Keskustan naiskolmikko Jyväskylän kaupunginvaltuustoon Pekkarisen johdolla

Keskustan naiskolmikko Jyväskylän kaupunginvaltuustoon Pekkarisen johdolla

Korpilahden alueen kuntavaali- ja aluevaaliehdokkaat saivat vahvan edustuksen sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon ja Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.
Kaupunginvaltuuston valituiksi tulivat Ilse Weijo (kesk.), Moona Seppä (kesk.), Katri Ruth (kesk.) sekä Arto Liikanen (sdp). Kuntavaalin äänikuningasta Mauri Pekkaristakin (kesk.) voitanee pitää ”Korpilahden alueen” ehdokkaana ja hän sai kuntavaalissa 1849 ääntä.
Valtuustopaikkansa menetti vihreiden Helinä Lähdesluoma. Varavaltuutetuiksi tulivat Mervi Mäntynen (kesk.), Markku Lahti (kesk.) ja sitoutumattomana Keskustan listalla ollut Hannu Ikonen.
Aluevaltuustoon pääsivät Ilse Weijo ja Moona Seppä.

Korpilahtelaisten äänestäjien ääniä keräsi eniten Ilse Weijo, joka sai Korpilahden ja Tikkalan äänestysalueilta kuntavaalissa yhteensä 365 ääntä. Weijon äänisaalis oli kuntavaaleissa Keskusta-puolueen kolmanneksi korkein Mauri Pekkarisen ja Joonas Köntän jälkeen. Weijon äänimäärä oli 523.
Aluevaaleissa Ilse Weijo sai 595 ääntä, joista 554 annettiin Jyväskylän alueelta.
-Olin ilahtunut ja hämmästynyt omasta vaalituloksestani, Weijo sanoi.
Hän totesi, että Keskustan nousu Jyväskylän toiseksi suosituimmaksi puolueeksi piirun erolla Kokoomukseen on sellainen vaalitulos, jonka pitää myös näkyä.
-Maaseutualueet on otettava huomioon. Tämän tulee näkyä esimerkiksi pienten koulujen kohtelussa, lähikirjastoissa ja kaavoituksessa.
Weijo nostaa esiin myös kaupungin yrittäjäpolitiikan.
-Vaalityötä tehdessä törmäsin siihen, että yrittäjien asioiden hoitaminen ei ole edelleenkään kaupungissa niin loppuun viritettyä kuin sen tulisi olla.

Politiikan tulokas Moona Seppä teki ensikertalaiseksi onnistuneen kampanjan; hänen äänimääränsä kuntavaaleissa oli 490 ääntä. Äänistä 95 annettiin Korpilahden ja Tikkalan äänestysalueilla.
Aluevaaleissa Seppä pyyhkäisi jopa Ilse Weijon ohitse keräten 625 ääntä. Näistä 497 annettiin Jyväskylässä.
-Olen ollut tuloksesta suorastaan sanaton. Itse laskeskelin, että voisin kymmenen ääntä saada, Seppä nauraa.
Sepällä ei ole kokemusta politiikasta kuin nuorisovaltuustoon kuulumisen verran.
-Asia lähti liikkeelle viime kesänä päiväkotiasiasta, kun olin siinä aktiivinen. Ilse pyysi mukaan politiikkaan.
Seppä teki viimeiset kolme viikkoa aktiivista vaalityötä niin kentällä kuin sosiaalisessa mediassa.
-Työtä tulee riittämään niin kaupungin- kuin aluevalstuussakin.

Putkilahden kyläseuran puheenjohtaja Katri Ruth valittiin kaupunginvaltuustoon 252:lla äänellä. Aluevaalissa Ruth sai 312 ääntä ja hän on varalla.
-On kiitollinen olo siitä, että äänimääräni on ollut kasvusuuntainen. Asiat, joita olen halunnut edistää, ovat muidenkin mielestä tärkeintä.
Ruth sanoi jatkavansa hänelle tärkeiden asioiden, kuten kylien ja ympäristöasioiden esilläpitämistä.

