20.08.2024 | Korpilahti, Uurainen
On asioita, joiden tärkeyden huomaa vasta kun sitä ei saa ja hanasta loriseva vesi on ehdottomasti yksi sellainen.
Merja Huutosen kotiin Uuraisten Höytiällä vesi on tullut omasta lähdekaivosta omalla paineellaan vuosikymmenet, kuten myös naapuriin, a joka on Sari, Asta, Tanja ja Matti Huutosen rakas lapsuudenkoti Paja-aho.
Eräänä aamuna Merjan aamukahvit jäivät keittämättä ja vedentulo loppui molemmista kiinteistöistä, joten selvää oli, että vian täytyy olla putkessa, joka johtaa veden noin puolen kilometrin päästä lähteeltä taloihin. Putki on kaivettu maahan 50 vuotta sitten ja sen jälkeen päälle on ehtinyt kasvaa sankka metsä.
– Hiukan putkea yritettiin kaivaa esiin rakennusten läheltä, mutta mitään vuotokohtaa ei löytynyt ja maakin oli ihan kuivaa, Merja Huutonen kertaa.
Niinpä naapurukset kartoittivat vaihtoehtoja, joita ei lopulta ollut kovin montaa.
– Metsän kaataminen, lähteen kunnostaminen ja uuden putken vetäminen olisi ollut iso, työläs ja kallis urakka ja vesiosuuskunta taas ei todennäköisesti koskaan tänne saakka laajene. Jäljelle jäi kaivon poraus. Sen kustannukset oheistöineen ovat vajaan kymppitonnin luokkaa, josta työn osuuden saa vähentää kotitalousvähennyksenä, Matti Huutonen kertoo.
Suvun lvi-yrittäjä Petri Huutonen suositteli korpilahtelaista Kaivonporaus Olympia Oy:ta ja viime viikolla koitti hetki, kun terä alkoi porautua Paja-ahon maaperään. Kolmessa metrissä vastaan tuli kallio.
Porauskalusto tottuneesti käytellyt aliurakoitsija Matti Lehtinen arveli kallion lohkeavasta koostumuksesta, että kovin syvälle ei tarvitse mennä, ennen kuin vettä löytyy. Lopulta pora tavoitti pohjaveden 130 metrin syvyydessä. Seuraavaksi kaivoon asennetaan pumppu ja suoritetaan vedentuotannon tarkistus. Mikäli vedentulo on vielä heikkoa, ratkaisuksi todennäköisesti sopii painehalkaisu. Painehalkaisulla tarkoitetaan toimenpidettä, missä porareikä tukitaan noin 20 metrin syvyydelle ja kaivoon lasketaan 5000-10000 litraa vettä noin 300 barin paineella. Veden paine aukaisee kalliossa olevat ruhjevyöhykkeet, joita pitkin kalliopohjavesi virtaa. Näillä konsteilla syntyy toimiva kaivo lähes varmasti.
– Jopa 600 metriin saakka on mahdollista meidän laitteilla porata. Syvin porattu kaivo on ollut 540 metriä, Matti Lehtinen kertoo.
Porakaivon etuja ovat veden riittävyys ja laatu; pinta- ja sulamisvedet eivät kaivoon pääse. Jatkuvassa käytössä se on myös lähes huoltovapaa. Joillakin alueilla maaperässä saattaa olla vedenlaatua heikentäviä mineraaleja, kuten rautaa, mangaania tai arseenia. Sen sijaan radonkaasu ei aiheuta merkittäviä turvallisuusriskejä nykyaikaisten porakaivojen käyttäjille. Nyt ymmärretään, että kaivon pitää tuulettua. Uusien porakaivojen hatuissa on korvausilmaventtiili.
Kaivonporaus Olympialla on jo 27 vuoden kokemus syvien reikien poraamisesta. Toiminta-alueena on koko Suomi. Vesikaivoja enemmän porataan tällä hetkellä maalämpökaivoja.
