20.11.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Aloitin koulutieni syksyllä 1961. Kouluni oli muutama vuosi aiemmin valmistunut, tiilistä muurattu upea koulu, joka on vieläkin käytössä.
Koulumatkaa oli 2 km. Menomatkasta puolet oli ylämäkeä. Kotimatkalla sai sitten nauttia vauhdin hurmasta, kun pitkä Paanalanmäki antoi vauhtia niin polkupyörään kuin talvella suksiin tai potkuriletkaan, jossa saattoi olla puolenkymmentäkin potkuria.
Kotini ei ollut kirkonkylällä, mutta ei ķyläkunnallakaan eli jonkinlaisessa välitilassa. Asuin Vanhalanperällä. Näin ollen minulla ei ollut tarvetta käydä keskustelua sitä asuuko joku kirkolla tai kylällä. Tiedän, että näitä keskusteluja noihin aikohin käytiin kiivaasti.
Tästä esimerkkinä tarina uuraislaisesta koululaisesta, joka kävi luokkansa mukana Linnanmäellä joskus 60-luvun alussa. Huvipuiston portilla kaluunakaulainen portieeri kysyi punamustaan velvetoniverkkapukuun sonnustautuneelta pojalta, mistä kaukaa tämä oli tulossa. Nuori kuukkalainen räväytti, että kirkolta ollaan. Mahtoi portsari ihmetellä keskisuomalaispojan vastausta.
Ķaksi ensimmäistä vuotta opettajani oli Kerttu Heikkilä. Kerttu oli mukava ihminen. En muista, että tunneilla olisi ollut mitään häiriköintiä. Ensimmäisen luokan oppilaista suurin osa oppi lukemaan ennen joululomaa. Laskutaitoakin opittiin ja laulamista samoin.
Lauluun liittyi ensimmäinen julkinen esiintymiseni yhdessä naapurin Riston kanssa. Olin toisella luokalla ja Risto pari luokkaa ylempänä. Uuraisilla järjestettiin tyttöpäivät, johon tarvittiin pari poikaa laulamaan. Käsky kävi ja Riston kanssa vetäistiin joku kansanlaulu. Mikä laulu oli, sitä en muista, mutta eturivin kahden tyhjän tuolin täyttöön liittyvän episodin muistan.
Kun me artistit, kuten nykyään esiintyviä taiteilijoita kutsutaan, tulimme koulun juhlasaliin, oli istumapaikat täynnä. Ainoastaan eturivissä oli kaksi tuolia vapaana. Rohkeina miehenalkuina istuimme vapaisiin tuoleihin odottamaan ohjelman alkua. Tätä iloa ei kestänyt kuin hetken, kun joku akka kävi hätistämässä meidät pois tuoleilta. Oli kuulemma varattu kutsuvieraille. Kahdeksan ja kymmenvuotiaille pojille esiintyminen täydelle salille oli jännittävä tilanne, istumapaikalta häätö ei ainakaan vähentänyt jännitystä. Tuoliepisodi osoitti, että arvostus lapsia kohtaan oli tuohon aikaan aika surkea.
Kerttu Heikkilän jälkeen opettajakseni tuli Alma Saarikko. Saarikko oli pitkäaikainen opettaja
Uuraisilla. Hän tuli töihin sähköttömään kouluun Tappuraharjulle vuonna 1925. Viimeiset oppilaat Almalla oli lukuvuonna 1963 –1964.
Liekö kansakoulun vastustajat olleet asialla, kun Tappuraharjulle saatiin sähkövalo vasta kahdeksan vuotta myöhemmin kuin kirkonkylän muihin taloihin.
Kunnallisveron nousua pelättiin vuonna 1953, kun 800 hengen allekirjoittama adressi toimitettiin lääninhallitukselle Vaasaan. Tarkoitus oli estää ns. Kivikoulun rakentaminen. Adressi päätyi roskakoriin, koska asiamiehet eivät sitä itse allekirjoittaneet. Koulu valmistui kaksi vuotta myöhemmin ja osoittautui heti ahtaaksi. Uutta koulua tarvittiin, sillä sotien jälkeen lastenteko oli kansakunnan yhteinen harjoitus niin maaseudulla kuin kaupungeissa.
