17.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Päijätmoto Oy sai uudet yrittäjät joulukuun alussa, kun korpilahtelainen Ari Kauppinen ja joutsalainen Jussi Vanhalahti ryhtyivät vetämään Muuramessa toimivaa yritystä. Nuoret miehet omistavat yrityksen puoliksi.
– Olemme olleet molemmat tässä huoltomiehinä, minä kuusi vuotta ja Ari vähän pitempään, Jussi Vanhalahti kertoo. Ari Kauppinen sanoo aloittaneensa työt Päijätmotossa vuonna 2015, mutta olleensa välillä vuoden koulussa ja armeijassa.
– Edellinen omistaja halusi myydä Päijätmoton ja keskittyä toiseen yritykseensä. Hän tarjosi yritystä meille, ja ensin sanoimme, ettei meillä taida olla mahdollisuuksia ostaa yritystä. Lähdimme kuitenkin selvittelemään asiaa, tuoreet yrittäjät kertovat.
– Aikaisempaa kokemusta yrittämisestä meillä ei ole, eikä kummallakaan ole edes minkäänlaista kosketusta yrittämiseen sukulaistenkaan kautta. Aika paljon yrittäjäksi ryhtyminen arvelutti, mutta hyvin tämä on lähtenyt käyntiin. Huoltomiehinäkin hoidimme muun muassa laskutusta aika pitkälle itseksemme, joten ei tässä ole kauheasti uutta tullut. Käytännössä kirjanpitopuoli on meille ihan uutta, mutta kirjanpitäjältä saa hyvin neuvoja ja onneksi nykyään ei tarvitse hirveästi pyöritellä papereita, kun kaikki hoituu sähköisesti.
Yrityksen toimintaan uusilla yrittäjillä ei ole tarkoitus tehdä muutoksia. Päijätmotossa huolletaan edelleen veneitä, ja myös mönkijöitä, moottorikelkkoja ja ruohonleikkureita.
– Venepuoli on pääasia. Aluksi keskitymme enemmän veneiden huoltoon, mutta uusiakin veneitä meille on tulossa myyntiin, ja venemoottoreiden myynti on yksi iso osa toimintaa, Kauppinen ja Vanhalahti kertovat. Päijätmotolla on Mercuryn, Suzukin, Hondan ja Tohatsun edustus.
– Mönkijöitä ja moottorikelkkoja meillä huolletaan ehkä keskimäärin muutama kuukaudessa, ruohonleikkureita huolletaan lähinnä kesäisin.
Veneisiin teetetään määräaikaishuoltoja samaan tapaan kuin autoihin, veneiden määräaikaishuollot työllistävät etenkin keväisin ja syksyisin.
– Tämä ala on aika kausiluonteista. Kevät ja syksy ovat kiireisintä aikaa, kesällä on vähän rauhallisempaa, mutta töitä riittää kuitenkin. Talvet ovat hiljaisempia, tämä talvi näyttää nyt tässä vaiheessa aika hyvältä. Silloin, kun aloitin työt täällä, talvisin oli lomautuksiakin, Ari Kauppinen kertoo.
–Tämä ala lähti ylöspäin korona-aikana. Nyt myynnin puoli on hiljentynyt, mutta korona-aikana ostettuja veneitä käytetään huollossa säännöllisesti, Jussi Vanhalahti toteaa.
Jussi Vanhalahti on opiskellut pienkonekorjaajaksi Jämsänkoskella, Ari Kauppinen opiskeli autoalaa Jyväskylässä.
– Olin työharjoittelun autokorjaamossa, mutta kyllä nämä ovat mukavampia ja siistimpiä hommia, Kauppinen toteaa.
– Minulla oli koko ajan ajatuksenakin, etten ryhdy autohommia tekemään, Vanhalahti sanoo.
Molempien miesten mielestä veneiden huoltaminen on mukavampaa kuin autojen huoltaminen.
– Veneet ovat yksinkertaisempia kuin autot nykyään, mutta veneissäkin on jo paljon tietotekniikkaa. Ja aika lailla joka merkillä on omat testerinsä, miehet toteavat.
Puolentoista kuukauden yrittäjäkokemuksella nuoria miehiä ei ole ruvennut yrityksen osto kaduttamaan.
– Toivottavasti ei tarvitsekaan katua, Vanhalahti toteaa.
