15.03.2024 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Työn Voima-lehti 17.2.1936
Tilimarkkinain pito Korpilahden lloniemessä on vakinaistunut vuosien varrella paikkakuntalaisten elintarve- ja muunkin tavaran kauppa-vaihtopäiväksi.
Sekä iloniemeläiset että ympäristön maataloustuottajat ovat markkinoihin tyytyväisiä.
Syksyllä 1919 alkoi Korpilahdella Päijänteen rannalla liikemies Joonas Vehmaan perustama Iloniemen terva- ja tärpättitehdas työskentelynsä. Maailmansodan ja varsinkin vuoden 1918 aikoina oli tullut huutava pula yksinpä petroleumistakin, joten kotimaisilla valmisteilla tärpätillä ja tervalla oli kulta aika. Samaan aikaan pääsi uuteen vauhtiin myös sahateollisuus ja vuotta myöhemmin oli liikemies Vehmas yhdistänyt terva- ja tärpättitehtaaseensa sahankin. Kun sittemmin tapahtuikin sahatun puutavaran hintojen jyrkkä lasku, jota ei Vehmas arvannut ottaa huomioon sahaansa laajentaessaankin, joutuikin hän vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin.
Lautatapuleille tulenvaarallisena oli tervatehdaskin lopetettava ja samalla siirtyi Iloniemen saha muille omistajille. Vuonna 1928 valmistui sahan yhteyteen yksi sisämaan suurimmista sähkövoima asemista. Myös uudisti uusi johto sahan mitä nykyaikaisimmaksi käymään neljällä pikaraamilla. joista kuitenkin vain kolme on nykyisin ollut käynnissä.
Samoihin aikoihin muodostui Iloniemeen ja sen lähiseuduille sahatyöläisyhdyskunta, joka vakiintui varsinkin, kun isännistö rakennutti sahan alueelle viisi työläisasuinrakennustakin varsinaista työväkeään varten. Silti on melkoinen määrä sahan töissä olleita perheellisiä ja perheettömiä työläisiä asustanut kaikkialla sahaa ympäröivillä alueilla.
Iloniemen sahatyöläisyhdyskuntaan ilmaantuivat myös yhtäaikaisesti sen työläisasutuksen lisääntymisen kanssa Iloniemen markkinat. Ne alkoivat pienestä alusta, kun joitakin tavarain kaupustelijoita alkoi tulla Iloniemeen ”rahapussin nimipäiville” aina silloin, kun työläisille makseltiin tili. Tietenkin markkinoissakin tapahtui kehitystä, kun ulkopuolella Korpilahden pitäjänkin alettiin kiinnittää niihin huomiota. Niinpä onkin aina varsinkin kesäisin Iloniemen markkinoilla ollut suhteellisen vilkastakin. Melkein koko pitäjän alueelta alkoivat erittäinkin pienviljelijät kuljettaa markkinoille kaikenlaisia maataloustuotteitaan: jauhoja, ryynejä, perunoita, vihanneksia, voita, kananmunia, lihaa, valmista leipää, maitoa ja kalojakin ym. Kesäisin ovat kuorma-autoilla Iloniemen markkinoille rientäneet myös kauppiaat Jyväskylästä, Lahdesta ja Tampereeltakin. Heillä on ollut tarjottavana valmiita vaatteita, muuta vaatetavaraa, jalkineita, astioita, harjoja ja osittain käypää rihkamaakin. Nyt talvella on Iloniemen markkinoilla käväissyt vain yksi kuorma-autollinen kauppiaita Jyväskylästä ja on yhteen ”laatikkoautoon” mahtunut kuusikin eri kauppiasryhmää tavaroineen päivineen.
Alkuvuosina pidettiin Iloniemessä markkinat joka toisena tiistaina tilinmaksupäivinä. Sittemmin vakiinnutettiin sahan työläisten tilinmaksupäiviksi jokaisen kuukauden 5:s ja 20:s päivä tahi pyhän niille päiville sattuessa, sen edellispäivä. Markkinat ovat seuranneet niitä. Näin talvisin on markkinoilla laimeampaan, kun sen sijaan kesällä tulevat korpilahtelaiset vilkkaastikin niille maataloustuotteitaan luomaan suoraan vesiteitse Päijänteen itäisiltäkin rantamilta. Heti kun sahan työläiset ovat saaneet palkkatilinsä, tulevat he sahan torille markkinoita pitämään. Näillä markkinoilla käymään tottuneet kauppiaat ovat huomanneet, kuinka saavat tavaransa kaupaksi silloin kun työläiset saavat rahaa. Työläiset taas puolestaan ovat valmiit ostamaan saamillaan tilirahoilla heti paikan päällä ruoka-, vaate- ja muutkin tarvikkeensa.