Yhteiskunnan tahto oli saada kouluikään varttuneet opintojen ja sivistyksen syrjään kiinni. Kun suuret ikäluokat saatiin kouluihin, tuli ennen kaikkea maaseudulle uusia haasteita. 1960 ja 1970-lukujen suuri muutto tyhjensi maaseutua rajusti. Uuraisilla suuri muutto vei kolmanneksen väestä, ennen kaikkea nuoria aikuisia etelän kaupunkeihin ja Ruotsiin. Tiheä kansakouluverkko harveni, mutta kirkonkylän lisäksi jäi kolme kyläkoulua.
Alma Saarikko sai reippaan luokan viimeiseksi työvuodekseen. Vanha rouva ei käyttänyt enää karttakeppiä luokan rauhoittamiseen. Puhe riitti. Kyyneleet silmissä hän seurasi nousevan nuorison touhuja. Kyyneleet olivat Alman mukaan peräisin tukkeutuneista kyynelkanavista. Piirrustustunnilla kekseliäät pojat hyppivät lattialle levitetyille piirrustuspapereille. Poikien suosikkikenkien pohjakuvion monistaminen muistutti grafiikanvedosten tekoa.
Pitkinä talvikuukausina Alma muistutti olevansa monen oppilaan vanhempien opettaja. Todennäköisesti käytävään rauhoittumaan laitettu oppilas jatkoi tässäkin isänsä perinnettä. Opettaja Alma Saarikko osallistui aktiivisesti Lotta Svärd -järjestön toimintaan. Pariisin rauhansopimuksessa Lottajärjestö kiellettiin. Isänmaallinen työ vaihtui hiljaisuudeksi kunnes veteraanien ja lottien arvo ja kunnia tunnustettiin rautaesiripun kaaduttua. Moni veteraani ja lotta olivat poistuneet joukostamme ennen kunnian palautusta. Tähän joukkoon kuului myös Alma Saarikko.
15.11.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Vuosittain Euroopan alueella syntyy 58 miljoonaa tonnia ruokajätettä. Jokaista asukasta kohden se tarkoittaa 131 kiloa. Mustankorkealta muistutetaan, että lisäksi kolmasosa tuotetuista ruuan raaka-aineista tai elintarvikkeista ei koskaan päädy lautasellemme. Vuosittaisella Euroopan jätteen vähentämisen viikolla 16.–24. marraskuuta muistutetaan ihmisiä ruokahävikin ehkäisemisestä. Mustankorkealla muistuttajana toimii Monsteri, joka ei halua syödä asukkaan ruokaa.
Mustankorkean toimialueella Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa kerättiin viime vuonna 15 400 tonnia biojätettä asukkailta sekä kaupoilta.
– Jos Mustankorkean vuodessa asukkailta ja kaupoilta keräämällä biojätteellä täyttäisi Jyväskylän AaltoAlvarin 50 metrin altaan, täyttyisi allas noin 30 kertaa. Jos mukaan otetaan vain asukkailta kerättävä biojäte, täyttyisi sama allas noin 17 kertaa, kertoo Mustankorkean viestinnän asiantuntija Päivi Peltola.maM
Mustankorkealla biojätteen lajittelusta ja ruokahävikin ehkäisemisestä muistutetaan ihmisiä Monsteri-kampanjalla. Kampanja on suunnattu erityisesti lapsiperheille. Siinä kerrotaan, että biojäte täytyy lajitella omaan jäteastiaan, jotta Mustankorkean Monsteriin ei iske nälkäkiukku. Monsterilla kun on aina huutava nälkä, eikä se halua, että biojäte menee sekajätteeseen. Mustankorkean toimialueella sekajätteeseen päätyy yhä vajaa 21 prosenttia biojätettä.
– Jos biojäte päätyy väärään roskikseen, iskee Monsteriin nälkäkiukku. Monsterin herkkua ovat pilalle menneet ruuat, ruuantähteet sekä hedelmien ja vihannesten kuoret. Se ei kuitenkaan tykkää lasten tai aikuisten ruuasta, sillä se on tarkoitettu asukkaiden omaan mahaan, Peltola kertoo.
Kiitokseksi oikein lajitellusta biojätteestä Monsteri pöräyttää biokaasua ja muhii multaa.
Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietetään 16.–24. marraskuuta. Euroopan jätteen vähentämisen viikko (EWWR) syntyi vuonna 2009 Life+ -projektina. Viikon teema on esillä 29 maassa ja kampanjatoimenpiteitä on lähes 15 000 eri puolilla Eurooppaa.
