03.07.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Suomalainen uusiutuvan energian yhtiö Myrsky on jättänyt Toivakan kunnalle kaavoitusaloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi Metsäsalon alueelle. Hankealueen koko on noin 418 hehtaaria ja se sijaitsee kuusi kilometriä Toivakan keskusta-alueesta lounaaseen.
Yhtiön lähettämän tiedotteen mukaan alustavien selvitysten mukaan Metsäsaloon voidaan rakentaa viisi tuulivoimalaa. Yksittäisen tuulivoimalan yksikköteho on 6–10 megawattia ja korkeus noin 250 metriä. Hankkeen voimaloiden määrä, sijainti ja kokonaiskorkeus tarkentuvat, kun tuulivoimaosayleiskaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointimenettely etenevät.
Metsäsalon hankkeesta vastaavan Myrskyn hankekehityspäällikkö Ilkka Väänäsen mukaan maanomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita hankkeesta, ja noin kolme neljäsosaa alueen yksityisistä kiinteistöistä on tehnyt maanvuokrasopimuksen.
Se, ovatko kyseiset maanomistajat myös paikallisia asukkaita, ei tiedotteesta selviä, mutta todennäköisesti eivät ole, sillä vastustus Nisulan suunnalla on hyvin vahvaa. Ainakaan kesäkuun alussa Toivakan kirjastossa järjestettyyn kuntalaisiltaan ei saapunut hanketta kannattavia maanomistajia. Erään paikallaolijan mukaan myöskään uusien sopimusten solmiminen ei olisi edennyt tammikuun jälkeen.
Myös Nisulan kyläseura on lähestynyt kuntaa ja kuntapäättäjiä kirjeellä, jossa perustelevat kantaansa. Kannanotto on vahva kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden viesti siitä, viesti on, että Nisula, ja Päijänteen maisemat ovat aivan väärä paikka tuulivoimateollisuudelle.
– Asiassa vihastuttaa eniten se, että kyläläisillä, ja niillä joihin tuuliteollisuusalue vaikuttaisi kaikista eniten, ei ole juuri vaikutusmahdollisuuksia, eikä heidän mielipiteensä tunnu kuuluvan kovin kovaa. Suurin osa kunnanvaltuutetuista asuu ”toisella puolella Toivakkaa”, eikä hanke kosketa heitä läheisesti mitenkään. Meidän upea kylä ja upeat Päijänteen maisemat ja luonto tuntuvat olevan myös vieraita monille kuntalaisillekin. Meidän tietoomme yksikään maanomistajista – ja hankeen mahdollisista hyötyjistä – ei asu Nisulassa, ei ehkä Toivakassakaan, sanoo kyläseuran ja kyläläisten äänellä Henna Järvenpää.
– Lisäksi ei ole kovin montaa vuotta, kun Haukanmaalla oli vastaavanlainen tuuliteollisuushanke, jossa luonto- ja maisema-arvoja oli myös vähätelty, niin tästäkin on jatkuva stressi ja epävarmuus maalla asuville, ja tämänkin hankkeen aiheuttama stressi tulee jatkumaan vielä pitkään, hän lisää.
Nisula on elävä ja toimelias kylä, mutta Myrsky Energian omissa suunnitelmissa Nisulan kylä mainitaan vain ”tiheämmän maaseutumaisen asutuksen alueena”. Lähimmiksi kyliksi mainitaan Viisarimäki, Rutalahti ja Majalahti. Hankealueelta on kuitenkin vain joitain satoja metrejä lähimpään vapaa-ajan asutukseen ja itse 250 m korkeilta myllyiltä vain kilometrin verran merkittävään määrään vakituisen asumisen kiinteistöjä ja vapaa-ajanasuntoja.