Korpilahtelaisittain melko uusi kasvo Arto Liikanen (sdp) sai 277 ääntä kuntavaalissa. Liikanen on vaikuttanut aiemmin Muuramen kuntapolitiikassa. Jyväskylän kaupunginvaltuustoon hän pyrki muutettuuan jokin aika sitten Korpilahdelle.
-Olen tosi tyytyväinen tulokseen. Vaikka olenkin ollut pitkään Muuramen politiikassa, ei se ollut itsestäänselvyys tulla valituksi Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.
Liikanen on kotoisin Jyväskylästä, mutta asui pitkään Muuramessa.

Maarit Nurminen

Korpilahden Tarvikekeskus avasi

Korpilahden Tarvikekeskus avasi

Korpilahtelaiset saivat hyviä uutisia alkuvuonna, kun jämsäläinen yrittäjä Mikko Simonen kertoi avaavansa Korpilahden Tarvikekeskuksen kevään kuluessa.
Entisessä S-marketin tilassa on nyt valmista ja myymälä avasi ovensa maanantaina. Avajaisia vietetään myöhemmin tällä viikolla.
Simonen sanoo, että tuotenimikkeiden määrä on jotain 15 000-20 000 väliltä. Myymälästä löytyy tuotteita aina vaatteista ja kodin tarvikkeista rakentamiseen ja remontointiin sekä autoiluun ja vaikkapa askarteluun.
Simosen suunnitelmat omistamassaan kiinteistössä eivät pääty Tarvikekeskuksen avaamiseen, vaan seuraavana remonttikohteena on entisen Ohrantähkän tila.
-Avaamme sinne itse ravintolan viimeistään kesään mennessä remontin aikataulusta riippuen.
Simonen kaavailee ravintolasta ”olohuonetyylistä” paikkaa.
-Kyllä sinne esiintyjiäkin on tulossa, Simonen sanoo.
Simonen sanoo, että ravintola tuskin avautuu Ohrantähkä-nimisenä.
-Ravintola ei tule olemaan auki joka päivä, vaan ehkä keskiviikkoisin ja viikonloppuisin, Simonen suunnittelee.
Korpilahdelle avattava ravintola on Simosen ensimmäinen. Tarvikekeskuksien lisäksi yritys pyörittää Vitikkalan Kartanoa ja Jämsänkosken Vanhaa Klubia.
Tuija Pennasen Presto-pitseria muuttaa tulevan ravintolan viereiseen tilaan, joka muistetaan entisenä Matkahuoltona.

Maarit Nurminen

Ylä-Muuratjärvellä juhlittiin Vuoden kylä -titteliä

Ylä-Muuratjärvellä juhlittiin Vuoden kylä -titteliä

– Eihän tämän parempaa kylää olekaan. Parasta täällä ovat ihmiset, kaikki ovat niin mukavia, lähes 70 vuotta Ylä-Muuratjärvellä asunut Elli Kinnari toteaa. Keski-Suomen paras kylä Ylä-Muuratjärvi on nyt virallisestikin; Keski-Suomen Vuoden kylä -titteliä juhlittiin lauantaina kylätalossa isolla joukolla. Mukana oli niin oman kylän kuin naapurikylienkin väkeä sekä yhteistyökumppaneita kauempaakin.
Reijo Lähteenmäki Keski-Suomen Kylät ry:stä kiitteli Ylä-Muuratjärven yhteisöllisyyttä.
– Tärkeimpänä vaikuttajana Vuoden kylä -valintaan näen juuri yhteisöllisyyden. Toinen tekijä on turvallisuuteen ja varautumiseen panostaminen, jossa täällä ollaan pidemmällä kuin muissa Keski-Suomen kylissä, Lähteenmäki sanoi.
– Ylä-Muuratjärven kylän motto ”pidetään huolta toisistamme” toteutuu erinomaisesti. Kylällä on monenlaista toimintaa kaikille ikäryhmille ja kylätalo on paikka, jossa tapahtuu lähes päivittäin jotain uutta ja innostavaa. Kyläläiset ovat kaikki mukana ja talkootyö tuo ihmiset yhteen. Täällä on myös kuunneltu viestejä ja otettu ne huomioon toimintaa järjestettäessä, Lähteenmäki kehui puheessaan.
– Ylä-Muuratjärvi on myös ajassa kiinni, se ottaa aktiivisesti osaa erilaisiin hankkeisiin ja koulutuksiin. Se on rohkea ja ennakkoluuloton. Kyläyhteisö on ottanut varautumisen ja turvallisuuden sydämen asiakseen. Tämä myös ylläpitää omalla tavallaan maaseudun elinvoimaisuutta, Lähteenmäki sanoi onnitellessaan Ylä-Muuratjärviseuraa ja kyläläisiä.

