryhtyminen arvelutti, mutta hyvin tämä on lähtenyt käyntiin. Huoltomiehinäkin hoidimme muun muassa laskutusta aika pitkälle itseksemme, joten ei tässä ole kauheasti uutta tullut. Käytännössä kirjanpitopuoli on meille ihan uutta, mutta kirjanpitäjältä saa hyvin neuvoja ja onneksi nykyään ei tarvitse hirveästi pyöritellä papereita, kun kaikki hoituu sähköisesti.
Yrityksen toimintaan uusilla yrittäjillä ei ole tarkoitus tehdä muutoksia. Päijätmotossa huolletaan edelleen veneitä, ja myös mönkijöitä, moottorikelkkoja ja ruohonleikkureita.
– Venepuoli on pääasia. Aluksi keskitymme enemmän veneiden huoltoon, mutta uusiakin veneitä meille on tulossa myyntiin, ja venemoottoreiden myynti on yksi iso osa toimintaa, Kauppinen ja Vanhalahti kertovat. Päijätmotolla on Mercuryn, Suzukin, Hondan ja Tohatsun edustus.
– Mönkijöitä ja moottorikelkkoja meillä huolletaan ehkä keskimäärin muutama kuukaudessa, ruohonleikkureita huolletaan lähinnä kesäisin.
Veneisiin teetetään määräaikaishuoltoja samaan tapaan kuin autoihin, veneiden määräaikaishuollot työllistävät etenkin keväisin ja syksyisin.
– Tämä ala on aika kausiluonteista. Kevät ja syksy ovat kiireisintä aikaa, kesällä on vähän rauhallisempaa, mutta töitä riittää kuitenkin. Talvet ovat hiljaisempia, tämä talvi näyttää nyt tässä vaiheessa aika hyvältä. Silloin, kun aloitin työt täällä, talvisin oli lomautuksiakin, Ari Kauppinen kertoo.
–Tämä ala lähti ylöspäin korona-aikana. Nyt myynnin puoli on hiljentynyt, mutta korona-aikana ostettuja veneitä käytetään huollossa säännöllisesti, Jussi Vanhalahti toteaa.
Jussi Vanhalahti on opiskellut pienkonekorjaajaksi Jämsänkoskella, Ari Kauppinen opiskeli autoalaa Jyväskylässä.
– Olin työharjoittelun autokorjaamossa, mutta kyllä nämä ovat mukavampia ja siistimpiä hommia, Kauppinen toteaa.
– Minulla oli koko ajan ajatuksenakin, etten ryhdy autohommia tekemään, Vanhalahti sanoo.
Molempien miesten mielestä veneiden huoltaminen on mukavampaa kuin autojen huoltaminen.
– Veneet ovat yksinkertaisempia kuin autot nykyään, mutta veneissäkin on jo paljon tietotekniikkaa. Ja aika lailla joka merkillä on omat testerinsä, miehet toteavat.
Puolentoista kuukauden yrittäjäkokemuksella nuoria miehiä ei ole ruvennut yrityksen osto kaduttamaan.
– Toivottavasti ei tarvitsekaan katua, Vanhalahti toteaa.
Tiina Lamminaho
14.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Hanketta hankaloittaa se, että hankealueella ja sen läheisyydessä on paljon Natura-alueita niin vesistöissä kuin maa-alueillakin, sekä suojeltuja perinnemaisemia. Hankkeen toteuttamiseksi eivät riitä normaalit lupamenettelyt, niittokin vaatii poikkeusluvan, hankevastaava Heikki Lamminaho Putkilahden kyläseurasta toteaa. Putkilahti – Päijänne -vesistön parannushankkeen tavoitteena on parantaa Putkilahden vesiluontoa ja pysäyttää vesistön rehevöityminen. Virtauksia on tarkoitus parantaa sekä Päijänteen ja Ylisjärven välisessä Kääjinsalmessa että Päijänteen ja Nokkosen välisessä Rupansalmessa.
– Kääjinsalmi on nyt paikoin alle metrin syvyinen. Se pitäisi saada yli kaksi metriä syväksi, Lamminaho kertoo.