Hanke ei toisi myöskään Toivakan kunnalle pelkkiä etuja, sillä Toivakan läntisen alueen rantaosayleiskaava ja Nisulan kylän osayleiskaava on astunut voimaan vain kaksi vuotta sitten toukokuussa ja kaavan tarkoituksena on ollut mahdollistaa kyläalueen kehittäminen tärkeänä kyläkeskuksena, parantaa kylän elinvoimaisuutta sekä ranta-alueiden, vesistöjen, sekä luonto- että maisema-arvojen turvaaminen. Se, miten näihin arvoihin tuulivoimalat sopivat on myös mietinnän paikka.
Hankealueen sisällä on yksi luonnonsuojelualue ja aivan sen liepeillä neljä muuta. Luonnonperintösäätiön ja Päijänteen luonnonperintösäätiön omistamassa, vuonna 2021 perustetussa Riuttasalossa osa on Pentti Linkolan muistometsää. Matkaa lähimpiin tuulimyllyihin tulisi olemaan vain parisataa metriä. Lisäksi alueella on useita erityisen tärkeitä elinympäristöjä, valtakunnallisen kallioinventoinnin kohteita ym. huomioonotettavia luonnonsuojelullisia arvoja. Kaksi Natura-aluetta sijaitsee alle kahden kilometrin päässä hankealueesta.
Kaavoitusaloitteen jälkeen hankkeen seuraavat vaiheet ovat kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen. Suunnittelussa huomioidaan osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset sekä sidosryhmien esittämät näkemykset. Kaavoituksen rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.
– Tavoitteemme on, että yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelma ovat nähtävillä alkuvuodesta 2025, jolloin myös järjestämme yleisötilaisuuden paikkakunnalla. Kuntalaiset ja loma-asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen, Ilkka Väänänen Myrsky Energiasta kertoo.
Nyt suunnitellun Toivakan hankkeen lisäksi Myrskyllä on kaavoituksessa useita muita hankkeita Keski-Suomessa. Hankealueet sijaitsevat Pihtiputaalla, Kinnulassa, Kyyjärvellä, Saarijärvellä ja Konnevedellä. Myrskyn tavoitteena on aloittaa heidän ensimmäisen tuulivoimapuiston sa rakentaminen Suomessa ensi vuonna.
Hanna Lahtinen
28.06.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Myrsky Energia selvittää mahdollisuutta rakentaa tuulivoimaa Toivakan Metsäsaloon. Tuulivoima-alueen kokonaisteho on noin 31–50 megawattia.
Suomalainen uusiutuvan energian yhtiö Myrsky on jättänyt Toivakan kunnalle kaavoitusaloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi Metsäsalon alueelle. Hankealueen koko on noin 418 hehtaaria ja se sijaitsee kuusi kilometriä Toivakan keskusta-alueesta lounaaseen.
Alustavien selvitysten mukaan Metsäsaloon voidaan rakentaa viisi tuulivoimalaa. Yksittäisen tuulivoimalan yksikköteho on 6–10 megawattia ja korkeus noin 250 metriä. Hankkeen voimaloiden määrä, sijainti ja kokonaiskorkeus tarkentuvat, kun tuulivoimaosayleiskaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointimenettely etenevät.
”Maanomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita hankkeesta, ja noin kolme neljäsosaa alueen yksityisistä kiinteistöistä on tehnyt maanvuokrasopimuksen”, kertoo Metsäsalon hankkeesta vastaava Myrskyn hankekehityspäällikkö Ilkka Väänänen.
Kaavoitusaloitteen hyväksymisen jälkeen hankkeen seuraavat vaiheet ovat kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen. Suunnittelussa huomioidaan osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset sekä sidosryhmien esittämät näkemykset. Kaavoituksen rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.
”Tavoitteemme on, että yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelma ovat nähtävillä alkuvuodesta 2025, jolloin myös järjestämme yleisötilaisuuden paikkakunnalla. Kuntalaiset ja loma-asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen”, Väänänen kertoo.
