19.02.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunta on sitoutunut vahvasti ilmastotyöhön. Kunnanvaltuusto hyväksyi 10.2.2025 kunnalle ilmastosuunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tämä kunnianhimoinen tavoite tukee kansallisia ja maakunnallisia ilmastopäämääriä ja luo selkeän tiekartan vähäpäästöisempään tulevaisuuteen.
Ilmastokoordinaattori Jouni Järvinen esitteli ilmastosuunnitelmaa Uuraisten kunnanvaltuustolle.
– Ilmastosuunnitelma on tiekartta, jolla ohjataan kunnan toimintaa kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta ja sen tulee olla linjassa kansallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin, hän kertoi.
Uuraisten kunnan tavoitteessa ei ole mukana maatalouden päästöjä, joiden osuus on kolmannes alueen päästöistä. Kunnan vaikutusvalta maataloussektorin päästöihin on rajallinen. Lisäksi maatalouden päästöihin liittyy tilakohtaisia haasteita, joita on vaikea ohjata paikallisella tasolla. Kunnan resurssit keskitetään sektoreihin, joissa sillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa.
Ilmastosuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joita toteutetaan muun muassa liikenteen, kestävän kulutuksen, energiatehokkuuden ja luonnonsuojelun saralla.
Esimerkkeinä toimenpiteistä ovat julkisen liikenteen kehittäminen, energiatehokkuuden parantaminen kunnan kiinteistöissä ja uusiutuvan energian lisääminen. Uuraisten koulukeskuksen aurinkopaneelit ovat jo yksi askel tällä polulla. Lisäkohteita aurinkopaneeleille kunnan kiinteistöissä selvitellään.
Suunnitelma on osa Läntisen Keski-Suomen neljän kunnan yhteishanketta, jonka vastuukuntana Uurainen toimii. Ympäristöministeriön rahoittama hanke alkoi marraskuussa 2023 ja jatkuu kesäkuuhun 2025. Suunnitelman toteutumista seuraa kunnan ilmastotyöryhmä, ja se päivitetään valtuustokausittain.
Ilmastosuunnitelman laadinnassa hyödynnettiin alueella toteutettua ilmastokyselyä, johon vastasi 454 henkilöä. Kysely osoitti, että kuntalaiset odottavat konkreettisia ilmastotoimia ja haluavat mahdollisuuksia osallistua ekotekoihin. Lisäksi valtuutettuja ja henkilökuntaa osallistettiin työpajan avulla.
Uuraisten kunta kannustaa kaikkia asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä mukaan ilmastotalkoisiin. Pienilläkin teoilla – kuten energiansäästöllä, kimppakyydeillä ja kestävämmillä kulutusvalinnoilla – on merkitystä. Usein ilmastoteko tuo myös rahallista säästöä.
Ilmastotyöryhmä seuraa aktiivisesti suunnitelman etenemistä ja kehittää uusia ratkaisuja yhdessä kuntalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.
19.02.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
FCG Finnish Consulting Group ja MDI ovat tuoreessa tutkimuksessa tarkastelleet kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa entistä laajemmin EVP-indeksin avulla. EVP-indeksin ovat kehittäneet kuntagurut valtiotieteiden tohtori ja MDI:n neuvonantaja Timo Aro sekä hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä. Indeksiin on otettu mukaan 293 Manner-Suomen kuntaa, ja se osoittaa suuria alueellisia eroja.
Toivakka sijoittui komeasti seitsemännelle tilalle alle 4000 asukkaan kuntien joukossa. Kolmestakymmenestä parhaiten pärjänneestä kunnasta 21 sijaitsee pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun kasvukolmiossa, neljä Lapissa ja viisi muualla Manner-Suomessa. EVP-indeksi osoittaa, että kuntien kärkijoukko on pysynyt pääosin samana, mutta keskinäisessä järjestyksessä on tapahtunut pieniä muutoksia.