– Virtauksista ei ole tutkittua tietoa, mutta sellaista puhutaan, että etelätuulella Vespuolentien sillan kohdalla vesi virtaisi Kääjinsalmessa Ylisjärvelle päin. Jos Ylisjärvestä tulee sisäjärvi, jonka vesi vaihtuu vain kevättulvien aikaan, ei vesi pysy raikkaana, Lamminaho sanoo ja kertoo, että Nokkosen kohdalla tilanne on lähes samanlainen; myös Rupansalmi on erittäin matala.
– Kun salmia syvennetään, paranee myös sekä kalastuksen että veneilyn mahdollisuudet. Tavoitteena onkin toteuttaa Kääjinsalmeen merkitty venereitti, Lamminaho toteaa.
Lamminahon mukaan hankkeen tarpeellisuudesta ollaan yksimielisiä. Putkilahden kyläseuran kumppaneina hankkeessa ovat Peuhan, Putkilahti-Ruotsulan sekä Ylisjärven osakaskunnat vesialueiden omistajina.
– Asiantuntijakumppanina suunnittelussa meillä on Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry. Heillä on kokemusta vastaavista hankkeista, joten yhdistys on meille erittäin tärkeä yhteistyökumppani, Lamminaho toteaa.
Tällä hetkellä hankkeessa on meneillään selvitys- ja suunnitteluvaihe. ELY-keskus on myöntänyt hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen 38 000 euron tuen, rahoitus tulee osittain EU:n maaseuturahastolta, osittain valtiolta. Seuraavien vaiheiden avustushakemukset on tarkoitus saada ELY-keskukselle tämän vuoden keväällä.
– Kääjinsalmi on Natura-aluetta ja Rupansalmen läheisyydessä on Natura-aluetta, joten vaaditaan tarkkoja selvityksiä, ja se on iso haaste, joka tuo lisäkustannuksia. Lupien saaminen toimenpiteille ei myöskään ole varmaa, Lamminaho toteaa.
– Kääjinsalmen ruoppaus on niin iso projekti, että se vaatii luvan myös AVI:lta. Koska Kääjinsalmea pitää syventää niin paljon, nousee sieltä valtavasti pohjamassaa. Se on kyllä hyvää maanparannusainetta, siinä on typpeä ja fosforia, mutta sen kuljetus pelloille pitää myös ratkaista.
Niiton suunnittelu on Lamminahon mukaan tehty ja sitä tarkennetaan vielä kevään aikana.
– Tavoitteena olisi, että pääsisimme niittämään ensimmäisen kerran tämän vuoden syksyllä. Niittoa olisi tarkoitus tehdä kolmena vuonna, Lamminaho kertoo. Salmien niitot rajataan uoman keskialueelle, joten
uhanalaisten lajien elinolosuhteissa ei aiheuteta muutoksia. Niitetyt vesikasvit siirretään peltoalueille aumoihin kuivumaan ja levitetään myöhemmin pelloille maanparannusaineena.
Ruoppaus on vuorossa aikaisintaan vuoden 2026 syksyllä, lupakäsittelyyn menee Heikki Lamminahon mukaan vähintään vuosi.
Vaikka hankkeen myöhempiinkin vaiheisiin saataisiin tukea ELY-keskukselta, kyläseura ja osakaskunnat tarvitsevat hankkeeseen omarahoitusosuuden. Niiton ja ruoppauksen osalta avustus voi olla 80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Myös talkootyö voidaan laskea omarahoitusosuuteen.
– Niiton osalta omarahoitus ei ole sellainen peikko kuin ruoppauksen osalta. Tarkkaa tietoa oman raha tarpeesta ei vielä ole. Ruoppauksen osalta luvituskin maksaa paljon. Koska lupa tarvitaan Aluehallintovirastosta, sille tulee hintaa toistakymmentä tuhatta euroa, Heikki Lamminaho kertoo.
Putkilahden vesistöjen parannushanke on vuosien varrella kaatunut jo kaksi kertaa omarahoituksen puutteeseen.
– 1990-luvun lopulla hanke oli suunniteltu valmiiksi ja rahoituskin oli hankittu. Omarahoitusosuutta ei saatu kokoon, eikä rahoitusta Korpilahden kunnalta, ja hanke lopahti siihen. Samoin kävi vuonna 2004, Lamminaho kertoo.