Myrsky on luonnonvoimien asialla tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa ympäri Suomea. Työn alla on 5 000 megawattia maatuulivoimaa ja 2 000 megawattia aurinkovoimaa. Kaavoitukseen edenneitä hankkeita on yhteensä 24. Nyt suunnitellun Toivakan hankkeen lisäksi Myrskyllä on kaavoituksessa useita muita hankkeita Keski-Suomessa. Hankealueet sijaitsevat Pihtiputaalla, Kinnulassa, Kyyjärvellä, Saarijärvellä ja Konnevedellä.
Lisätietoja www.myrsky.fi
22.05.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen pelastuslaitos kieltää pelastuslain nojalla kaiken avotulen teon Keski-Suomen maakunnan alueella tästä päivästä alkaen. Tämä kielto kattaa myös kulotukset.
Hyvinvointialueen pelastusviranomainen voi perustellusta syystä kieltää avotulen teon pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi. Tällä hetkellä metsät ja maastot ovat niin kuivia, että suurpalon mahdollisuuden todennäköisyys on erittäin suuri.
Ilmatieteen laitoksen maastopalovaroitus kieltää avotulenteon voimassaollessaan, mutta sallii kulotukset. Nyt määrättävä avotulentekokielto kieltää myös kulotukset sekä korostaa metsätyöntekijöiden huolellisuus- ja varautumisvelvollisuutta. Omistajan, haltijoiden ja toiminnanharjoittajien on varmistettava, ettei heidän toimintansa aiheuta metsäpalovaaraa. Tämä koskee erityisesti metsätyötä, kuten laikutusta.
Kielto on voimassa, kunnes Ilmatieteen laitoksen ilmoittama metsäpaloindeksi laskee Keski-Suomessa alle arvon 5,6. Keskiviikkona 22.5. indeksi on 5,7. Pelastuslaitos ilmoittaa kiellon purkamisesta erikseen.
Avotuli tarkoittaa esimerkiksi nuotiota tai muuta tulta, joka voi levitä maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Kiellettyjä ovat myös kevyet, helposti kaatuvat grillit, jotka asetetaan suoraan maahan. Grillaaminen on sallittua turvallisilla laitteilla, kuten tiilisissä tai metallisissa grilleissä, jotka eivät ole suoraan maapohjassa.
21.05.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Kaatuneiden muistopäivän juhla Uuraisilla oli arvokas ja tavallistakin juhlavampi, sillä veteraanien ja lottien muistomerkin paljastustilaisuuteen oli saapunut juhlapuhujaksi valtioneuvos Matti Vanhanen. Mutta Uuraisilla kun oltiin, niin juhlapuheita säestivät lasten iloiset äänet ja penkeillä istui paljon rippikoulua käyvää teiniväkeä lököverkkareissaan. Siksi sanojen arvokas ja juhlava perään voi hyvin lisätä myös kotoisa ja lämminhenkinen. Se taas sopi oikein hyvin hautojenmerkitsemisprojektin isän, Tammenlehvän Perinneliiton Uuraisten toimikunnan puheenjohtaja, rovasti Hannu Koskisen ajatukseen, että jokaisen veteraanin muisto on tärkeä, ei vain upseerien ja palkittujen.
Myös juhlapuhuja Vanhanen muistutti, että vaikka veteraaniperintöä vaalimaan on perustettu yhdistyksiä ja toimikuntia, niin vastuu on myös suvuilla ja perheillä.
Paikalla oli myös kaksi pikkulottaa. Kaarina Moisio oli kutsunut ystävänsä Liisa Oksasen juhlistamaan päivää ja muistelemaan aikoja, jolloin he auttoivat aikuisia lottia tärkeässä työssä. Liisa Oksasen lapsuudenkoti oli keskellä Helsinkiä.
– Meidän taloon ei koskaan tullut pommia, mutta viereen kyllä. Pommisuojassa usein istuttiin ja pelättiin. Venäläiset pommikoneet suunnistivat hotelli Tornin mukaan ja asuimme aivan lähellä, hän muistaa.
