28.06.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Myrsky Energia selvittää mahdollisuutta rakentaa tuulivoimaa Toivakan Metsäsaloon. Tuulivoima-alueen kokonaisteho on noin 31–50 megawattia.
Suomalainen uusiutuvan energian yhtiö Myrsky on jättänyt Toivakan kunnalle kaavoitusaloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi Metsäsalon alueelle. Hankealueen koko on noin 418 hehtaaria ja se sijaitsee kuusi kilometriä Toivakan keskusta-alueesta lounaaseen.
Alustavien selvitysten mukaan Metsäsaloon voidaan rakentaa viisi tuulivoimalaa. Yksittäisen tuulivoimalan yksikköteho on 6–10 megawattia ja korkeus noin 250 metriä. Hankkeen voimaloiden määrä, sijainti ja kokonaiskorkeus tarkentuvat, kun tuulivoimaosayleiskaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointimenettely etenevät.
”Maanomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita hankkeesta, ja noin kolme neljäsosaa alueen yksityisistä kiinteistöistä on tehnyt maanvuokrasopimuksen”, kertoo Metsäsalon hankkeesta vastaava Myrskyn hankekehityspäällikkö Ilkka Väänänen.
Kaavoitusaloitteen hyväksymisen jälkeen hankkeen seuraavat vaiheet ovat kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen. Suunnittelussa huomioidaan osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset sekä sidosryhmien esittämät näkemykset. Kaavoituksen rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.
”Tavoitteemme on, että yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelma ovat nähtävillä alkuvuodesta 2025, jolloin myös järjestämme yleisötilaisuuden paikkakunnalla. Kuntalaiset ja loma-asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen”, Väänänen kertoo.
Myrsky on luonnonvoimien asialla tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa ympäri Suomea. Työn alla on 5 000 megawattia maatuulivoimaa ja 2 000 megawattia aurinkovoimaa. Kaavoitukseen edenneitä hankkeita on yhteensä 24. Nyt suunnitellun Toivakan hankkeen lisäksi Myrskyllä on kaavoituksessa useita muita hankkeita Keski-Suomessa. Hankealueet sijaitsevat Pihtiputaalla, Kinnulassa, Kyyjärvellä, Saarijärvellä ja Konnevedellä.
Lisätietoja www.myrsky.fi
22.05.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen pelastuslaitos kieltää pelastuslain nojalla kaiken avotulen teon Keski-Suomen maakunnan alueella tästä päivästä alkaen. Tämä kielto kattaa myös kulotukset.
Hyvinvointialueen pelastusviranomainen voi perustellusta syystä kieltää avotulen teon pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi. Tällä hetkellä metsät ja maastot ovat niin kuivia, että suurpalon mahdollisuuden todennäköisyys on erittäin suuri.
Ilmatieteen laitoksen maastopalovaroitus kieltää avotulenteon voimassaollessaan, mutta sallii kulotukset. Nyt määrättävä avotulentekokielto kieltää myös kulotukset sekä korostaa metsätyöntekijöiden huolellisuus- ja varautumisvelvollisuutta. Omistajan, haltijoiden ja toiminnanharjoittajien on varmistettava, ettei heidän toimintansa aiheuta metsäpalovaaraa. Tämä koskee erityisesti metsätyötä, kuten laikutusta.
Kielto on voimassa, kunnes Ilmatieteen laitoksen ilmoittama metsäpaloindeksi laskee Keski-Suomessa alle arvon 5,6. Keskiviikkona 22.5. indeksi on 5,7. Pelastuslaitos ilmoittaa kiellon purkamisesta erikseen.
Avotuli tarkoittaa esimerkiksi nuotiota tai muuta tulta, joka voi levitä maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Kiellettyjä ovat myös kevyet, helposti kaatuvat grillit, jotka asetetaan suoraan maahan. Grillaaminen on sallittua turvallisilla laitteilla, kuten tiilisissä tai metallisissa grilleissä, jotka eivät ole suoraan maapohjassa.
21.05.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Kaatuneiden muistopäivän juhla Uuraisilla oli arvokas ja tavallistakin juhlavampi, sillä veteraanien ja lottien muistomerkin paljastustilaisuuteen oli saapunut juhlapuhujaksi valtioneuvos Matti Vanhanen. Mutta Uuraisilla kun oltiin, niin juhlapuheita säestivät lasten iloiset äänet ja penkeillä istui paljon rippikoulua käyvää teiniväkeä lököverkkareissaan. Siksi sanojen arvokas ja juhlava perään voi hyvin lisätä myös kotoisa ja lämminhenkinen. Se taas sopi oikein hyvin hautojenmerkitsemisprojektin isän, Tammenlehvän Perinneliiton Uuraisten toimikunnan puheenjohtaja, rovasti Hannu Koskisen ajatukseen, että jokaisen veteraanin muisto on tärkeä, ei vain upseerien ja palkittujen.