– Maalämpö on tätä päivää. Se on lähes aina paras vaihtoehto uuteen omakotitaloon ja paljon tehdään myös remonttikohteita, Matti Lehtinen kertoo.
Maaperään sitoutunut energia saadaan käyttöön poraamalla maalämpökaivo ja asentamalla siihen keruuputkisto. Maalämmön etuja ovat kotimaisuus, kustannustehokkuus, ekologisuus ja pitkäikäisyys. Miinuspuolena ainoastaan melko kallis hankintahinta.
Hanna Lahtinen
14.08.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden Teatterin kesän näytäntökausi sai päätöksensä maanantaina, kun toinenkin koululaisnäytös oli pidetty. Sponsoreiden maksamia näytöksiä oli kaksi; yhtenäiskoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat näkivät Hannun ja Kertun viime perjantaina ja Tikkalan nuorimmat koululaiset maanantaina.
Korpilahden Teatteri ry:n puheenjohtaja Elias Seppinen on tyytyväinen päättyneeseen kauteen. Kävijöitä riitti alkukesän Päivällisvieraassa että loppukesän Hannussa ja Kertussa.
-Lasten näytelmällä oli 17 esitystä ja yleisöä oli keskimäärin 70 ihmistä jokaisessa. Päivällisvieraan näytökset olivat melkein kaikki täynnä ja näytöksiä oli yhteensä 14 kappaletta.
Hannun ja Kertun näytäntökautta leimasivat sairastumiset. Viime perjantaina Seppinen paikkasi Minna Juutia, joka näytteli äitiä ja noita-akkaa.
-Tämä oli Hannussa ja Kertussa viides rooli, jonka tein. Yhtään näytöstä emme joutuneet sairastumisen takia perumaan.
Teatterilaisten katseet ovat kääntyneet jo ensi kesään.
-Minulla on kirjoitustyön alla näytelmä lapsille, jonka myös itse ohjaan. Aikuisten näytelmän tulee tekemään sitten joku ulkopuolinen.
Korpilahden teatteri sai uusia kasvoja viime keväänä pidetyssä casting-tilaisuudessa.
-Sieltä joukkoon liittyi uusia tekijöitä niin näyttämölle kuin muihinkin tehtäviin.
Maarit Nurminen
13.08.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Saakoskelainen 13-vuotias, seiskaluokan aloittanut Elvi Rihto harrastaa ralliautoilua. Nuoren ikänsä vuoksi hän pystyy osallistumaan niin sanottuihin harrastesarjan ralleihin. AKK:n kisoihin osallistumista on odoteltava vielä jokunen vuosi, kun siellä ikäraja on 15 vuotta.
Tilanne ei nuorta kuskia sinänsä harmita, sillä kilpailuja on tarjolla harrasteralleissakin mukavasti.
-Olen osallistunut kahteen kisaan, joista ensimmäinen oli talvella.
Elvin isä Sami Rihto kertoo, että syksyllä on luvassa vielä muutamat rallit, joista ensimmäinen on elokuun viimeisenä viikonloppuna Keuruulla.
Elvi kertoo tykänneensä ralleista jo pienenä.
-Kävin isän mukana kisoja katsomassa. Ehkä se sitten sieltä tuli.
Sami on itsekin ajanut, mutta siitä on jo parikymmentä vuotta aikaa.
-Siihen aikaan Korpilahdellakin ajettiin enemmmän kisoja, kuten esimerkiksi Tommi Mäkisen talviralli. Minun harrastuksestani Elvi ei kuitenkaan ole kipinää saanut, sillä olin lopettanut jo ennen Elvin syntymää, Sami selventää.
-Ajamisessa viehättää vauhti. Pienenä haaveilin, että pääsisin itsekin ajamaan.
Isä muistelee miten Elvin moottoriurheilu-ura alkoi pikkumönkkärillä pikkutyttönä.
-Sen jälkeen oli hankittava peltoauto, jolla Elvi alkoi ajamaan tuossa 9-vuotiaana.