Ylä-Muuratjärviseuran varapuheenjohtaja Ilmo Laaksonen totesi Ylä-Muuratjärven olevan Keski-Suomen Vuoden kylä jo toistamiseen, edellisen kerran titteli tuli vuonna 2007.
– Silloinkin puheenjohtajana oli aktiivinen nainen, Susanna Pesonen. Nyt meillä on naisenergiaa tuplasti, puheenjohtajana Helena Mieskolainen ja sihteerinä Ina-Maria Mieskolainen. Ilman tätä ripeää naiskaksikkoa kylän toiminta ei olisi näin vilkasta, Laaksonen kehui.
– Kun täytin Vuoden kylä -hakemusta, yllätyin, kuinka paljon täällä on saatu aikaiseksi. Kun kysyttiin kylän merkittävimpiä voimannäytteitä viiden viime vuoden aikana, mainitsin ensimmäisenä kylätalon toiminnan pyörittämisen ympärivuotisesti; uunit lämmitetään kiertävillä vuoroilla, polttopuut tehdään talkoilla ja piiput ja hormit on uusittu sekä katto korjattu. Toinen merkittävä asia on kylätalon varustaminen valmiuskeskukseksi hankkimalla tänne muun muassa aggregaatti sekä patjoja ja lyhtyjä ja pitämällä harjoituksia. Kolmantena mainitsin vilkkaan harrastustoiminnan tukemisen, ja kun luettelin täällä järjestettyjä yleisötilaisuuksia ja tapahtumia, totesin, että niitä on ollut todella paljon, Laaksonen kertoi.
Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kuusinen-Laukkala kehui myös Ylä-Muuratjärven kylän aikaansaannoksia.
– Tunnustus tuli ansaitusti, niin paljon täällä on tehty töitä viime aikoina. Ylä-Muuratjärvi on kylä, jossa ei ole ollut isoja kartanoita. Täällä on asunut työteliäitä ihmisiä, jotka ovat tarttuneet toimeen. Nykyäänkin täällä näytetään, että vaikka puitteet eivät ole suuret, hyvällä hengellä saadaan paljon aikaiseksi, Anneli Kuusinen-Laukkala sanoi kiitellessään Ylä-Muuratjärviseuraa hyvästä yhteistyöstä.
– Naapurikylien kannalta merkityksellisintä on se, että Ylä-Muuratjärven kylätalo on lämmin ympäri vuoden, Paula Määttä totesi ja kehui Ylä-Muuratjärven kylätaloa mitä parhaimmaksi kokoontumispaikaksi.
– Meille Pohjoisten kylien virtapiirin jäsenille tämä on mainio paikka, pidämme täällä niin jumpat kuin elokuvaillatkin ja saamme jopa Jyväskylän yliopiston Ikis-luennot tänne videotykin välityksellä. Ja lisäksi Ylä-Muuratjärviseura hoitaa meille tarjoilut, Paula Määttä kiitteli.
Virtapiirin lisäksi kylätalolla kokoontuu perhekerho, lastenkerho ja ilma-asekerho, pizzapäiviä on säännöllisesti, karaokeiltakin oli ja bingoakin on kokeiltu. Talkoissa kyläseuran väki on ollut muun muassa eri ralleissa ja messuilla, tärkein talkootapahtuma on vuosittain Jyväskylän MM-ralli, talkooväkeen kuuluu muun muassa omalla kylällä koulutettuja järjestyksenvalvojia. Urheilukenttä on kunnostettu hankerahoituksella ja turvallisuuteen liittyviä tapahtumia kylällä on ollut useita, kylällä on myös oma turvaryhmä ja naapuriapuryhmä.