Pitäjän ulkopuolella tulevien kauppiaiden pitää maksaa ”torirahaa” 10 markkaa jokaisesta markkinapöydästä, mutta paikalliset maataloustuotteiden myyjät ovat siitä maksusta vapaita. Korpilahtelaisille on Iloniemen markkinoista ollut käytännöllistä hyötyä saadessaan tavaransa vaihtaa rahaksi kaksi kertaa kuukausittain. Samalla ovat sahan työläiset ja muukin väki voineet tehdä ostoksensa Iloniemen torilla tarvitsematta kulkea niiden vuoksi pitempiä matkoja. Iloniemen sahan työväestöön kuuluu, talvellakin, joitain satoja henkilöitä, perheellisiä ja yksinäisiä työntekijöitä, kaiken ikäisiä, nuoria ja vanhoja, molempaa sukupuolta. Iloniemen sahan markkinoille onkin tullut Korpilahdella vakiintunut asema elin- ja muiden tavarain niin osto- kuin myynti palkkanakin. Järjestys markkinoilla on ollut varsin hyvä.
Jutun arkistojen kätköistä kaiveli
Veli-Matti Paananen
14.03.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Eläkeliiton Uuraisten yhdistys täyttää 50 vuotta ja viettää syntymäpäiväjuhlailtamia iloisissa merkeissä seurakuntakodilla lauantaina 23.3.
Vanhoihin perinteisiin tukeutuen juhlassa perjantaikerholaiset esittävät näytelmän Paluu tulevaisuuteen. Näytelmässä eletään aikaa, jolloin eläkeläiset liikkuvat omilla superkulkuneuvoillaan ja syövät onomatopoieettissovellusmikrokapseleita. Esityksessä nähdään kulkuneuvon käynnistys ja paluu entiseen kahvitteluun ja rupatteluun. Farssiksi luonnehditun näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut Tellervo Lehtoranta.
Maailman ensiesityksenä nähdään ja kuullaan myös kolmen papin, Heikki Tukiaisen, Antti Toivion ja Hannu Koskisen laulutrioa. Se on sanoitukseltaan ja sävellykseltään pappien omaa käsialaa. Vierailijoina musiikin esittäjinä kuullaan Konginkankaan Renkejä hauskimmillaan. Korkeakulttuurista runollista antia juhlaan tuovat Uuraisten omat lausuntataiteilijat Sirkka Salminen ja Anita Vääränen.
Historiaakin juhlassa kerrotaan, niin Simo Koskisen tervehdyssanoissa kuin Seija Hartikan historiikissa. Asiaa kuullaan myös Eläkeliiton piirin puheenjohtajalta Jukka Hiltuselta, joka virkansa puolesta luovuttaa ansiomerkit pitkään toimineille.
Iltamaperinteen mukaan juhla päättyy karkeloon ja kakkukahveihin. Aivan iltamien aluksi tarjoillaan ruokaa. Näin voidaan ohjelmasta nauttia vatsat pullollaan. –TL
14.03.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen hyvinvointialueen asukaspaneeli puntaroi viime viikolla nyt lausunnoilla olevia, sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa koskevia ehdotuksia sekä laajemminkin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä Keski-Suomessa.
Paneelissa oltiin sitä mieltä, että lähipalvelut on turvattava erityisesti niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Jos palveluverkkoa täytyy karsia, lähipalvelut on turvattava lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä ja liikkuvia palveluita. Saman katon alle voidaan kerätä useita toimijoita ja näissä monitoimitiloissa rakennetaan moniammatillista yhteistyötä, kuntalaisen tarpeet huomioivaa ihmislähtöisyyttä sekä yhteisöllisyyttä. Asukaspaneelin mielestä myös ennaltaehkäisevä työ on tärkeää.
Palvelujohtaja Nina Peränen kiittää kaikkia asukaspaneeliin osallistuneita.