Nyt Elvi ajaa oikeaa ralliautoa eli Honda V 1600:sta.
-Tuli nyt tuollainen hommattua sattumusten summana.. Onhan se harrasteralleissakin turvallisempi auto kuitenkin, Sami toteaa.
Harjoittelemaan Elvi pääsee suljetuilla testiteillä.
-Niitä olemme saaneet vuokrattua ja testipäiviä pidetään myös porukalla muiden kuskien kanssa yhdessä.
Elvin kartturina istuu Korpilahden Urheiluautolijoiden Mika Rampanen. Elvi ajaa vielä niin sanottuja pimeitä ralleja, jolloin teihin ei voi tutustua etukäteen. Kartturilla on kädessään vain tiekirja, johon on merkitty esimerkiksi risteykset.
-Joskus se ajolinjojen hakeminen on vaikeaa,joskus helpompaa, Elvi sanoo.
Haastavuutta lisää myös se, että Elvin nuoren iän takia kartturi ajaa erikoiskokeiden väliset siirtymät ja Elvi lukee karttaa. Näin ollen erikoiskokeelle pitää lähteä niin sanotusti kylmiltään.
Tällä hetkellä Elvin unelmien ralliauto olisi Rally2 -luokan Skoda tai Toyota.
Maarit Nurminen
13.08.2024 | Korpilahti, Tilaajille, Toivakka
Toivakan Lions Clubin ja Toivakan seurakunnan järjestämään miesten iltaan tuli jälleen ihan mukavasti lähialueen miehiä kohtaamaan toisiaan ja kuuntelemaan heille suunnattuja puheita. Tilaisuuden juontajana toimi Markku Kauppinen. Puhujina olivat tällä kerralla Jyväskylän yliopiston historian professori Antero Holmila, korpilahtelainen luomuyrittäjä Ari Seppälä sekä Toivakan seurakunnan kirkkoherra Panu Partanen.
Antero Holmila oli ottanut aiheekseen näkökulman kylmän sodan jälkeiseen Eurooppaan ja vision tulevista päivistä. Holmila on tutkinut toisen maailmansodan jälkeisen ajan historiaa sekä tutkinut mm. sodasta rauhaan paluun haasteita, holokaustia ja kylmää sotaa. Lisäksi Holmila on kiinnostunut historian ja muistin politiikasta, miten ja miksi historiaa käytetään politiikassa, sekä siitä miten historia vaikuttaa kansallisten identiteettien muovautumiseen.
Perusteesinään Holmila esitti, että kylmän sodan jälkeisenä aikana Euroopassa alkoi vuoteen 2022 kestänyt eräänlainen illuusion aikakausi. Toisin sanoen Eurooppa oli tuudittautunut varsin laajan hyvien toiveiden ja haaveiden valtaan.
Holmilan mukaan on paradoksaalista, kuinka kylmän sodan voitossa länsi kadotti liberalismin tärkeimmän ominaisuuden, eli kyvyn itsekritiikkiin. Itsekritiikin puute johti populismin nousuun ja Venäjän väärinymmärtämiseen. Holmila siteerasi yhdysvaltalaista filosofia, poliittisen taloustieteen tutkijaa ja kirjailija Francis Fukuyamaa, joka tunnetaan parhaiten ajatuksestaan historian lopusta, jonka hän esitti teoksessaan Historian loppu ja viimeinen ihminen (1992).
Kommunismin luhistuminen ja kylmän sodan päättyminen merkitsi historian loppua siinä mielessä, että koko 1900-luvun systeemikilpailu fasismin, kommunismin ja demokratian välillä oli päättynyt. Tästä johtuva ”historianlopun” paradoksi, Berliinin muurin murtuminen, johti hyvin suoraviivaiseen ja lainalaiseen historiankäsitykseen. Tässä vaiheessa Holmila viittasi vuoteen 2022.