Elinvoimaindeksiä on päivitetty nyt niin, että mukana olevat kuntatalouden muuttujat, verotulot asukasta kohden sekä kertynyt ylijäämä, korvattiin kokonaisvaltaisemmin kuntatalouden tilannetta kuvaavalla talousluvulla. Talousluvun laskennassa indeksiin otettiin mukaan konsernitason tarkastelu, joka vastaa kriisikuntamittarien käsitteistöä. Tämä kuvaa paremmin kuntien vapaaehtoisen toiminnan panostuksen vaikutusta kokonaisuuteen.
Toivakan kunnan elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa on tarkasteltu osana tätä laajempaa analyysiä. EVP-indeksiin sisältyvät muuttujat kattavat talous-, tulo-, yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutusdynamiikan sekä väestön, asumisen ja vapaa-ajan asumisen kehityksen. Kuntien heikentynyt taloustilanne näkyy indeksissä, ja erityisesti suuremmat kaupungit ovat joutuneet turvautumaan velkarahoitukseen elinvoiman kasvattamiseksi.
Usein kasvu ruokkii kasvua ja menestys menestystä. Toivakan kunnan hyvä sijoitus ja kehitys EVP-indeksissä antaa arvokasta tietoa kunnan vahvuuksista ja kehityskohteista, mikä auttaa suunnittelemaan tulevaisuuden toimenpiteitä elin-, veto- ja pitovoiman parantamiseksi entisestään.
19.02.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten tuoreen ilmastosuunnitelman toteuttamisessa ryhdyttiin heti tuumasta toimeen.
Yksi konkreettinen ilmastoteko on hävikkiruuan minimoiminen. Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan ruokahävikkiä syntyy Suomessa vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa, kun mukaan lasketaan koko ruokatuotannosta syntyvä hävikki. Henkilöä kohden ruokaa menee roskiin noin 20–25 kiloa vuosittain.
Muutaman hengen taloudessa ruokahävikin kontrollointi on vielä helppoa, mutta entä kun ruokailijoiden määrä ja ruokahalu vaihtelee suuresti päivittäin.
– Tottakai pyrimme koulukeskuksella tekemään ruokaa aina sopivan määrän, mutta ei se käytännössä voi täydellisesti onnistua, kertoo Uuraisten ruokapalvelupäällikkö Maarit Manninen.
Siksipä talviloman jälkeen koulukeskuksella aletaan myymään koululaisilta syömättä jäänyttä ruokaa myös ikäihmisille. Hinta ei päätä huimaa, annos valtakunnallisestikin maistuvaksi tunnustettua kouluruokaa maksaa 2,50 euroa. Maksu suoritetaan ainakin toistaiseksi vain käteisellä.
Ikäihmisten ruokailuaika on päivittäin klo 12.15-12.45. Ruokapöydän ääressä on tietysti mukava vaihtaa myös kuulumiset kanssaruokailijoiden kanssa, eli tarjolla on ravintoa myös sosiaaliseen nälkään.
– Tervetuloa tänne ruokalaan. Ruokapöydän sisältö ja laajuus vaihtelee päivittäin, eikä erityisruokavalioita pystytä aina huomioimaan, mutta useimmiten on tarjolla oikein ravitseva kokonaisuus, Manninen jatkaa.
Annoksen voi ostaa myös mukaan, silloin pitää ottaa oma astia mukaan.
Jos iso koulukeskus ei ole ennestään tuttu, niin helpoin reitti ruokalaan kulkee talon keskellä. sisänurkassa olevan oven kautta.