Nyt tammikuussa kyläseura käynnistää vapaaehtoiseen lahjoitukseen perustuvan varainhankinnan.
– Sen lisäksi avustuksia on saatava lisää. Kartoitamme muun muassa olisiko metsäyhtiöillä, jotka omistavat maata vesistön valuma-alueilla, mahdollisuutta avustaa hanketta esimerkiksi luonnon ennallistamiseen varatuista rahoista. Myös Jyväskylän kaupungin puoleen on tarkoitus kääntyä, Lamminaho sanoo.
Hanketta esitellään tarkemmin Putkilahden kylätalossa kyläseuran järjestämässä tilaisuudessa torstai-iltana 16. tammikuuta kello 18.
Tiina Lamminaho
14.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Kotiseutuneuvos Markku Lahti oli tutkaillut vanhaa karttapiirrosta Korpilahden kirkonmäeltä ja miettinyt, mikä oli mahtanut olla niin sanotun viinapannuhuoneen kohtalo.
Viinapannuhuoneeseen kerättiin alueen talojen ja isäntien viinapannuja, koska paloviinan kotipoltto oli sallittua ainoastaan tiettyinä vuodenaikoina. Vuonna 1866 Suomessa tuli voimaan kielto polttaa paloviinaa taloissa. Paloviinaa tislattiin joko perunasta tai viljasta. Tämä vahva alkoholijuoma ilmaantui Suomeen 1500 – ja 1600-luvuilla oluen rinnalle.
Tieto viinapannuhuoneen kohtalosta tuli Lahdelle yllätyksenä, kun hän taannoin lueskeli muistiinpanoja Jussi Punamäen ja Lauri Kuusanmäen välisistä keskusteluista. Niistä kävi ilmi, että viinapannuhuone löytyi lähempää kuin Lahti osasi arvatakaan.
-Keskustelussa Lauri Kuusanmäki sanaili tässä talossa asuneelle Jussi Punamäelle, että on siellä mäellä alkoholiin liittyvää historiaa muutakin kuin apteekki. Tästä keskustelusta kävi ilmi, että tarpeettomaksi käynyt viinapannuhuone oli mitä ilmeisimmin siirretty tälle tontille ja löytyy edelleen pihapiiristä. Tontilla on varastorakennus, jonka toinen pääty on hirsistä tehty ja se on ilmeisimmin tämä viinapannuhuone. Olen itse päätellyt niin, että kun tätä taloa rakennettiin samoihin aikoihin kotipolton kieltämisen kanssa, tarpeettomaksi käynyt rakennus siirrettiin kanttori Forsgrenin tontille, Lahti kertoo.
Kotipolton kieltämiseen liitetään kaksi syytä; monet suurten kartanoiden omistajat olivat rakentaneet laitoksia, joissa pystyi polttamaan viinaa. Toinen syy oli hyvinkin tutunoloinen, nimittäin verotus. Valtion talous oli heikossa jamassa Krimin sodan vuoksi. Tehdaspolttoiseen väkijuomaan siirtymisen ajateltiin kasvattavan valtion verotuloja.
Keisarin vuonna 1865 säätämän lain tarkoitus oli toki kansan raitistaminen.
Lähde: YLE/ Aikamatka arkeen: Alkoholinkäyttö
Viinapannujen säilytyspaikka päätyi varastohuoneen osaksi. Hirsinen rakennus näkyy oikeassa päädyssä.
Maarit Nurminen
14.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisilta pari kilometriä Kyynämöisille päin sijaitsee uusi yritys nimeltään Vertanen Xpress, yhden miehen yritys, joka tekee autojen huoltoja, korikorjauksia, hitsauksia ja maalauksia. Eli juuri sitä, minkä alan palveluja on Uuraisilla ajoittain ollut hyvinkin vaikea saada.
– Hyvin on lähtenyt liikkeelle, toki asiakkaita saisi olla vielä enemmän, mutta ymmärrän, että ottaa aikansa ennen kuin uusi yritys opitaan tuntemaan, kertoo Tero Vertanen, jolle on kertynyt monenlaista työkokemusta ja osaamista. Hän on esimerkiksi huoltanut lämpölaitoksia ja raskaskoneita, sekä toiminut Valtralla koneistajana.