Holmilaa kuunnellessa piti olla tarkkana. Moni asiayhteys historiasta saattoi mennä kuulijalta ns. hilseen yli. Deterministiseen, eli lainalaisuusopillisen historiankäsityksen ajatus on, että jokaisella tapahtumalla on olemassa jokin tapahtuma, joka on sen syy. Kun ajatellaan esimerkiksi Ukrainan sotaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, sillä on varmasti historiallinen syy-yhteys menneisyydessä tapahtuneeseen.
Kaikkea ajattelemisen arvoista Holmilan puheesta ei tähän saa mahtumaan, mutta seuraava visio on pelottava. Holmila viittasi ukrainalaisen Przemystaw Zurawskin näkemykseen, jonka hän julkaisi vuonna 2016: Jos Ukraina tulee lännen hylkäämäksi, se vahvistaa isovenäläistä imperialistista mentaliteettia. EU ei ole rakenne, joka olisi rakennettu kohtaamaan sotilaallisia uhkia ja kaikki diplomaattiset toimet, mitä sen nimissä tehdään, ovat ulottuvuudeltaan toisarvoisia. Venäjä ei kunnioita EU:ta, vaan halveksii sitä. Lopputulos on helposti ennustettavissa ja johtopäätökset ovat yksinkertaiset ja surulliset. Tulemme näkemään seuraavan Venäjän sodan Euroopassa pian. Tämä historian tutkijan ennustus oli pelottava, mutta realistinen. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, mitä seurannee seuraavaksi?
Ari Seppälä on luomuyrittäjä Korpilahdelta. Hän halusi nostaa esille ajatuksen, että paikallisia luomuyrittäjiä tarvitaan. Seppälä kertoi elävästi Komppa-Seppälän luomutila Järki Särki Oy:stä.
Kuulijat saivat hyvän käsityksen yrittäjän ja hänen perheensä puurtamisesta ja tuotteittensa saamisesta kuluttajien ruokapöytään. Tuotteina tilalla ovat tällä hetkellä hunaja ja kala.
Seppälä kertoi, että Komppa-Seppälän luomutilalla on noin 1000 mehiläispesää, 9,3 hehtaaria peltoviljelmää, valkosipuliviljelmää 0,5 hehtaaria, punasipulia 0,4 hehtaaria, omenapuutarhaa 0,4 hehtaaria ja raparperia 0,5 hehtaarin alueella.
– Mehiläishoito on asia, johon olen todella hurahtanut. Puolisoni välillä totesikin jo, että voisimmeko puhua jostakin muusta kuin mehiläisistä. Alussa tilalla kasvatettiin sieniä, pidettiin lampaita, kasvateltiin lintuja ja teimme monenlaista muutakin. Jossakin vaiheessa elämä eteni, niin että syntyi lapsia ja mietimme, mitä töistä jätetään ja mistä luovutaan. Päädyimme silloin hunajan tuottajiksi, hän kertoi.
Komppa-Seppälän tilan hunajan kysyntä kasvoi niin, että mehiläispesiä oli lisättävä. Yritys on Euroopan mittakaavassakin varsin iso hunajantuottaja.
Mehiläisten hoidossa ei kaikki aina suju odotusten mukaisesti. Säät vaikuttavat hunajantuotantoon ja ilmastonmuutos vaikuttaa säätilaan. Olosuhteiden vaihdellessa Keski-Suomessa yritys päätti laajentaa tuotantoaan Lohjalle.
– Tällä hetkellä olemme Korpilahden suurin työnantaja, vaikka ahkerat työntekijämme ovat varsin pieniä, naurahti Seppälä.
Työn varjopuolista Seppälä mainitsi sen, että mehiläiset pistävät heitä joka päivä.
– Ne tuikkaavat piikkinsä suojapuvun läpikin, joskus saa pistoksia kymmeniä päivässä. Joskus kun menee tarhalta kotiin ja pistää käden taskuun, niin siellähän se pistoksen antaja on jälleen tuikkimassa. Autossakin niitä on välillä niin paljon, että sivulliset sanovat ettemme tarvitse autoon hälyttimiä tai vahtikoiraa, eikä ovia tarvitse lukita.