Ylijääneen ruuan myymistä yritettiin Uuraisilla jo muutama vuosi sitten, mutta silloin se sai kritiikkiä siitä, että vie lounasravintolalta asiakkaita ja lopetettiin. Nyt jäljellä on enää pizzeria Alansa, jonka erinomaisen herkulliset antimet ovat harvoilla joka päivä arkilounaslistalla. Koulun ylijäämäruokailu on suunnattu ensisijaisesti ikäihmisille, vaikka henkkareita ei kassalla kysytäkään. – HL
Kuva: Uuraisten koulukeskus sijoittui vuonna 2023 sijalle 10 kouluruuan maittavuuskyselyssä yli 300 suomalaiskoulun joukossa. Tässä ruokalan henkilökunta nautiskelee oppilaiden heille valmistamia kakkukahveja. Keskellä ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Maarit Manninen.
17.02.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan marraskuussa julkaisemat uudet kansalliset ravitsemussuositukset näkyvät Kylän Kattauksen ruokalistoissa, mutta suuria muutoksia ei tehdä yhdellä kertaa. Kylän Kattaus valmistaa ateriat Jyväskylän kouluille ja päiväkodeille, käytössä on kiertävä kuuden viikon ruokalista.
– Tai oikeastaan 12 viikon ruokalista, joka koostuu kahdesta, vain hieman toisistaan poikkeavasta kuuden viikon ruokalistasta. Pieniä muutoksia ruokalistoihin tuovat juhlat, esimerkiksi joulun aika, sekä satokausi, vuodenajat ja toiveruokapäivät, liikelaitosjohtaja Tuija Sinisalo Kylän Kattauksesta kertoo.
– Uusien suositusten tultua teimme pieniä muutoksia ruokalistapohjaan. Suunnittelemme ruokalistoja aina muutaman kuukauden etuajassa, nyt meillä on suunnittelussa loppukevään ja kesän ruokalistat.
Prosessoidun lihan käyttöä Kylän Kattauksella on vähennetty jo vuosia, samaan aikaan on myös lisätty kasvisten käyttöä.
– Lihan vähentäminen ja kasvisten lisääminen kuuluu kaupungin resurssiviisas 2040 -ohjelmaan. Olemme jo aika lähellä uusia kansallisia ravitsemussuosituksia, Sinisalo kertoo.
– Toisaalta meillä on strategisena tavoitteena, että mahdollisimman moni oppilas söisi kouluruoan, joten meidän on myös mietittävä, kuinka nopeassa tahdissa voimme lisätä kasvisruokaa. Tällä hetkellä meillä on yksi kasvisruokapäivä viikossa ja muina päivinä on tarjolla sekä kasvisruokaa että sekaruokaa, ja niitä saa ottaa vaikka molempia. Nyt lisäämme kasvisten osuutta sekaruoassa ja samalla vähennämme lihan osuutta.
Salaattipöytään on tuotu tarjolle siemeniä, esimerkiksi auringonkukansiemeniä ja kurpitsansiemeniä. Ruokalistalle on tullut myös yksi kalaruoka lisää.
– Leikkeleitähän meillä ei kouluruokailussa ole enää ollutkaan. Päiväkodeissa meillä on aamupalalla yhtenä päivänä viikossa kalkkunaleikkelettä, ja se säilyy ainakin toistaiseksi. Sitten, kun saamme uudet ikäkausisuositukset, katsomme tilannetta uudestaan, Sinisalo toteaa ja kertoo, että tyydyttyneen rasvan, suolan ja sokerin määrään Kylän Kattauksella kiinnitetään huomiota.
– Teemme paljon itse ja olemme tarkastelleet reseptejämme nyt toisen kerran alle kahdeksan vuoden aikana. Nyt toisella kierroksella sokerin käyttöä pudotettiin viidellä prosentilla, ensimmäisellä kierroksella pudotus oli kymmenen prosenttia. Valmiille tuotteille, joita ostamme, meillä on omat kriteerimme rasvan laadulle ja suolapitoisuudelle, esimerkiksi leipä meillä on vähäsuolaista, Sinisalo sanoo.
Kylän Kattauksen ruokalistojen suunnitteluun vaikuttavat talouden reunaehdot, ravitsemussuositukset sekä se, mitä oppilaat syövät.