Ylä-Muuratjärvellä asuu monen ikäistä väkeä, lapsiperheitäkin on paljon. Juhani Penttinen muutti perheineen Ylä-Muuratjärvelle kymmenkunta vuotta sitten.
– Täällä on ollut mukava asua ja se on hyvä, että kauppa ja koulu ovat lähellä. Jos tässä ei olisi koulua näin lähellä, me emme asuisi täällä, Penttinen sanoo ja kertoo, että perheeseen kuuluu viisi lasta, joista kaksi on jo yläasteella, kolme käy koulua Tikkalan ala-asteella.
– Parasta täällä on, kun kaikki tuntevat toisensa ja kaikki ovat kivoja toisilleen, 13-vuotias Ida Penttinen sanoo.
– Täällä on kiva asua. Välillä ajattelee, että kaupungissa esimerkiksi uimahalli ja kauppakeskukset olisivat lähempänä, mutta silti täällä on mukava asua. On täälläkin tekemistä ja kavereita, Ida Penttinen toteaa.
Myös 14-vuotias Jeremia Penttinen tykkää asua Ylä-Muuratjärvellä.
– Kyllä täällä on tekemistä riittänyt. Täällä on rauhallisia paikkoja, joissa voi liikkua luonnossa, täällä ei ole hirveää hälinää. Ja kylätalolla on kaikenlaista tapahtumaa, Jeremia Penttinen sanoo.
Ylä-Muuratjärviseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen painottaa, että Vuoden kylä – titteli kuuluu kaikille kyläläisille.
– Tämä on yhteinen juttu, ei tätä olisi saatu, jos kaikki eivät olisi mukana tekemässä. Meillä on täällä vapaaehtoisia paljon ja aina, kun tehdään yhdessä, pitää olla kahvia ja pullaa ja kaikilla mukavaa. Talkoita tehdään siinä samalla, kun tavataan tuttuja, Helena Mieskolainen toteaa.

Tiina Lamminaho

Korpilahden Pelimannit syntyi kansanmusiikin nosteessa

Korpilahden Pelimannit syntyi kansanmusiikin nosteessa

Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen kevätkokouksen aluksi kuultiin tällä kertaa pelimannimusiikkia sekä asiaa korpilahtelaisista pelimanneista. Korpilahden pelimannit soittivat ja Outi Penttinen kertoi Korpilahden pelimannien yli 50-vuotiaasta historiasta, myös Ville Lahtinen muisteli Korpilahden pelimannien alkuaikoja.
Korpilahden pelimannit on perustettu vuonna 1971, edellisenä vuonna perustetun Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston opintopiirinä.
– Kaustisten kansanmusiikkijuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Kansanmusiikilla oli kova noste ja pelimanniryhmiä alkoi syntyä eri puolille Suomea, Outi Penttinen kertoi.
– Korpilahden pelimannit ovat soittaneet vuodesta 1971, väki on vähän vaihtunut, mutta Ville Lahtinen on ollut mukana alusta lähtien, Penttinen totesi.
– Olin sijaistanut kanttori Paavo Ilomäkeä, ja hän minut pyysi mukaan pelimanneihin. Ihan ensimmäisissä harjoituksissa en ollut, mutta ensimmäisenä vuonna olin jo mukana, Lahtinen kertoi.
– Olen kotoisin Lapualta ja olin tottunut pohjalaisiin lauluihin, joissa lauletaan Härmän häjyistä ja rumista vallesmanneista. Täällä oli erilaisia lauluja. Kokoonnuimme vanhan koulun musiikkiluokassa. Aluksi meitä oli pieni joukko, eikä nuotteja paljon käytetty, tosin minä olen aina käyttänyt nuotteja. Matti Mäkinen veti porukkaa, kokeilimme ja opimme yhteissoittoa ja yhteishenkeä. Yhteishenki on aina ollut hyvä pelimannien joukossa, Lahtinen sanoi.
– Nykyään soitossa on suuri ero entiseen verrattuna. Ennen kaikki soittivat melodiaa omilla soittimillaan, basso ja harmoni säestäen. Nykyään kaikilla on nuotit edessään ja musiikki on sovitettua soittimille, joita on myös enemmän, mukana on viulut, huilut, klarinetti, hanuri, basso ja harmoni. Ja nykyään sovitaan, kuka mitäkin soittaa, niinpä musiikki on usein pelimannimusiikkia ihan kamarimusiikin tapaan. Musiikkia ovat sovittaneet muun muassa kapellimestari Jorma Panula, useimmissa kappaleissa sovittajana on Outi Penttinen tai Kati Weijo, Lahtinen kertoi.