Ruokahävikin vähentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Suomella ja muilla EU-mailla on vuonna 2019 asetettuna tavoitteenaan puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
14.11.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Sairaala Novan yhteispäivystys Jyväskylässä ruuhkautunut ja jonotusajat päivystyksessä ovat pidentyneet. Sairaala Novassa potilaat hoidetaan aina kiireellisyysjärjestyksessä, ei tulojärjestyksessä. Kiireellisyysjärjestys tarkoittaa sitä, että nopeimmin hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensin tulojärjestyksestä riippumatta.
Yhteispäivystyksessä hoidetaan ilta- ja yöaikaan myös muita kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita, silloin kun asukkaan lähellä olevan terveysaseman kiirevastaanotto on suljettuna, eikä hoitoa ole mahdollista siirtää seuraavaan päivään.
-Toivomme, että kaikki sellaiset potilaat, jotka on mahdollista hoitaa arkena omalla terveysasemalla tai työterveydessä tai oman lääkärin vastaanotolla, hoidettaisiin siellä. Näin pystytään ripeämmin hoitamaan ne potilaat, jotka ovat kiireellisemmän avun tarpeessa. Arkena hoidettavia asioita ovat myös esimerkiksi sairauslomien jatkot, reseptien uusinnat ja kontrollikäynnit, toteaa Päivystyksen ja ensihoidon palvelujohtaja Afra Prokki.
Mikäli olet epävarma, tarvitsetko hoitoa samana päivänä soita aina ensin Novan yhteispäivystykseen tuloasi Keski-Suomen hyvinvointialueen maksuttomaan Päivystysavun numeroon 116 117. Päivystysavussa terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa puhelimeen ja antaa hoito-ohjeita, arvioi hoidon tarpeen ja ohjaa Sinut tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan. Hätätilanteessa soita aina 112.
12.11.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomien hyvinvointialueen edustajat kävivät ministeriöiden edustajien kanssa yhteisen vuosittaisen neuvottelun, jossa tarkennettiin yhteistä tilannekuvaa niin Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminnan kuin taloudenkin suhteen.
– Ministeriöiden edustajat kannustivat Keski-Suomea jatkamaan valittua linjaa, jossa taloudellisten säästöjen lisäksi keskeisenä nähdään myös toiminnan uudistaminen. Toiminnan uudistamisella on keskeinen merkitys kustannusten kasvun hillitsemisessä pitkällä aikavälillä, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta, rahoituksen riittävyydestä sekä rahoituksen perusteista keskusteltiin tilaisuudessa paljon.
– Keskusteluissa todettiin, että rahoitusmallissa on kehittämistarpeita. Erityisenä nostona Keski-Suomesta nostettiin esiin palvelutarvekertoimet, joiden perusteella rahoituksesta merkittävä osa jaetaan. Olemme selvittämässä parhaillaan niissä esiin nousseita puutteita, Tollet sanoo.
– Uudistamme palveluja Keski-Suomessa tavoitteellisesti ja varhaisen tuen palvelut edellä, mikä näkyy hyötynä pidemmällä aikavälillä. Etenemme määrätietoisesti kohti talouden tasapainotusta useamman vuoden ohjelmalla samalla turvaten ihmisten peruspalvelut. Tähän asti päätetyillä toimilla on ollut hyvin laaja poliittinen tuki, korostaa aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.
Sosiaali- ja terveysministeriö nosti omana nostonaan keskusteluun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation, josta toimialajohtaja Kati Kallimo antoi selvityksen.
– Yksi tapa varmistaa integraatiota asiakkaan näkökulmasta ovat hoito- ja palveluketjut, joiden kehittämisessä myös ministeriön näkökulmasta Keski-Suomi on edelläkävijä, Kallimo kertoo.
Sisäministeriö puolestaan nosti keskustelussa esiin hyvinvointialueella jo tunnistetun vajeen onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstössä ja riskiperusteisen toiminnan tason tavoitteiden saavuttamisessa. Kiitosta ministeriö antoi pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun tasolle Keski-Suomessa.