– Kasvisruoka olisi ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, mutta jos ruoka menee hävikkiin, se on resurssien tuhlausta. Tämä on tällaista tasapainoilua, Tuija Sinisalo toteaa.
Sinisalon mukaan ruokalistoja ei muuteta kerralla kokonaan. Muutoksia tehdään myös asiakastyytyväisyyskyselyjen pohjalta, eikä lempiruokia viedä pois listalta.
– Koululaisten lempiruoat ovat pysyneet vuodesta toiseen samoina, mukana lempiruokalistoilla ovat muun muassa lihapullat ja pinaattiletut. Toiveruokalistoilla on muun muassa tortillat ja uunimakkara, joita tarjoamme toiveruokapäivänä, sen sijaan pizzaa emme toiveista huolimatta pysty tarjoamaan. Uutena ruokatoiveisiin on tullut sushi, mutta sitäkään emme pysty tarjoamaan, Sinisalo kertoo.
– Ne, mitä listalta toivotaan pois, ovat yleensä kasvisruokia. Sitten on sellaisia ristiriitaisia ruokia, joita toiset haluavat pitää ruokalistalla ja toiset haluavat ne sieltä pois. Esimerkiksi maksalaatikko on tällainen toisten suosikki ja toisten inhokki. Mutta maksalaatikolla ja mustamakkaralla on selvä syy, miksi ne ovat ruokalistalla. Maksalaatikko ja mustamakkara ovat tuoneet peruslistalle hyvää vaihtelua ja monipuolisuutta, samalla rinnalla on tarjolla hyvä kasvisruokavaihtoehto, jonka voi valita sisäelinruoan sijaan tai sen kanssa, Sinisalo sanoo.
Kylän Kattauksen keskuskeittiöissä Ristonmaalla ja Palokassa valmistetaan yhteensä 18 000 annosta päivässä, palvelukeittiöitä on noin 80 eri puolilla kaupunkia. Nykyään Kylän Kattauksen valmistama ruoka menee kouluihin ja päiväkoteihin; sairaala-aterioiden sekä vanhuspalvelun aterioiden valmistus on siirtynyt hyvinvointialueelle.
Tiina Lamminaho
13.02.2025 | Tilaajille, Toivakka
Kangasniemeltä viime vuoden lopulla puolisonsa kanssa Toivakkaan muuttanut Marika Väänänen on tuore yrittäjä. PirtinTaika tarjoaa erilaisia kotipalveluja.
– Se voi olla siivousta tai asiointi- ja kauppa-apua. Teen myös kuolinpesien tyhjennyksiä. Lemmikkien hoitaminen on myös mahdollista, Marika kertoo.
Marika on koulutukseltaan lähihoitaja ja on tehnyt sitä työtä muun muassa Sulkavalla ja Kangasniemellä. Sekä Marikan että puolisonsa juuret ovat Juvalla. Marikan puoliso on myös yrittäjä; hän tekee metsätöitä.
– Olen erikoistunut opinnoissani sairaanhoitoon ja huolenpitoon. Myöhemmin tein vielä päihde- ja mielenterveyspuolen tutkinnon. Olen tehnyt suurimmaksi osaksi töitä vanhustenhuollossa. Se työ on joissain yksiköissä raskasta, kun ei ole riittävästi henkilökuntaa ja siihen vaikuttaa jatkuva hoitajamitoituksien pienentäminen ja muut leikkaukset, jolloin vähäinenkin henkilökunta väsyy ja tulee sairaslomia. Sijaisia on vaikea saada varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Katsotaan, miten yritystoiminta lähtee käyntiin. Onhan se mahdollista, että teen lähihoitajankin töitä yrittäjyyden rinnalla tulevaisuudessa, Marika pohtii.
Yritysajatus on saanut alkunsa siitä, mitä Marika on työssään lähihoitajana vanhuspalveluissa nähnyt.