Seppälä kertoi, että karhut ovat Keski-Suomessa lisääntyneet ja nehän ovat tunnetusti persoja hunajalle.
– Ne ovat tuhonneet pesiämme ja sille ei voi oikein mitään, kun ovat niin vahvoja otuksia. Lohjalla sitä ongelmaa ei ole.
– Mehiläisiä pitää myös hoitaa ja varjella. Mehiläisillä on erilaisia bakteeri- ja virustauteja sekä loisia, jotka heikentävät yhdyskuntaa tai aiheuttavat pesien menetyksiä. Siksi onkin tärkeää tunnistaa ja puuttua tauteihin ajoissa.
Seppälä kertoi, että pitkään heidän tilallaan kehitettiin vain mehiläishoitoa, mutta sitten astuivat kuvaan mukaan Päijänteen särjet. Se johti siihen, että tilalle rakennettiin kalatuotantotilat.
– Muikun syönti on vähentynyt ja laskee koko ajan. On sanottukin, että kun yksi muikun syöjä kuolee, niin tilalle ei toista tule. Taimenen kohdalla sen elvytystyö etenee hyvin Päijänteellä, eli luonnontilaisen taimenen rauhoitus puree. Pyydän itse vuosittain noin 2-3 tonnia kalaa. Kalastan rysällä ja myös tiettyinä aikoina katiskoilla. Järki Särki ja nyt myös Huikea Hauki -säilykkeet ovat päätuotteet. Kalasäilykkeidemme lisäaineet ovat luomutuotteita. Fermentoitu kalakastike on nyt myös tuotannossamme.
– Sukupolven vaihdoksen suoritimme vuonna 2023. Tällöin tilan johtoon astui poikamme Vertti Seppälä. Vanhempina olemme edelleen tilalla töissä.
Yleisökysymyksiä tuli muutamia. Ensimmäinen koski toivoa ja epätoivoa työssä? – Epätoivon hetkinä ajattelen parempaa aikaa.
Toinen kysymys koski pakkauksia, jotka ovat lasia? – Lasipurkki on siksi hyvä, että tuotteen näkee läpi. Asiakas näkee, mitä ostaa. Lasista ei myöskään irtoa mitään epäpuhtauksia.
Kysymykseen kukkaniittyjen riittävyydestä mehiläisten hunajankeruuseen mehiläistarhuri vastasi, että heitä metsähakkuut auttavat, sillä niille kasvaa vadelmia ja vatukot ovat parhaita kukkaniittyjä mehiläisillemme. Mikäli vatukot katoaisivat, loppuisi hunajan tuotantokin.
Miesten illan päätössanat lausui Toivakan kirkkoherra Panu Partanen. Partanen otti esille raamatun tekstin, missä todetaan, että ei ole mitään uutta auringon alla.
– Läpi vuosisatojen ihminen on ollut samankaltainen kuin on nykyisinkin. meillä on vikoja ja kannamme sisimmässämme haavoja, mutta aina on selvitty. Lukiessamme raamattua, löydämme sieltä hengenheimolaisia joista löytyy samaistumisen pintaa. Se auttaa meitä kestämään, joku muukin on kokenut samaa. On katsottava menneisyyteen, nähtävä nykyisyys ja suunniteltava tulevaisuus. Kristinusko perustuu historian tapahtumiin, siinä menneisyys ja nykyisyys kohtaavat.
Partanen totesikin, että jos sukupolvi hylkää menneisyyden, sillä ei ole tulevaisuuttakaan. Rauhan rukous päätti tämänvuotisen miesten illan.