– Paneeliin osallistuneet olivat todella sitoutuneita työskentelyyn. He katsoivat hyvinvointialuetta kokonaisuutena eivätkä pelkästään oman kotikuntansa näkökulmasta. Oli hienoa seurata, kuinka toisilleen täysin vieraat ihmiset pääsivät nopeasti kiinni yhteiseen työskentelyyn. Muutaman äänestyksen jälkeen syntyi yhteinen näkemys julkilausumasta ja kaikki pystyivät sitoutumaan siihen, Peränen kertoo.
Julkilausuma on asukaspaneelin yhteisen työn tulos, ja se edustaa asukaspaneelin osallistujien jaettua näkemystä. Julkilausuma on koostettu asukaspaneelin osallistujien sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen työntekijöiden yhteistyönä. Hyvinvointialueen työntekijät ovat auttaneet julkilausuman muotoilussa, mutta eivät ole vaikuttaneet sen sisältöön.
Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäiseen asukaspaneeliin osallistui 31 keskisuomalaista 14 kunnasta. Kutsu asukaspaneeliin lähetettiin 10 000 satunnaisotannalla valitulle täysi-ikäiselle keskisuomalaiselle. Kutsun perusteella ilmoittautuneista valittiin asukaspaneelin osallistujat kiintiöintiä käyttäen. Kiintiöinnillä pyrittiin varmistamaan, että asukaspaneeli edustaa Keski-Suomen hyvinvointialueen väestöä mahdollisimman kattavasti. Asukaspaneeli on toteutettu yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa.
Keski-Suomen hyvinvointialueella on valmisteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon lausuntovaiheen materiaali, joka kattaa monikanavaisen palveluverkon osalta niin fyysiset niin sanotut kivijalkapalvelupisteet, kuin liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut sekä sähköisen palvelun. Lausuntomateriaaliin ja erilaisiin palveluverkon vaihtoehtoisiin malleihin on mahdollisuus ottaa kantaa 23.3. saakka, jonka jälkeen aluehallitus tekee lopullisen ehdotuksen aluevaltuustolle näillä näkymin touko-kesäkuussa.
12.03.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka, Uurainen
Ensi viikonloppuna pidetään Paviljongissa Jyväskylän rakennusmessut. Tänä vuonna Sekä Toivakka että Uurainen ovat kehitelleet uusia porkkanoita ja keinoja erottua houkuttelevina asuinkuntina.
Toivakan kunta tukee uudisrakentamista kunnan alueella Rakentajan raksarahalla. Omakotitalon rakentajille tarjotaan lisäksi peräkärry käyttöön ja omaksi. Kun Toivakan kunnan alueelle rakennetaan joko asuinrakennus tai yrityksen toimitilat uudisrakennuksena, niin rakentaja voi saada 5000-15 000 euron raksarahan. Rakentajan raksaraha maksetaan siinä vaiheessa, kun uudisrakennus on hyväksytysti rakennusvalvonnassa lopputarkastettu. Tukisumma määräytyy rakennettavan kerrosalan mukaan.
Uurainen markkinoi uuden Sarkolan alueen omarantaisia tontteja keskustan tuntumasta Akko-järven rannalta näyttävästi. Kuvassa tontit näkyvät vasemmalla.
Sunnuntaina huutokauppakeisari Aki Palsanmäki huutokauppaa viisi Sarkolan alueen omarantaista omakotitalotonttia. Rantatontit 2-6, korttelista 111 myydään kunnanvaltuuston hyväksymin pohjahinnoin tarjousten perusteella. Tarjouksen voi tehdä enintään kolmesta tontista. Tarjoukset ovat sitovia, rakentaminen tonteille voidaan aloittaa vuonna 2024, kun kunnallistekniikan rakentaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että kadut ovat liikennöitävässä kunnossa.
Huutaa voi vaikka heti, sillä ennakkohuutoja otetaan vastaan 14.3. saakka osoitteeseen kirjaamo@uurainen.fi.
07.03.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Petäjäveden teatterin Niskavuoren naisissa perinteiden kunnioittaminen kohtaa edistysmielisen avarakatseisuuden.
Ensi perjantaina naistenpäivän kunniaksi ensi-iltansa saava Petäjäveden teatterin Niskavuoren naiset on esitys, jonka keskeisenä teemana Minna Tuomasen ohjauksessa tulevat esille erityisesti sukupolvien väliset erot sekä velvollisuuden ja intohimon vastakkainasettelu.