Tiina Lamminaho
14.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Hanketta hankaloittaa se, että hankealueella ja sen läheisyydessä on paljon Natura-alueita niin vesistöissä kuin maa-alueillakin, sekä suojeltuja perinnemaisemia. Hankkeen toteuttamiseksi eivät riitä normaalit lupamenettelyt, niittokin vaatii poikkeusluvan, hankevastaava Heikki Lamminaho Putkilahden kyläseurasta toteaa. Putkilahti – Päijänne -vesistön parannushankkeen tavoitteena on parantaa Putkilahden vesiluontoa ja pysäyttää vesistön rehevöityminen. Virtauksia on tarkoitus parantaa sekä Päijänteen ja Ylisjärven välisessä Kääjinsalmessa että Päijänteen ja Nokkosen välisessä Rupansalmessa.
– Kääjinsalmi on nyt paikoin alle metrin syvyinen. Se pitäisi saada yli kaksi metriä syväksi, Lamminaho kertoo.
– Virtauksista ei ole tutkittua tietoa, mutta sellaista puhutaan, että etelätuulella Vespuolentien sillan kohdalla vesi virtaisi Kääjinsalmessa Ylisjärvelle päin. Jos Ylisjärvestä tulee sisäjärvi, jonka vesi vaihtuu vain kevättulvien aikaan, ei vesi pysy raikkaana, Lamminaho sanoo ja kertoo, että Nokkosen kohdalla tilanne on lähes samanlainen; myös Rupansalmi on erittäin matala.
– Kun salmia syvennetään, paranee myös sekä kalastuksen että veneilyn mahdollisuudet. Tavoitteena onkin toteuttaa Kääjinsalmeen merkitty venereitti, Lamminaho toteaa.
Lamminahon mukaan hankkeen tarpeellisuudesta ollaan yksimielisiä. Putkilahden kyläseuran kumppaneina hankkeessa ovat Peuhan, Putkilahti-Ruotsulan sekä Ylisjärven osakaskunnat vesialueiden omistajina.
– Asiantuntijakumppanina suunnittelussa meillä on Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry. Heillä on kokemusta vastaavista hankkeista, joten yhdistys on meille erittäin tärkeä yhteistyökumppani, Lamminaho toteaa.
Tällä hetkellä hankkeessa on meneillään selvitys- ja suunnitteluvaihe. ELY-keskus on myöntänyt hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen 38 000 euron tuen, rahoitus tulee osittain EU:n maaseuturahastolta, osittain valtiolta. Seuraavien vaiheiden avustushakemukset on tarkoitus saada ELY-keskukselle tämän vuoden keväällä.
– Kääjinsalmi on Natura-aluetta ja Rupansalmen läheisyydessä on Natura-aluetta, joten vaaditaan tarkkoja selvityksiä, ja se on iso haaste, joka tuo lisäkustannuksia. Lupien saaminen toimenpiteille ei myöskään ole varmaa, Lamminaho toteaa.
– Kääjinsalmen ruoppaus on niin iso projekti, että se vaatii luvan myös AVI:lta. Koska Kääjinsalmea pitää syventää niin paljon, nousee sieltä valtavasti pohjamassaa. Se on kyllä hyvää maanparannusainetta, siinä on typpeä ja fosforia, mutta sen kuljetus pelloille pitää myös ratkaista.
Niiton suunnittelu on Lamminahon mukaan tehty ja sitä tarkennetaan vielä kevään aikana.
– Tavoitteena olisi, että pääsisimme niittämään ensimmäisen kerran tämän vuoden syksyllä. Niittoa olisi tarkoitus tehdä kolmena vuonna, Lamminaho kertoo. Salmien niitot rajataan uoman keskialueelle, joten
uhanalaisten lajien elinolosuhteissa ei aiheuteta muutoksia. Niitetyt vesikasvit siirretään peltoalueille aumoihin kuivumaan ja levitetään myöhemmin pelloille maanparannusaineena.
Ruoppaus on vuorossa aikaisintaan vuoden 2026 syksyllä, lupakäsittelyyn menee Heikki Lamminahon mukaan vähintään vuosi.
Vaikka hankkeen myöhempiinkin vaiheisiin saataisiin tukea ELY-keskukselta, kyläseura ja osakaskunnat tarvitsevat hankkeeseen omarahoitusosuuden. Niiton ja ruoppauksen osalta avustus voi olla 80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Myös talkootyö voidaan laskea omarahoitusosuuteen.