Veikko Ripatti
13.08.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahtelainen Mikko Suominen voitti toisen kerran peräkkäin Suomen mestaruuden pikavedossa Cowboy Action Shooting -kisoissa Lopella heinäkuun puolivälin paikkeilla. Mestaruus oli Suomiselle kolmas, samalla varmistui neljäs peräkkäinen cupin voitto. Lisäksi Suominen sai heinäkuisista SM-kisoista hopeaa 100 metrin revolverikilpailussa, hopeaa cowboy-luokassa sekä pronssia rifle speed -ammunnassa, pukukisassa tuli voitto eli Suominen palkittiin parhaiten pukeutuneena mieskilpailijana.
– Minä panostan lähinnä pikavetoon, kaikki muu on ekstraa. Pukuihin olen panostanut nyt parin vuoden ajan, Suominen sanoo ja kertoo harrastaneensa lajia viitisen vuotta.
– Yksi kaveri houkutteli minua mukaan pitkään. Heti en lähtenyt, mutta sitten päätin kuitenkin lähteä mukaan ja hankin tarvittavat aseet, Suominen kertoo. Cowboy Action Shootingissa kilpaillaan Villin Lännen aikaisilla aseilla tai niiden kopioilla.
– Alkuperäisiä lännenaseita on vähän ja ne ovat kalliita, italialaisia klooneja saa murto-osalla aitojen hinnasta, Suominen toteaa.
Ensimmäisissä SM-kisoissaan Suominen oli pikavedossa kolmas.
– Sitten rupesin harjoittelemaan kovasti. Nyt olen neljän vuoden aikana saanut kolme SM-kultaa, yhden kerran olin hopealla. Cup-mestaruuksia minulla on nyt neljä; cupissa on neljä osakilpailua, joista kolmen parhaan tulokset lasketaan, Suominen kertoo.
Pikavedossa ideana on vetää kotelosta, virittää ja laukaista yksitoiminen revolveri mahdollisimman nopeasti ja samalla niin tarkasti, että osuu maaliin. Lajissa ei käytetä luoteja, Suomessa ei edes vahaluoteja, ainoastaan mustaruutia. Maalina on ilmapallo.
– Suoritus alkaa äänimerkistä ja ajanotto pysähtyy laukauksen ääneen, ilmapallon on kuitenkin hajottava. Aloitusasennossa käsi saa olla lähellä asetta, mutta siihen ei saa koskea, Suominen selvittää. Mikko Suomisen oma ennätys on 0,30 sekuntia.
– Kisoissa ajat liikkuvat 0,40 – 0,45 sekunnin paikkeilla, kun mukana on jännitystä, Suominen toteaa.
Suomisen ase on viritetty toimimaan nopeasti, myös kotelon on oltava oikeanlainen.
– Pikavetokotelossa on metalli nahan sisällä ja se on normaalia koteloa avonaisempi. Amerikansuomalainen Arvo Ojala on aikoinaan tehnyt ja patentoinut kotelomallin, hän oli asekouluttaja, joka opetti 1950-luvulla aseiden käsittelyä kaikille lännenelokuvien näyttelijöille. Hän on yksi minun idolini ja innoituksen lähde, Suominen kertoo.
Tämän vuoden SM-kisoissa Suominen oli pukeutunut Amerikan sisällissodan ajan Etelävaltioiden tykistön kersantiksi, viime vuoden puku oli vastapuolelta eli Pohjoisvaltioiden upseerin asu. Myös sillä tuli voitto.
– Ensin en juuri panostanut pukeutumiseen. Näistä kahdesta puvusta tykkään. Saatan ehkä vielä joskus katsella itselleni perusgentlemanin puvun, siihen minulla on jo hyvä alku, knalli ja keppi, Suominen kertoo.
– Puvut maksavat paljon, joten ne on hankittava pikku hiljaa, osa kerrallaan. Itse olen ostanut puvun osia kavereilta ja jotain sopivaa olen löytänyt kirppareiltakin. Jos tilaisi Amerikasta tai Englannista, tullit ja muut sellaiset nostaisivat hintaa aika lailla. Jotkut tekevät pukuja itsekin, mutta minulla ei ole siihen taitoa.