– Korpilahden pelimannit ovat pitäneet yllä paikallista kulttuuriperinnettä yli 50 vuotta. Olemme tykänneet soittaa, ja perinne on pysynyt yllä siinä samalla. Toki meitä velvoittavat perinteetkin, Outi Penttinen totesi ja kertoi tunnetuista korpilahtelaisista kansanmuusikoista.
– Matti Koskinen eli Laulu-Matti tai Koskis-Matti tunnettiin laajemminkin pitkin Etelä-Suomea. Matti Koskinen oli monipuolinen kansanmuusikko, joka soitti niin viulua kuin kanneltakin, välillä jopa sahaa. Laulu oli oleellinen osa Koskis-Matin esityksiä, laulujen sanat hän teki itse. Toinen laajemmalti tunnettu korpilahtelainen kansanmuusikko oli Tyyne Pahkamäki, jämsäläiset tosin tahtovat omia hänet, koska hän asui Jämsässä silloin, kun hänet keksittiin Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla. Tyyne Pahkamäki teki omia lauluja, ja myös keräsi paljon lauluja ja runoja.
Korpilahden pelimannien ohjelmistoon on aina kuulunut paljon Matti Koskisen lauluja, myös muiden paikallisten tekijöiden käden jälki on näkynyt ohjelmistossa. Ville Lahtinen muisteli ”Vanhainkoti Iltatähden pyörätuolivalssia”, johon Seppo Marttinen teki sävelen ja Marjaliisa Kolula sanat.
– Siinä mainittiin paljon henkilöitä, esimerkiksi vanhainkodin hoitajia. Ja jokaiselta piti kysyä lupa, saako hänet laulussa mainita, Marjaliisa Kolula muisteli.
”Muistojen Haukkavuori” -laulun sanat on tehnyt Liisa Vuorinen, kappaleen on säveltänyt Esko Muhonen. Myös esimerkiksi Veikko Hakanen on säveltänyt Korpilahden pelimannien esittämää musiikkia.
– Kappaleita syntyy edelleen, esimerkiksi Anna Ahosen säveltämä valssi on uutta tuotantoa, Outi Penttinen kertoi.

Pelimannit ovat esiintyneet vaihtelevilla kokoonpanoilla ja mukana on aina ollut väkeä hieman kauempaakin, kuten Moksista, Sarvenperältä, Vespuolelta, Palokasta ja Muuramesta. Kotiseutuyhdistyksen kokouksessa soittamassa olivat Antti Penttinen, Jukka Lahtonen, Juhani Rantanen, Ville Lahtinen, Merja Jokinen, Riitta Reijonen, Outi Penttinen ja Tuure Lahtonen.
– Yhteistyömme kotiseutuyhdistyksen kanssa jatkuu. Aikaisemmin, kun oli Korpilahden kunta, kunta tarvitsi pelimanneja monenlaisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Nyt esiintymistilaisuudet ovat vähentyneet, mutta kotiseutuyhdistyksen kanssa olemme tehneet paljon yhteistyötä, Outi Penttinen totesi.
Lisää Korpilahden pelimannien historiasta voi lukea Outi Penttisen muutama vuosi sitten kirjoittamasta ”Pelimannisoiton pitkä oppimäärä – Korpilahden pelimannit 50 vuotta ” -teoksesta.