Pommituksia pakoon Liisan perhe tuli Uuraisille, jossa oli sukulaisia.
– Asuimme Uuraisilla putkaa vastapäätä, siellä pidettiin venäläisiä sotavankeja. He olivat iloisia poikia, jotka soittivat balalaikkaa. Pikkulotissa opettelimme kotitaloustöitä, jotta aikuiset naiset pääsivät tekemään niitä töitä, mitä miehet yleensä kotona ollessaan tekivät, Oksanen muistelee.
Nyt kunniavartiossa Terttu Stenmanin vierellä seisoi Ukrainasta sotaa paennut Viktor Asanov.
Anita Lehmonen ja Vuoko Vilpunaho palvelivat Sotilaskotiauton tiskin takana.
Muistomerkki huipentaa Uuraisilla tehdyn veteraaniperinteen tallennustyön.
Timo Kässi nosti peukkua Hannu Koskisen tekemälle työlle.
21.05.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Uuraisten kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2025-28 oli kunnanhallituksen käsittelyssä maanantaina. Asia kuitenkin palautettiin valmisteluun, eikä näin ollen ole valtuuston käsittelyssä vielä ensi maanantaina. Todennäköisesti tasapainottamisohjelmaa käsitellää valtuustossa 17.6.
Esitetyistä säästökohteista ylivoimaisesti kipeimmäksi koetaan ehdotus Kyynämöisten koulun lakkauttamisesta lukuvuoden 2025-26 alusta.
Tasapainotusohjelmassa puhutaan lakkauttamisen sijaan lähikouluperiaatteen toteuttamisesta. Kehittämistyöryhmä on teettänyt kattavan selvityksen lukuvuosien oppilasennusteista ja oppilaaksiottoalueista, mikä on sisältynyt oppilaskohtaisen tarkastelun. Kehittämistyön keskeiseksi periaatteeksi on hyväksytty alakouluikäisen koululaisen lähikoulualue, mikä merkitsisi muutoksia kouluverkkoon. Koulukeskuksen ja Höytiän lähikoulualueet jouduttiin aiemmin muodostamaan sellaisiksi, että oppilaita ohjattiin huomattavassa määrin Kyynämöisten koululle oman tosiasiallisen lähikoulun sijaan tilanpuutteen vuoksi. Ennakoidun oppilasmäärän vähenemän vuoksi kaikkia palvelutuotannossa olevia koulurakennuksia ei enää tarvita tilareservinä. Käytännön toimenpiteenä lähikouluperiaatteeseen palaaminen tarkoittaisi Kyynämöisten koulun lakkauttamista. Toimenpide sisältyy tasapainottamisohjelmaan ja sen kerrotaan olevan vuosina 2025-28 yhteisvaikutuksestaan 1 670 000 euroa.
Mikäli valtuuston hyväksyy tasapainottamisohjelman, mahdollinen lakkauttaminen siirtyy käytännön valmisteluun kuulemisineen ja arviointeineen syksyllä 2024. Ennen sitä käydään kuitenkin varmasti vielä paljon keskustelua esimerkiksi siitä mikä vaikutus koulun mahdollisella lakkauttamisella on esimerkiksi kuntaan suuntautuvaan lapsiperheiden muuttoliikkeeseen ja yleisesti kunnan imagoon.
Konsernipalveluiden säästöehdotukset koostuvat ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden vähentämisestä, siitä, että hankkeita ei jatketa, hallinnollisia kuluja leikataan, työllistämisen palkkatuesta leikataan, kuntaretki korvataan muulla tapahtumalla ja palveluiden ostoista karsitaan.
Teknisen toimen säästöesitykset koostuivat mm. talkoovapaiden pitämisestä, autokaluston tarkastelusta, Hirvasen koulun aamusiivouksesta, hävikkiruuan myymisestä, ympäristöjaoston lakkauttamisesta, rakennusvalvonnan ostopalvelun supistamisesta, vieraslajien torjunnan muuttamisesta projektiluonteisemmaksi, yksityistieavustusten supistamisesta ja vesilaitoksen taksojen tarkistamisesta.