– Aika paljon olen ollut reissuhommissa. Nyt ei tee enää mieli lähteä perheen luota pitkiksi ajoiksi pois.
Vertanen Xpress palvelee joustavasti, mutta tiistaisin ja torstaisin on aamupäivisin tauko, sillä silloin Tero Vertanen käy dialyysihoidossa sairaalassa.
– Sairastuminenkin antoi eräänlaista voimaa ja halua oman yrityksen perustamiseen, hän sanoo.
Heinäkuussa omasta yrityksestä tuli totta. Aluksi hän teki hommia kotonaan Kangashäkissä, mutta kun tila alkoi loppua kesken, alkoi sopivan hallitilan etsintä. Onnellinen sattuma oli, että Halmetiellä vuosikymmeniä toiminut Neon Systeemi etsi tiloihinsa jatkajaa. Uusi yritys vuokrasi myös edeltäjältä muutamia tärkeitä koneita, kuten erilaisia leikkureita, sekä pellille, että teipille.
– Kunnanjohtaja toi autonsa ruostekorjattavaksi ja maalattavaksi ja hänen kauttaan löysimme tänne, Vertanen kiittelee.
– Pienet ja vähän isommatkin ruostevauriot kannattaa ehdottomasti korjata ajoissa, se pidentää auton käyttöikää huomattavasti. Teen myös kaikki auton huollot, mihin ei tarvita tietokoneita, on BMW ja Mercedes -autoja olen korjannut eniten, mutta toki huollan vaikka moottorikelkan, hän jatkaa.
Avovaimo Henna Kautto työskentelee hoitoalalla, mutta tukee ja avustaa tarvittaessa. Suolahdesta kotoisin oleva pariskunta asui aikaisemmin Jyväskylässä. Perheen pienin on vasta 10-kuukautinen Nuutti, joka on juuri aloittanut päiväkodissa. Vanhemmat lapset ovat Uuraisten koulukeskuksella ja uusi koulu on ollut sekä lapsille, että vanhemmille iloinen yllätys.
– Täällä on todella lämminhenkisiä ihmisiä ja naapuriapukin voimissaan. Lapsetkin suorastaan rakastuivat kouluunsa.
Moni palanen on siis loksahtanut Vertanen-Kauton perheessä kohdilleen ja tulevaisuus näyttää valoisalta.
Hanna Lahtinen
14.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Brasilialainen jujutsu on vajaassa kymmenessä vuodessa vakiinnuttanut paikkansa Uuraisten lajikartalla ja BJJ Uurainen on pieni, mutta pirteä lajiseura.
Viime lauantaina järjestettiin seuran kolmannet omat bjj-kisat, tällä kertaa erityisesti lapsille ja nuorille suunnitellulla Rookie Round Robin -konseptilla.
– Rookie Round Robin tarkoittaa, että aloittelijoille ja kokeneille on omat sarjat. Yleensä bjj-kisat ovat ekasta häviöstä poikki, mutta näissä kisoissa on tarjolla useampi matsi jokaiselle junnulle, vaikka ensimmäisen matsin häviäisikin. Silloin aina samat kisakonkarit eivät voita kaikkia, vaan myös aloittelevilla kisaajilla on mahdollisuus hypätä kisamaailmaan mukaan saamaan hyviä kokemuksia ja siirtyä sitten myöhemmin paremmilla mahdollisuuksilla kokeneiden sarjaan. Tämä konsepti on vasta reilun vuoden ikäinen ja hakee vielä vähän rajojaan ja tunnettavuuttaan. Mutta huippu juttu, että suomen bjj-porukka on valmis kehittymään. Junnuille kuitenkin mukavampi, että kun kerran lähtee kisaamaan ja monet kaukaakin, niin pääsee yrittämään useamman kertaa, kertoo uuraislainen lajiaktiivi Elina Koskinen.
Hän itse tutustui lajiin vuonna 2017 ja ensin ajatteli, että laji sopii ehkä pienille ja isommillekin nujuamisesta innostuneille pojille, mutta kävikin niin, että Koskisen perheessä lajiin hurahtivat äiti ja tyttäret.