Tiina Lamminaho

Paul Abbey antaa tilaa muille

Paul Abbey antaa tilaa muille

Vasemmistoliiton Paul Abbey on istunut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa vuodesta 2013 lähtien. Meneillään oleva kolmas kausi on Abbeylle viimeinen, sillä hän ei ole asettunut ehdolle tuleviin vaaleihin.
– Ajattelin, että kun olen ollut kolme kautta valtuutettuna, voin antaa muillekin mahdollisuuden osallistua. Koen myös, että olen epäonnistunut vaikuttamisessa, siksi jään pois, Paul Abbey toteaa.
– Tulin Suomeen 23 vuotta sitten ja ihailin hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kaikille oli jotain. Jo vähän aikaa asuttuani Suomessa huomasin kuitenkin, että järjestelmä on hyvä ja se on rakennettu niin, että se antaa kaikille mahdollisuuden hyvinvointiin, mutta politiikassa alettiin matkia maita, jotka eivät tarjoa hyvinvointia kaikille. Ajan kuluessa huomasin, että Suomessa ollaan menossa suuntaan, jossa päätökset eivät tuo etuja kaikille. Se oli pääsyy, miksi menin politiikkaan; halusin kääntää kehitystä ja ajattelin, että voin herätellä ihmisiä miettimään, ettei olemassa olevaa hyvää kannata muuttaa. Ajattelen, että olen epäonnistunut, koska nykyään hyvinvointi on entistä enemmän polarisoitunut, eivätkä ihmiset mieti enää kokonaisuutta, vaan ajavat etuja vain omalle ryhmälleen, Abbey sanoo.
Jyväskylän kuntapolitiikkaan Abbey kertoo lähteneensä Reijo Kettusen pyynnöstä.
– Hänen kanssaan olimme keskustelleet paljon, ja hän tuli ehdokaspapereiden kanssa pyytämään minun allekirjoitustani, Abbey muistelee. Kaupunginvaltuustoon Abbey pääsi ensiyrittämällä.

Kaupunginvaltuutettuna Paul Abbey sanoo kokeneensa, että päätökset tehdään usein ennen kuin mennään valtuustosaliin.
– Hyvin harvoin valtuuston istunnossa äänestäminen ratkaisee, töitä pitää tehdä sitä ennen. Paras mahdollisuus vaikuttaa on siinä vaiheessa, kun virkamiehet valmistelevat asioita. Silloin kannattaa kertoa tietojaan ja ajatuksiaan, Abbey sanoo.
– Ajan tasalla tulossa olevista asioista pysyy seuraamalla lautakuntien päätöksiä, ja lautakuntatyöskentelyssä pystyy myös vaikuttamaan asioihin. Itse olen ollut puheenjohtajana rakennus- ja ympäristölautakunnassa sekä ympäristöterveyslautakunnassa, joka oli siihen aikaan ympäristöterveysjaosto, mutta ne ovat molemmat sellaisia lautakuntia, joissa omille ajatuksille ei ole juuri tilaa, vaan päätökset tehdään lakien mukaan.
Yhteistyö virkamiesten kanssa on Abbeyn mukaan sujunut hyvin. Yhteistyötä on ollut myös korpilahtelaisten valtuutettujen kesken.
– Kaksi ensimmäistä kautta, kun olin valtuustossa, meitä oli korpilahtelaisia valtuutettuja vain minä ja Keskustan Eino Lahtinen, Kokoomuksen Markku Aarnos oli varavaltuutettuna. Eino Lahtisen kanssa meillä oli todella tiivistä yhteistyötä, usein keskustelimme sunnuntaisin ennen valtuuston kokousta, Abbey kertoo.
– Nyt korpilahtelaisia valtuutettuja on huomattavasti enemmän. Kyllä me nytkin kauden alussa olemme tavanneet ja keskustelleet.