Myös juhlapuhuja Vanhanen muistutti, että vaikka veteraaniperintöä vaalimaan on perustettu yhdistyksiä ja toimikuntia, niin vastuu on myös suvuilla ja perheillä.
Paikalla oli myös kaksi pikkulottaa. Kaarina Moisio oli kutsunut ystävänsä Liisa Oksasen juhlistamaan päivää ja muistelemaan aikoja, jolloin he auttoivat aikuisia lottia tärkeässä työssä. Liisa Oksasen lapsuudenkoti oli keskellä Helsinkiä.
– Meidän taloon ei koskaan tullut pommia, mutta viereen kyllä. Pommisuojassa usein istuttiin ja pelättiin. Venäläiset pommikoneet suunnistivat hotelli Tornin mukaan ja asuimme aivan lähellä, hän muistaa.
Pommituksia pakoon Liisan perhe tuli Uuraisille, jossa oli sukulaisia.
– Asuimme Uuraisilla putkaa vastapäätä, siellä pidettiin venäläisiä sotavankeja. He olivat iloisia poikia, jotka soittivat balalaikkaa. Pikkulotissa opettelimme kotitaloustöitä, jotta aikuiset naiset pääsivät tekemään niitä töitä, mitä miehet yleensä kotona ollessaan tekivät, Oksanen muistelee.
Nyt kunniavartiossa Terttu Stenmanin vierellä seisoi Ukrainasta sotaa paennut Viktor Asanov.
Anita Lehmonen ja Vuoko Vilpunaho palvelivat Sotilaskotiauton tiskin takana.
Muistomerkki huipentaa Uuraisilla tehdyn veteraaniperinteen tallennustyön.
Timo Kässi nosti peukkua Hannu Koskisen tekemälle työlle.
21.05.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Uuraisten kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2025-28 oli kunnanhallituksen käsittelyssä maanantaina. Asia kuitenkin palautettiin valmisteluun, eikä näin ollen ole valtuuston käsittelyssä vielä ensi maanantaina. Todennäköisesti tasapainottamisohjelmaa käsitellää valtuustossa 17.6.
Esitetyistä säästökohteista ylivoimaisesti kipeimmäksi koetaan ehdotus Kyynämöisten koulun lakkauttamisesta lukuvuoden 2025-26 alusta.
Tasapainotusohjelmassa puhutaan lakkauttamisen sijaan lähikouluperiaatteen toteuttamisesta. Kehittämistyöryhmä on teettänyt kattavan selvityksen lukuvuosien oppilasennusteista ja oppilaaksiottoalueista, mikä on sisältynyt oppilaskohtaisen tarkastelun. Kehittämistyön keskeiseksi periaatteeksi on hyväksytty alakouluikäisen koululaisen lähikoulualue, mikä merkitsisi muutoksia kouluverkkoon. Koulukeskuksen ja Höytiän lähikoulualueet jouduttiin aiemmin muodostamaan sellaisiksi, että oppilaita ohjattiin huomattavassa määrin Kyynämöisten koululle oman tosiasiallisen lähikoulun sijaan tilanpuutteen vuoksi. Ennakoidun oppilasmäärän vähenemän vuoksi kaikkia palvelutuotannossa olevia koulurakennuksia ei enää tarvita tilareservinä. Käytännön toimenpiteenä lähikouluperiaatteeseen palaaminen tarkoittaisi Kyynämöisten koulun lakkauttamista. Toimenpide sisältyy tasapainottamisohjelmaan ja sen kerrotaan olevan vuosina 2025-28 yhteisvaikutuksestaan 1 670 000 euroa.
Mikäli valtuuston hyväksyy tasapainottamisohjelman, mahdollinen lakkauttaminen siirtyy käytännön valmisteluun kuulemisineen ja arviointeineen syksyllä 2024. Ennen sitä käydään kuitenkin varmasti vielä paljon keskustelua esimerkiksi siitä mikä vaikutus koulun mahdollisella lakkauttamisella on esimerkiksi kuntaan suuntautuvaan lapsiperheiden muuttoliikkeeseen ja yleisesti kunnan imagoon.