– Kyllähän se kodin siisteys saattaa olla mitä sattuu, samoin ruokapuoli. Ajatuksena olisi, että voisin käydä asiakkaan kanssa vaikka yhdessä kaupassa, valmistaa ruokaa ja niin edelleen. Työn ohessa olisi läsnäoloa, kun ei ole niin kiire koko ajan. Haluaisin omalla yritystoiminnallani vahvistaa sitä, että vanhukset voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Pariskunta on viihtynyt Toivakassa.
– Viime kesästä saakka etsiskelimme sopivaa taloa esimerkiksi Kangasniemeltä ja lähiseuduilta. Sitten törmäsimme tähän taloon täällä Huikossa. Olimme ajaneet tästä muutaman kerran ohitse ja sitten päätimme tulla katsomaan.
Marika sanoo, että Huikon alue on osoittautunut mukavaksi asuinpaikaksi.
– Olemme tutustuneet nopeasti kyläläisiin. Olemme käyneet myös yrittäjien aamukahveilla ja meidät on otettu mukavasti vastaan Toivakassa. Ihmiset ovat olleet kannustavia. Asuinpaikka on täällä maaseudulla, mutta tästä on lyhyt matka Jyväskylään.
Maarit Nurminen
13.02.2025 | Tilaajille, Toivakka
Lankastudio Suovillan yrittäjä Anna Manninen avaa viikonloppuna pienen myymälän Temiseväntiellä. Tila löytyi omasta kodista.
– Hoksasin, että kotoa löytyy tila, jota voi hyödyntää. Lankastudio tehtiin entiseen makuuhuoneeseen ja tähän päätyyn taloa on oma sisäänkäynti. Lankastudiota ei ole tarkoitus pitää auki viikottain ja säännöllisesti, vaan kerran kuukaudessa ja sovitusti. Tämä tila mahdollistaa myös laajemman valikoiman kuin esimerkiksi myyjäisissä pystyy pitämään.
Suovillan tuotteet koostuvat langoista, neulemalleista ja joistain valmistuotteista. Pääpannat ovat olleet valikoimassa jo aiemmin, nyt uutuutena ovat tulossa säärystimet.
– Valikoima kasvaa hiljalleen.
Anna on ollut innokas käsitöiden tekijä nuoresta saakka, mutta varsinaisen herätyksen asiaan hän sai aikuisena.
– Lankojen värjäyksen löysin opintojen myötä noin kymmenen vuotta sitten.
Lankastudion langat ovat suomenlampaan villaa kolmelta eri tilalta Suomesta. Värjäyksen Anna tekee itse luonnosta löytyvillä sienillä ja kasveilla.
– Mallitilkuista näkyy, mitä värjäykseen on käytetty. Verihelttaseitikkiä kerään esimerkiksi itse. Ainoastaan muutama värjäykseen käytettävä materiaali tulee muualta. Eucalyptuksen osalta teen yhteistyötä kukkakauppojen kanssa. Jos sitä on kaupassa menossa poistoon, otan sen käyttöön.
Pihamaalta löytyy vanha puuhella ja suuria kattiloita.
– Kaikki värjätään sähköttä ulkokeittiössä, jonka rakentaminen on osittain vielä kesken. Kattilat ovat peräisin anopilta, joka on ravintola-alalla. Laastia lukuun ottamatta kaikki muu on kierrätysmateriaalia. Ennen kuin sain puuhellan käyttöön, värjäsin langat avotulella, Anna kertoo.
Anna sanoo, että suomalaisen villan arvostus kasvaa koko ajan. Suomalaista villalankaa kysellään myös ulkomailta, mutta Suovillan verkkokaupasta ei voi toistaiseksi ostaa tuotteita ulkomaille.
– Aloitin tosi pienestä ja tein tätä sivutoimisena.
Lankastudion avajaisia vietetään ensi lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16.
Maarit Nurminen