Konsernipalvelujen ja teknisen toimen esityksen säästäisivät toteutuessaan yhteensä lähes 900 000 euroa.
Tasapainottamisohjelman sisältyvät henkilöstöön kohdentuvat säästöt toteutetaan eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisten kautta.
21.05.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Sauna ei ole pelkkä huone, joka lämmitetään kuumaksi. Sauna on aina ollut suomalaiselle fyysisen ja henkisen puhdistumisen paikka. Sauna on perinteiden siirtämisen tila. Sauna virkistää, hyväilee, rauhoittaa ja lohduttaa. Sauna on suomalaisuuden ydin. Enää saunassa ei useinkaan synnytä ja kuolla, mutta elämän perusasioiden äärellä suomalaiset saunan lauteilla yhä ovat. Saunominen on hyvin kokonaisaistillinen kokemus, se kuuluu korvissa tulen rätinänä tai savusaunan hiljaisuutena. Kun löyly sihahtaa kiukaassa, iho tuntee lämmön ja kihelmöinnin ja kun oikein sielun silmillä katsoo, niin vieressä saunan lauteilla istuvat menneet ja tulevat sukupolvet.
Johanna Teräväinen on perinnesaunottaja ja Luonnosta virtaa -ohjaaja. Yrityksen nimi on Kuu Yrttitarhassa. Aluksi Kuu Yrttitarhassa oli blogi, jonka Johanna perusti ystävänsä kanssa vuonna 2010. – Olimme silloin luonnontuotealan koulutuksessa ja opiskelin esimerkiksi villiyrttien keräämistä ja käyttöä, sekä turvehoitoja. Välissä minulla on ollut pari muuta aivan eri alan yritystä, olen koulutukseltani yrittäjyyden tradenomi ja olen käynyt myös tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Olen työskennellyt esimerkiksi sosiaalisen median ja yhteisömanageroinnin parissa. Elämäntapana luonnonmukainen juurevuus on kuitenkin aina ollut iso osa minua, Johanna kertoo.
Nelisen vuotta sitten äitiyslomalla ollessaan Johanna Teräväinen huomasi ilmoituksen perinnesaunottajana koulutuksesta ja innostui heti. Vaikka saunottajan ammatti on varmasti yksi Suomen vanhimmista, ei perinnesaunottajan koulutusta ollut, ennen kuin alan pioneeri Maaria Alén sellaisen loi. Tällä hetkellä koulutettuja perinnesaunottajia on Suomessa kolmisenkymmentä. – Ihan ensimmäiseen koulutukseen en ehtinyt, mutta toiseen. Koulutus kesti vuoden ja sisälsi hyvin laajan teoriaosion, jossa opiskeltiin esimerkiksi itämerensuomalaista saunan kulttuuriperintöä, historiaa ja tapoja. Käytännön taidoista opeteltiin esimerkiksi hoitavan vihdonnan tekniikkaa, Johanna kertoo.
Koulutettu perinnesaunottaja on ainutlaatuisen suomalaisen aineettoman saunakulttuurin ja hoitosaunaperinteen asiantuntija. Hän osaa ohjata kansanperinteeseen pohjautuvia saunarituaaleja ja toteuttaa hoitosaunoja asiakkaille. – Perinnesauna on ohjattua, hoitavaa, tarinallista ja juurevaa saunomista. Se on sekoitus tutkittua tietoa ja uskomuksia. Vuodenkierto on perinnesaunomisessa hyvin suuressa roolissa ja perinnesauna eri vuodenaikaan saattaa olla hyvin erilainen ja tunnelma vaihdella hartaasta riehakkaaseen. Esimerkiksi nyt eletään helasaunojen aikaa ja mennään kohti juhannussaunoja. Kevään ja alkukesän saunaloitsut, taiat ja -laulut liittyvät vahvasti maanviljelyyn ja hedelmällisyyteen. On haluttu saada vilja kasvuun ja elämä kukoistamaan. Saunominen on myös perinteisesti liittynyt elämän erilaisiin taitekohtiin ja minäkin teen paljon esimerkiksi morsiussaunotuksia. Myös työhyvinvointisaunotukset ovat suosittuja. Perinnesaunottajan vuodenkiertoon kuuluu myös saunotusmateriaalien hankinta luonnon isosta supermarketista. Kesällä Johanna valuttaa mahlaa, tekee vastat ja kerää kukkia ja yrttejä, mutta myös talvella luonto tarjoaa esimerkiksi havupedin ainekset. – Yleensä menen metsään ennen saunottamista, se on tärkeä osa valmistautumista.