Konsernipalveluiden säästöehdotukset koostuvat ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden vähentämisestä, siitä, että hankkeita ei jatketa, hallinnollisia kuluja leikataan, työllistämisen palkkatuesta leikataan, kuntaretki korvataan muulla tapahtumalla ja palveluiden ostoista karsitaan.
Teknisen toimen säästöesitykset koostuivat mm. talkoovapaiden pitämisestä, autokaluston tarkastelusta, Hirvasen koulun aamusiivouksesta, hävikkiruuan myymisestä, ympäristöjaoston lakkauttamisesta, rakennusvalvonnan ostopalvelun supistamisesta, vieraslajien torjunnan muuttamisesta projektiluonteisemmaksi, yksityistieavustusten supistamisesta ja vesilaitoksen taksojen tarkistamisesta.
Konsernipalvelujen ja teknisen toimen esityksen säästäisivät toteutuessaan yhteensä lähes 900 000 euroa.
Tasapainottamisohjelman sisältyvät henkilöstöön kohdentuvat säästöt toteutetaan eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisten kautta.
21.05.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Sauna ei ole pelkkä huone, joka lämmitetään kuumaksi. Sauna on aina ollut suomalaiselle fyysisen ja henkisen puhdistumisen paikka. Sauna on perinteiden siirtämisen tila. Sauna virkistää, hyväilee, rauhoittaa ja lohduttaa. Sauna on suomalaisuuden ydin. Enää saunassa ei useinkaan synnytä ja kuolla, mutta elämän perusasioiden äärellä suomalaiset saunan lauteilla yhä ovat. Saunominen on hyvin kokonaisaistillinen kokemus, se kuuluu korvissa tulen rätinänä tai savusaunan hiljaisuutena. Kun löyly sihahtaa kiukaassa, iho tuntee lämmön ja kihelmöinnin ja kun oikein sielun silmillä katsoo, niin vieressä saunan lauteilla istuvat menneet ja tulevat sukupolvet.
Johanna Teräväinen on perinnesaunottaja ja Luonnosta virtaa -ohjaaja. Yrityksen nimi on Kuu Yrttitarhassa. Aluksi Kuu Yrttitarhassa oli blogi, jonka Johanna perusti ystävänsä kanssa vuonna 2010. – Olimme silloin luonnontuotealan koulutuksessa ja opiskelin esimerkiksi villiyrttien keräämistä ja käyttöä, sekä turvehoitoja. Välissä minulla on ollut pari muuta aivan eri alan yritystä, olen koulutukseltani yrittäjyyden tradenomi ja olen käynyt myös tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Olen työskennellyt esimerkiksi sosiaalisen median ja yhteisömanageroinnin parissa. Elämäntapana luonnonmukainen juurevuus on kuitenkin aina ollut iso osa minua, Johanna kertoo.
Nelisen vuotta sitten äitiyslomalla ollessaan Johanna Teräväinen huomasi ilmoituksen perinnesaunottajana koulutuksesta ja innostui heti. Vaikka saunottajan ammatti on varmasti yksi Suomen vanhimmista, ei perinnesaunottajan koulutusta ollut, ennen kuin alan pioneeri Maaria Alén sellaisen loi. Tällä hetkellä koulutettuja perinnesaunottajia on Suomessa kolmisenkymmentä. – Ihan ensimmäiseen koulutukseen en ehtinyt, mutta toiseen. Koulutus kesti vuoden ja sisälsi hyvin laajan teoriaosion, jossa opiskeltiin esimerkiksi itämerensuomalaista saunan kulttuuriperintöä, historiaa ja tapoja. Käytännön taidoista opeteltiin esimerkiksi hoitavan vihdonnan tekniikkaa, Johanna kertoo.
Koulutettu perinnesaunottaja on ainutlaatuisen suomalaisen aineettoman saunakulttuurin ja hoitosaunaperinteen asiantuntija. Hän osaa ohjata kansanperinteeseen pohjautuvia saunarituaaleja ja toteuttaa hoitosaunoja asiakkaille. – Perinnesauna on ohjattua, hoitavaa, tarinallista ja juurevaa saunomista. Se on sekoitus tutkittua tietoa ja uskomuksia. Vuodenkierto on perinnesaunomisessa hyvin suuressa roolissa ja perinnesauna eri vuodenaikaan saattaa olla hyvin erilainen ja tunnelma vaihdella hartaasta riehakkaaseen. Esimerkiksi nyt eletään helasaunojen aikaa ja mennään kohti juhannussaunoja. Kevään ja alkukesän saunaloitsut, taiat ja -laulut liittyvät vahvasti maanviljelyyn ja hedelmällisyyteen. On haluttu saada vilja kasvuun ja elämä kukoistamaan. Saunominen on myös perinteisesti liittynyt elämän erilaisiin taitekohtiin ja minäkin teen paljon esimerkiksi morsiussaunotuksia. Myös työhyvinvointisaunotukset ovat suosittuja. Perinnesaunottajan vuodenkiertoon kuuluu myös saunotusmateriaalien hankinta luonnon isosta supermarketista. Kesällä Johanna valuttaa mahlaa, tekee vastat ja kerää kukkia ja yrttejä, mutta myös talvella luonto tarjoaa esimerkiksi havupedin ainekset. – Yleensä menen metsään ennen saunottamista, se on tärkeä osa valmistautumista.