Puolueeltaan Paul Abbey sanoo saaneensa aina tukea.
– Ja myös vapaat kädet ajatella mitä vain, siitä olen kiitollinen. Korpilahden Vasemmistoliitolta olen saanut todella hyvin tukea, Korpilahden Vasemmistoliitto on järjestänyt muun muassa Kuntalaisen ääni -tapahtumia, kun halusin tavata ihmisiä, joita edustan, jotta kuulen, mitä he oikeasti haluavat, Paul Abbey sanoo.
– Korpilahden Vasemmistoliitossa olen edelleen jäsenenä, sieltä en ole lähdössä minnekään. Aion myös seurata asioita edelleen ja voin kirjoitella ajatuksiani, se on minun vahvuuteni. Tällä hetkellä uskoisin, että valtuustotyöskentelyä minun ei tule ikävä, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Abbey sanoo pysyvänsä taustavaikuttajana politiikassa, etenkin hyvinvointivaltiota hän haluaa puolustaa.
– Olisi hyvä, jos politiikka menisi takaisin siihen suuntaan, että kaikki otetaan huomioon. Hyvinvointivaltio on rakennettu silloin, kun Suomella ei ollut rahaa. Nyt rahaa on paljon enemmän, silti puretaan se, mitä on rakennettu. Heille, jotka rakensivat hyvinvointivaltion, kuuluu suuri kunnia, mutta me emme kunnioita nykyään eläkeläisiämme, ja se on väärin, Abbey toteaa.

Tiina Lamminaho

Jyväskylän yleiskaavaluonnos poiki mielipiteitä

Jyväskylän yleiskaavaluonnos poiki mielipiteitä

Jyväskylän yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 17. tammikuuta – 17. helmikuuta, ja sinä aikana kaavaluonnoksesta annettiin noin 225 mielipidettä.
– Eniten palautetta, vajaat sata mielipidettä, tuli Köhniöntauksen rakentamisesta. Myös Lehesvuoren maankaatopaikan varaus Perä-Palokassa ja kehätievaraukset toivat paljon mielipiteitä, yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen Jyväskylän kaupungilta kertoo.
– Korpilahtea koskevia mielipiteitä tuli kymmenkunta. Osa mielipiteistä on yhdistysten jättämiä, yhdessä mielipiteessä allekirjoittajia on useampi, Mäkäräinen toteaa.
Valtaosa Korpilahtea koskevista mielipiteistä koski Korpilahden kirkonkylän taajaman kehittämistä ja Korpilahden elinvoiman lisäämistä tonttitarjonnalla sekä esimerkiksi Päijännettä hyödyntämällä.
– Iloniemi nähtiin mielipiteissä potentiaalisena asuntorakentamisen alueena ja sen kehittämistä haluttiin nopeasti. Toisissa mielipiteissä toivottiin Iloniemeä kehitettävän voimassa olevan osayleiskaavan pohjalta, toisissa mielipiteissä taas nähtiin tarvetta suunnitelmien päivittämiselle sekä asuntorakentamisen että liikennejärjestelyjen osalta, Mäkäräinen kertoo.
Yritystonttivarauksia yleiskaavaluonnoksessa on supistettu Korpilahden osalta; mielipiteissä toivottiin, että yritystonttivaraukset teollisuusalueella säilytettäisiin.
Putkilahden kyläyhdistys toi omassa mielipiteessään esille kyläalueiden kehittämisen. Kyläyhdistyksen mielipiteessä toivottiin uusien rakennuspaikkojen mahdollistamista ja Päijänteen osayleiskaavan päivittämistä siten, että vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi mahdollistuisi.
– Saadut palautteet käydään läpi ja niistä tehdään yhteenvetoa ja sen perusteella jatketaan yleiskaavaehdotuksen valmistelua. Yleiskaavaehdotus on tavoitteena saada nähtäville vuodenvaihteen tienoilla, kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kaava olisi tarkoitus saada ensi vuoden aikana, Mäkäräinen kertoo.

Tiina Lamminaho