Loitsuihin ja saunataikoihin voi toki suhtautua hassuna leikkinä, mutta Johanna on huomannut, että myös nykyihmisellä on tarve heittäytyä ikiaikaisten uskomusten maailmaan.
– On tärkeää tulla perinnesaunotukseen avoimin mielin. Monelle saunakokemus on rauhoittumisen ja arjesta irtautumisen paikka, mutta voi se olla muutakin. Joku on kokenut, että perinnesaunassa syntyy vahva side esivanhempiin tai tulevaisuus näyttäytyy kirkkaampana, sillä sauna on eräänlainen aikakone, Johanna miettii.
Perinnesaunotuksessa etiketti ei ole tarkka, mutta muutamia aina toistuvia piirteitä on. Perinnesaunomisen aluksi esimerkiksi tervehditään löylyä kunnioittavasti. – Tervehdyksellä tehdään arkisesta saunasta ns. pyhä paikka. Yleensä aina mukana ovat myös vastat, ne voivat olla tehty monesta eri puulajista. Esimerkiksi haapavasta helisee ja havupuuvastoista taas tulee saunaan ihana tuoksu. Hunajaa on usein mukana ja kesällä kukkia. Usein myös laulan saunalauluja ja kerron tarinoita. Johanna on tottunut uuraislaisena puhumaan vastoista, mutta jos keskusteluun nousee aihe vasta vai vihta, hän kysyy, että entäs jos puhuttaisiinkin metsänkämmenestä tai simasulasta. Molemmat ovat vanhoja nimityksiä välineelle, jota saunassa käytetään. Perinnesaunotuksessa pukukoodi on melko vapaa, uimapuku tai pyyhe ovat sallittuja, mutta ilmankin saa olla. Ennen saunomista ei kannata syödä raskaasti ja vettä pitää muistaa juoda.
Keski-Suomi on saunamaakunta ja Johanna tekee perinnesaunotuksia koko maakunnan alueella, paljon esimerkiksi Jämsän saunakylässä. – Saunakulttuurissa on valtavasti ammennettavaa. Sauna on suomalaisille niin itsestään selvä juttu, että sen syvällisempi pohtiminen on vähän unohtunut, Johanna miettii. Suomalaisen saunaa on myös tuotteistettu yllättävän vähän. On erilaisia saunatiloja, mutta saunomisen kulttuurillisella puolella on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. – Olen luonteeltani ideoija ja innostun uusista asioista, olen myös asioiden käynnistäjä ja kehittäjä. Työskennellessäni tietotekniikan ja sosiaalisen median parissa piti tottua siihen, että kaikki muuttui koko ajan. Tässä työssä on ihanaa se, että kansanperinne ei muutu, mutta se on kuin pohjaton lähde, josta voi koko ajan ammentaa uutta. Perinnesaunottajana koen olevani ohentuneen perinteen vahvistaja, Johanna Teräväinen päättää.
Artikkelikuvan ja kesäkuvan otti Anne Kalliola.
Lisätietoja: kuuyrttitarhassa.fi, perinnesaunottajat.fi
Hanna Lahtinen