Kokouksen päätteesi ministeriöt antoivat suosituksia jatkoon. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksissa kannustettiin jatkamaan hyvin alkaneella palvelujen uudistamisen tiellä. Suosituksissa todettiin muun muassa, että hyvinvointialueen on jatkettava ikääntyneiden palvelurakenteen keventämistä ja että alueen on määrätietoisesti jatkettava palveluiden uudistamista ja varmistettava taloutta tasapainottavien toimenpiteiden toteutuminen aikataulussa.
Sisäministeriö piti voimassa jo viime syksynä neuvotteluissa antamansa kaikkia hyvinvointialueita koskeva suositukset. Koko maata koskevissa suosituksissa sanotaan esimerkiksi, että onnettomuuksien määrää tulee vähentää tehokkaasti ja tulipalojen määrä tulee puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointialueiden tulee onnettomuuksien ehkäisytyössä kiinnittää huomiota laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen.
Ministeriöistä neuvotteluun osallistuivat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriö.
05.11.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Toivakassa järjestetään edellisvuosien tapaan Joulupuu-joululahjakeräys lapsiperheille.
Joululahjakeräyksellä halutaan antaa lapsille ja nuorille ainakin yksi lahja.
Lahjatoiveen esittäminen ei edellytä sosiaalipalveluitten tai diakoniatyön asiakkuutta. Kuka tahansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa oleva voi esittää toiveen. Myös lapsen tai nuoren läheinen voi olla yhteydessä ja esittää toiveen lahjansaajan puolesta.
Lahjapuuhun on tänä vuonna tehty muutos. Tänä vuonna lapsi tai nuori saa toivoa lahjan, joka kirjoitetaan kuusessa olevaan sydämeen. Lahjan ostaja toimittaa kortissa toivotun lahjan, sydäntoiveen kera K-Market Perälään, josta perhetyöntekijät hakevat paketit ja toimittavat lahjan saajille.
Näitä toiveita voi kuka tahansa halukas täyttää hakemalla toiveen kuusesta ja hankkimalla kyseisen lahjan määräaikaan mennessä.
Viime vuosina lahjatoiveet ovat toteutuneet kiitettävästi. Se on tuonut paljon iloa lahjan saajille mutta varmasti joulumieltä myös lahjan antajille.
Joulukuusi, jossa on lasten ja nuorten joululahjatoiveita, ovat K-Market Perälän aulassa 12.11. alkaen. Toiveita voidaan käydä täyttämässä 28.11. saakka. Pakettien tulisi olla noudettavissa viimeistään 7.12., että ehditään toimittamaan ajoissa lahjat perille.
Keräyksen järjestävät Toivakan MLL ja perhetyöntekijät. Lahjansaajien nimet ovat ainoastaan perhetyöntekijöiden tiedossa.
Lahjatoiveen ja lahjansaajan tiedot voi toimittaa sähköpostilla tanja.poikolainen@hyvaks.fi tai soittamalla numeroon 040 585 0024.
Kuva on vuodelta 2015.
24.10.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Keski-Suomen hyvinvointialueelle poikkeusluvan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen Jokilaakson sairaalassa Jämsässä ajalle 1.1.–31.8.2025. Jämsässä päivystys jatkuu siis nykyisellään ensi vuoden elokuu loppuun saakka.
Sosiaali- ja terveysministeriö totesi päätöksessään, että Keski-Suomen hyvinvointialue on tuonut esille riittävän selvityksen Jämsän Jokilaakson sairaalan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen toimintaedellytyksistä ja voimavaroista sekä päivystyksen ylläpidon lakisääteisten edellytysten täyttymisestä.
Jämsän Terveys Oy:n sopimuskauden päättyessä toimintaa on suunniteltu siten, että erikoissairaanhoidon sairaalapalvelut ja leikkaustoiminta järjestetään palveluverkkopäätöksen mukaisesti 1.9.2025 alkaen Sairaala Novassa. Lisäksi Jämsässä tulee sijaitsemaan yksi hyvinvointialueen kolmesta alueellisesta sosiaali- ja terveyskeskuksesta, jossa tuotetaan myös ilta- ja viikonloppujen kiirevastaanottoja. Syyskuun alusta ensi vuonna Sairaala Novan yhteispäivystys hoitaa kaikkia Keski-Suomen hyvinvointialueen potilaita ympäri vuorokauden, joiden hoitoa ei voida ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa siirtää myöhemmäksi.