Lajin yhdistyksessä, Classic Old Western society of Finlandissa, on jäseniä yli 500.
– SM-kisoissa oli nyt viitisenkymmentä osanottajaa, joskus on ollut jopa 80. Kesän kuukausikisoissakin kilpailijoita on kolmisenkymmentä, Suominen kertoo.
– Kisoissa ei käytetä omaa nimeä, vaan kilpailijoilla on tyyliin sopiva aliasnimi. Mukana on muutama kaveri, joiden oikeaa nimeä en edes tiedä, itse olen Pawhill Mike.
Suominen kehuu lajin henkeä hyväksi, reilun pelin vastaista käytöstä kisoissa ei hyväksytä.
– Minäkin käyn kisoissa isolta osalta ihmisten takia. Väki on samanhenkistä, ja aina autetaan toisia, Suominen kertoo.
– PM- tai EM-kisoihin en ole vielä edes harkinnut lähteväni, kun lapset ovat pieniä; ehkä sitten joskus myöhemmin. PM-kisat pidetään ensi kesänä Suomessa, sinne täytyy yrittää tähdätä. Sinne on tulossa Ruotsista ja Tanskasta pari kovaa kilpailijaa.
Tiina Lamminaho
06.08.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Perälänmutkan varrelle on rakentumassa koirien oma metsä. Koirametsällä on kokoa kaksi hehtaaria ja sen on tarkoitus avautua myöhemmin syksyllä.
Koirametsää rakentelevat Hanna Okkonen ja puolisonsa Heikki Seppälä. He muuttivat Moksiin Multamäen tilalle viime vuonna lokakuussa.
-Muutimme tänne Kotkasta. Mies on kotoisin Jämsästä ja hän halusi palata Keski-Suomeen, Okkonen kertoo.
Okkonen sanoo, että pariskunta on viihtynyt hyvin Multamäen tilalla ja maisemissa.
Okkonen on koulutukseltaan eläintenhoitaja ja hän mietti alaansa sopivaa yritystoimintaa.
-Korpilahdella ei koirametsää ole, vaan lähin löytyy Muuramesta. Olemme kumpikin osallistuneet rakentamiseen, minä olen vastannut suunnittelusta.
Temmelmäen koirametsä on alkua ja haaveissa on myös eläinhoitola.
-Minulla on kokemusta myös esimerkiksi matelijoista, joten eläinhoitola voisi ottaa vastaan monenlaisia lemmikkejä. Myöskään eläinhoitolaa ei Korpilahdella ole, vaan lähimmät löytyvät Jämsästä ja Jyväskylästä.
Temmelmäen koirametsään on tulossa kaksi tulipaikkaa, parkkialue ja vessa. Vilvoitteluun löytyy puro ja myöhemmin alueelle rakentuu myös treenialue.
-Tässä parkipaikalla on mahdollista yöpyä asuntoautolla. Parkkipaikalle rakennetaan grillikatos ja huussi. Parkkipaikka sijaitsee aitojen sisäpuolella eli koiran voi laskea vapaaksi suoraan autosta.
Koirametsää kiertää pienisilmäinen panssariverkkoaita.Aidatun alueen ulkopuolella on myös niin sanottu odottelualue.
-Siinä voi odottaa oman vuoronsa alkua, jos on ajoissa paikalla.
Okkonen ja Seppälä ovat innokkaita retkeilijöitä ja harrastus näkyy myös koirametsässä.
-Alue halutaan pitää sanotaanko vaikka retkipaikan omaisena. Täällä voi halutessaan yöpyä myös teltassa.
Koirametsään varataan aika nettisivujen kautta tai soittamalla. Varausaikana metsään ei tule muita koiria.
-Tässä on vaihteleva maasto, mäkeäkin löytyy. Toinen tulisijapaikka halutaan pitää ympäristöltään avarana avarana ja siihen on kaunis auringonlaskun näkymä, Okkonen sanoo.
Maarit Nurminen