Loitsuihin ja saunataikoihin voi toki suhtautua hassuna leikkinä, mutta Johanna on huomannut, että myös nykyihmisellä on tarve heittäytyä ikiaikaisten uskomusten maailmaan.
– On tärkeää tulla perinnesaunotukseen avoimin mielin. Monelle saunakokemus on rauhoittumisen ja arjesta irtautumisen paikka, mutta voi se olla muutakin. Joku on kokenut, että perinnesaunassa syntyy vahva side esivanhempiin tai tulevaisuus näyttäytyy kirkkaampana, sillä sauna on eräänlainen aikakone, Johanna miettii.
Perinnesaunotuksessa etiketti ei ole tarkka, mutta muutamia aina toistuvia piirteitä on. Perinnesaunomisen aluksi esimerkiksi tervehditään löylyä kunnioittavasti. – Tervehdyksellä tehdään arkisesta saunasta ns. pyhä paikka. Yleensä aina mukana ovat myös vastat, ne voivat olla tehty monesta eri puulajista. Esimerkiksi haapavasta helisee ja havupuuvastoista taas tulee saunaan ihana tuoksu. Hunajaa on usein mukana ja kesällä kukkia. Usein myös laulan saunalauluja ja kerron tarinoita. Johanna on tottunut uuraislaisena puhumaan vastoista, mutta jos keskusteluun nousee aihe vasta vai vihta, hän kysyy, että entäs jos puhuttaisiinkin metsänkämmenestä tai simasulasta. Molemmat ovat vanhoja nimityksiä välineelle, jota saunassa käytetään. Perinnesaunotuksessa pukukoodi on melko vapaa, uimapuku tai pyyhe ovat sallittuja, mutta ilmankin saa olla. Ennen saunomista ei kannata syödä raskaasti ja vettä pitää muistaa juoda.
Keski-Suomi on saunamaakunta ja Johanna tekee perinnesaunotuksia koko maakunnan alueella, paljon esimerkiksi Jämsän saunakylässä. – Saunakulttuurissa on valtavasti ammennettavaa. Sauna on suomalaisille niin itsestään selvä juttu, että sen syvällisempi pohtiminen on vähän unohtunut, Johanna miettii. Suomalaisen saunaa on myös tuotteistettu yllättävän vähän. On erilaisia saunatiloja, mutta saunomisen kulttuurillisella puolella on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. – Olen luonteeltani ideoija ja innostun uusista asioista, olen myös asioiden käynnistäjä ja kehittäjä. Työskennellessäni tietotekniikan ja sosiaalisen median parissa piti tottua siihen, että kaikki muuttui koko ajan. Tässä työssä on ihanaa se, että kansanperinne ei muutu, mutta se on kuin pohjaton lähde, josta voi koko ajan ammentaa uutta. Perinnesaunottajana koen olevani ohentuneen perinteen vahvistaja, Johanna Teräväinen päättää.
Artikkelikuvan ja kesäkuvan otti Anne Kalliola.
Lisätietoja: kuuyrttitarhassa.fi, perinnesaunottajat.fi
Hanna Lahtinen
21.05.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Puurusen puutarhalla vietetään ensi viikonloppuna Puutarhapäiviä, niin kuin on vietetty lähimain joka kevät jo 80-luvulta alkaen, silloin puutarhaa luotsasivat vielä Pentti ja Eine Puurunen. Seuraavan sukupolven Sanna Puurunen-Kivelälläkin on jo lähes 30 vuoden kokemus yrittäjyydestä.
Puutarhapäivät on pienen Kotaperän kylän suuri tapahtuma, johon osallistuu moni kyläläinen ja myös Kyynämöisten koulun oppilaat.
Kevät ei ole ollut säiden puolesta mitenkään ihanteellinen, pilvisiä päiviä on ollut poikkeuksellisen paljon, silti kukat ovat jotakuinkin aikataulussa.