Brasilialainen jujutsu poikkeaa muista kamppailulajeista sillä, että se painottuu erilaisiin maassa käytäviin kamppailutekniikoihin. Tyypillisessä ottelutilanteessa vastustaja pyritään viemään mahdollisimman pian maahan, jossa ottelu lopetetaan lukolla tai kuristuksella
Joka syksy lajin pariin löytää myös uusia harrastajia. Äidinkielenopettaja Hanna Autio aloitti alkeiskurssilla 2023.
– Laji houkuttaa monen ikäisiä ja molempia sukupuolia ja onhan se tosi mukavaa. Yleensä meitä on parikymmentä tatamilla vääntämässä, hän sanoo
Laura Kaalikoskelle kotikisat olivat erityisen jännittävät, vaikka hän ei tällä kertaa kisaillutkaan vaan toimi ensimmäistä kertaa tuomarina, mikä vaatii keskittymistä moneen asiaan yhtä aikaa.
– Tuomarointiin ei ainakaan ole yksikään ottelu vielä ratkennut, hän huokaisi kun enää muutama tuomaroitava ottelu oli jäljellä.
Hanna Lahtinen
14.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Joona Hokkanen on 15-vuotias ja Aleksi Halttunen 14-vuotias. Nuoret miehet ovat jo ehtineet monille metsästysreissuille mukaan. Joona aloitti metsästyksen 13-vuotiaana ja on metsästänyt mm. jäniksiä ja lintuja. Ensimmäisen hirvensä hän kaatoi 15-vuotiaana. Aleksi taas aloitti harrastuksen riistan parissa jo 11-vuotiaana, jolloin hän ampui ensimmäisen heinäsorsansa.
– Siitä se alkoi, lintujen, jänisten ja myös pienpetojen pyynti. Ensimmäisen hirven kaadoin 13-vuotiaana, kertoo Aleksi.
Molemmat nuoret miehet ovat ehtineet jo tutustua metsästyksen lisäksi riistan käsittelyyn. He ovat olleet mukana mm. hirven suolistamisessa, joka tapahtuu metsässä heti kaadon jälkeen. He ovat olleet myös oppimassa hirven nylkemistä ja lihojen käsittelyä seuran vajalla.
Nuoret saavat osallistua hirven pyyntiin itsenäisesti vasta 15 vuotta täytettyään. Sitä ennen metsästys tapahtuu vanhempien valvonnassa. Molempien poikien kotoa löytyy metsästyskaveriksi koiria. Halttusella on jämtlanninpystykorvia ja suomenpystykorva. Hokkasilla taas on venäjänajokoira ja suomenpystykorva, joten lähes kaikenlaiseen metsästykseen sopiva koira löytyy.
– Koirien käyttö metsästyksessä ja koirien käsittely on jo käynyt tutuksi. Kyllähän niiden kanssa on aina omat kuvionsa ja haasteensakin, toteavat pojat.
Mitä metsästys on näille nuorille antanut?
– Se antaa meille hyvän harrastuksen ja sopivasti liikuntaa. Ulkoilma on lisäksi terveellistä ja luontokokemuksena metsästysretket ovat mukavia. Myös riistanhoitotyöhön, kuten esimerkiksi riistapeltojen tekemiseen otamme osaa muun seuran jäsenten kanssa, kertovat Joona ja Aleksi.
– Ampuminen vaatii myös harjoittelua, ja sitä toteutamme ampumaradoilla. Tällöin myös aseiden kohdistus suoritetaan.
Aleksi on ampunut kaksi hirveä, vasan vuonna 2023 ja uroshirven hän kaatoi 2024. Joonan hirvisaaliina on yksi vuonna 2024 kaadettu naarashirvi.
Eivätkä näiden perheiden nuoret riistamiehet lopu näihin kahteen, vaan nuoremmat 12-vuotiaat velipojat hiipivät jo kannoilla. Joonan veli Eemeli ja Aleksin veli Lauri ovat vastikään saaneet metsästyskortin ja ovat aloittelemassa metsästysharrastusta. Eemeli on jo ehtinytkin pyytää jäniksen, heinäsorsan ja kyyhkysen, joten Sulkulan Erä Ry:llä on riistanhoidon ja metsästyksen jatkuvuus taattuna.
Veikko Ripatti