Hella Wuolijoen 1930-luvulla Juhani Tervapää salanimellä kirjoittama ja tapahtuma-ajaltaan samalle aikakaudelle sijoittuva näytelmä on yllättävän ajankohtainen. Perinteisen hämäläisen maalaiskylän sekaisin pistävä vapaamielinen ja koulutettu kaupunkilaisneiti tuo mieleen muun muassa viimeaikojen uutisoinnin sukupuolten välisistä koulutuseroista maaseudun miesten ja kaupunkien naisten välillä. Perinteiden kunnioittaminen ja edistysmielinen avarakatseisuus asettuvat näytelmän teemoissa vastakkain, kuten nykypäivänkin kärjistyneessä maailmassa.
Petäjäveden teatterin Niskavuoren naiset ensi-ilta auditorio Miilussa (Miilutie 4, Petäjävesi) perjantaina 8.3. kello 18.
Niina Kelloniemi
09.02.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Mustankorkea alkaa lähettää Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Toivakan asukkaille sähköposteja ja tekstiviestejä, mikäli jäteastioiden tyhjentämisessä on ollut ongelmia.
Kun jäteauton kuljettaja havaitsee ongelmia jäteastioiden tyhjennysten aikana, kirjaa hän siitä palautteen. Palautekoodi saa aikaan tapahtumaketjun, jonka ansiosta asukas saa automaattisen ilmoituksen jäteastian tyhjentämiseen liittyvästä ongelmasta ja sen ratkaisemisesta.
– Jätekatoksen edessä on voinut ollut asukkaan oma auto, eikä jäteauton kuljettaja ole päässyt vetämään jäteastiaa ulos jätekatoksesta. Jäteastia voi myös olla jäätynyt talvella kovalla pakkasella, ja tällöin jäteastia voi jäädä tyhjentämättä, kertoo Mustankorkean viestintä- ja asiakkuuspäällikkö Piia Aho.
Mustankorkea huolehtii vuodessa 1,5 miljoonan jäteastian tyhjentämisestä. Aiemmin asukkaita ei ole voitu tiedottaa reaaliaikaisesti jäteastioiden tyhjentämiseen liittyvistä ongelmista, koska tähän ei ole ollut resursseja, eikä työkaluja. Asukkaalle on voitu tehdä Mustankorkealla esimerkiksi korvaava tyhjennys seuraavalle ajoreitille, mutta siitä ei ole välttämättä tiedotettu asukasta.
Tyhjennysongelmien määrä lisääntyy yleensä talvella auraamattomien pihojen ja teiden sekä biojätteen jäätymisen vuoksi. Lisäksi lumi kaventaa pihoja, jolloin pienessä pihassa tavallisesti parkissa oleva auto saattaa haitata jäteastian tyhjentämistä.
– Jos jäteastia jää tyhjentämättä asukkaasta johtuvasta syystä, veloitetaan siitä tyhjennysmaksu. Syitä voivat olla esimerkiksi tekemättömät lumityöt, joiden takia jäteastian jäteautolle saanti on mahdotonta. Jos taas jäteauto ei pääse kiinteistölle tietyömaan tai kelirikon vuoksi, ei asukas maksa mitään, Aho kertoo.
Mustankorkean kuljetuskumppanit tyhjentävät päivässä noin 6 000 jäteastiaa. Jäteautojen kuljettajat kirjaavat päivittäin 80–160 huomiota tai ongelmaa jäteastioiden tyhjennyksiin liittyen. Jatkossa asiakas saa näistä Mustankorkealta reaaliaikaisen viestin.
– Uuden järjestelmän myötä voimme tulevaisuudessa viestiä asukkaille myös poikkeavista aikatauluista. Esimerkiksi pyhäpäivät ja ajoreittimuutokset voivat aiheuttaa muutoksia tuttuihin jäteastioiden tyhjennyspäiviin. Ennakoiva viestintä on asia, mitä asukkaat ovat toivoneet, Aho kertoo.
Uusi viestintäjärjestelmä otetaan käyttöön keskiviikkona 14.2. alkaen. Osana projektia Mustankorkea on myös hankkinut asukkaiden puhelinnumerot sekä niiden jatkuvan päivityspalvelun, jolloin tekstiviestit saadaan lähtemään oikeille henkilöille.