Haastattelu tehtiin 23.4., jolloin kesään näytti olevan vielä aika pitkä matka.
Tiukin rutistus puutarhalla kestää vajaat puolisen vuotta, mutta valmistelevaa ja ylläpitävää tekemistä riittää toki ympäri vuoden.
– Maaliskuun alussa aloitetaan ja juhannuksen jälkeen pistetään pillit pussiin, Sanna kertoo. Tänä keväänä Sannan kanssa puutarhalla ovat ahkeroineet Amanda Vesiaho, Virve Kytölä ja Anja Kässi, myyntikauden alkaessa porukkaan liittyy myös Helena Jussinmäki.
Työt alkavat ruukkujen täytöllä, joka joissakin puutarhoissa tehdään koneellisesti, mutta Puurusella täytetään yli 50 000 ruukkua käsin.
– Uskon, että käsityö ruukutuksessa ja istutuksessa näkyy parempana laatuna, Sanna sanoo.
– Me istutetaan jokainen taimi rakkaudella ja puhutaan niille kauniita sanoja ja loitsitaan kasvuun, Virve, Amanda ja Anja lisäävät. Automatiikkaa käytetään kastelussa ja tuuletuksessa.
– Monipuolisesti pitää olla tarjontaa ja se tuo taas viljelylle haasteita, koska esimerkiksi eri kasveille kasvun kannalta paras lämpötila voi olla hyvinkin erilainen, Sanna sanoo.
– Silloin kun kasvatimme äitienpäiväruusuja, niin niiden kukinnan ajoittaminen juuri äitienpäivään oli melkoisen haastavaa. Jätimme ne pois, eikä ruusu enää olekaan niin vallitseva äitienpäiväkukka kuin ennen. Myös syötävien kasvien viljelemisen olen lopettanut, sillä 500 kiloa myymätöntä avomaan kurkkua autossa ei paljon naurattanut. Taimina myydään kurkkua, tomaattia, kurpitsoita, chilejä ja yrttejä. Korona lisäsi selkeästi esimerkiksi yrttien myyntiä, hän jatkaa.
Työ on välillä yksitoikkoistakin, mutta plussapuolia on myös paljon.
– Kesä pitenee huomattavasti ja oikeasti näkee, mitä käsillään tekee, Amanda sanoo.
– Asiakkaat on ihania ja myös tosi uskollisia, on mukava tavata samat ihmiset kesästä toiseen, muut lisäävät.
– Hyvät työntekijät ovat minulle iso ilo, on niin paljon mukavampi tehdä töitä, kun yhteishenki on näin hyvä, Sanna kiittelee.
56-vuotias puutarha on myös sukupolvia yhdistävä kokemus. Hän joka 60-luvulla pienenä hyppeli kukkalavojen välissä, saattaa nyt katsella lastenlastensa tekevän samoin. Toki myös esimerkiksi some houkuttaa nykyään paljon aivan uusiakin asiakkaita.
Kokemus tuo varmuutta, eikä kovin moni asia yllätä – paitsi kasvun ihme joka ikinen kevät.
– On hämmästyttävää, miten paljon kasvit kasvavat esimerkiksi viikonlopun aikana, kun olemme poissa täältä, Anja kertoo. Hän on sinisen ystävä ja hänen lempikukkansakin on siniviuhka ja vanha kunnon orvokki.
Virve taas pitää kaikesta tuoksuvasta ja mainitsee lempikukakseen heliotroopin, jonka vaniljainen tuoksu houkuttaa myös paljon perhosia. Lisäksi hän pitää keltaisista ja oransseista kukista.
– Minä pidän myös orvokeista ja mustasilmäsusanna on minusta myös aivan ihana ja keijunmekko myös, Amanda sanoo.
Sannan mielestä lajilla ei ole niin väliä, kunhan väri on vaaleanpunainen.
– Joka syksy mietin, että pitäisi tehdä tilaukset yhdessä, koska meillä on niin erilaisia mieltymyksiä, ehkä pinkki vähän korostuu minun tilauksissani, Sanna lisää.
Tänä vuonna uusia lajeja ovat esimerkiksi syrikät. Jättiverbenaakaan ei ennen ole paljon ollut ja rusokissa on uusia värejä. Määrällisesti eniten myydään orvokkien lisäksi pelargonioita ja ruusubegonioita, niistä iso osa menee hautausmaille. Myös miljoonakellot, lumihiutaleet ja petuniat ovat suosittuja.
Hanna Lahtinen