– Niiton osalta omarahoitus ei ole sellainen peikko kuin ruoppauksen osalta. Tarkkaa tietoa oman raha tarpeesta ei vielä ole. Ruoppauksen osalta luvituskin maksaa paljon. Koska lupa tarvitaan Aluehallintovirastosta, sille tulee hintaa toistakymmentä tuhatta euroa, Heikki Lamminaho kertoo.
Putkilahden vesistöjen parannushanke on vuosien varrella kaatunut jo kaksi kertaa omarahoituksen puutteeseen.
– 1990-luvun lopulla hanke oli suunniteltu valmiiksi ja rahoituskin oli hankittu. Omarahoitusosuutta ei saatu kokoon, eikä rahoitusta Korpilahden kunnalta, ja hanke lopahti siihen. Samoin kävi vuonna 2004, Lamminaho kertoo.
Nyt tammikuussa kyläseura käynnistää vapaaehtoiseen lahjoitukseen perustuvan varainhankinnan.
– Sen lisäksi avustuksia on saatava lisää. Kartoitamme muun muassa olisiko metsäyhtiöillä, jotka omistavat maata vesistön valuma-alueilla, mahdollisuutta avustaa hanketta esimerkiksi luonnon ennallistamiseen varatuista rahoista. Myös Jyväskylän kaupungin puoleen on tarkoitus kääntyä, Lamminaho sanoo.
Hanketta esitellään tarkemmin Putkilahden kylätalossa kyläseuran järjestämässä tilaisuudessa torstai-iltana 16. tammikuuta kello 18.
Tiina Lamminaho
14.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Kotiseutuneuvos Markku Lahti oli tutkaillut vanhaa karttapiirrosta Korpilahden kirkonmäeltä ja miettinyt, mikä oli mahtanut olla niin sanotun viinapannuhuoneen kohtalo.
Viinapannuhuoneeseen kerättiin alueen talojen ja isäntien viinapannuja, koska paloviinan kotipoltto oli sallittua ainoastaan tiettyinä vuodenaikoina. Vuonna 1866 Suomessa tuli voimaan kielto polttaa paloviinaa taloissa. Paloviinaa tislattiin joko perunasta tai viljasta. Tämä vahva alkoholijuoma ilmaantui Suomeen 1500 – ja 1600-luvuilla oluen rinnalle.
Tieto viinapannuhuoneen kohtalosta tuli Lahdelle yllätyksenä, kun hän taannoin lueskeli muistiinpanoja Jussi Punamäen ja Lauri Kuusanmäen välisistä keskusteluista. Niistä kävi ilmi, että viinapannuhuone löytyi lähempää kuin Lahti osasi arvatakaan.
-Keskustelussa Lauri Kuusanmäki sanaili tässä talossa asuneelle Jussi Punamäelle, että on siellä mäellä alkoholiin liittyvää historiaa muutakin kuin apteekki. Tästä keskustelusta kävi ilmi, että tarpeettomaksi käynyt viinapannuhuone oli mitä ilmeisimmin siirretty tälle tontille ja löytyy edelleen pihapiiristä. Tontilla on varastorakennus, jonka toinen pääty on hirsistä tehty ja se on ilmeisimmin tämä viinapannuhuone. Olen itse päätellyt niin, että kun tätä taloa rakennettiin samoihin aikoihin kotipolton kieltämisen kanssa, tarpeettomaksi käynyt rakennus siirrettiin kanttori Forsgrenin tontille, Lahti kertoo.
Kotipolton kieltämiseen liitetään kaksi syytä; monet suurten kartanoiden omistajat olivat rakentaneet laitoksia, joissa pystyi polttamaan viinaa. Toinen syy oli hyvinkin tutunoloinen, nimittäin verotus. Valtion talous oli heikossa jamassa Krimin sodan vuoksi. Tehdaspolttoiseen väkijuomaan siirtymisen ajateltiin kasvattavan valtion verotuloja.
Keisarin vuonna 1865 säätämän lain tarkoitus oli toki kansan raitistaminen.
Lähde: YLE/ Aikamatka arkeen: Alkoholinkäyttö
Viinapannujen säilytyspaikka päätyi varastohuoneen osaksi. Hirsinen rakennus näkyy oikeassa päädyssä.
Maarit Nurminen
07.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Trophi Fastighets AB on myynyt omistamansa kiinteistön, jossa toimi viimeksi S-market.
Kiinteistön osti joulukuussa Tarvikekeskus, joka remontoi liiketiloja ja uuden toimipisteen on tarkoitus avautua kevään kuluessa,
Tarvikekeskuksen yrittäjä Mikko Simonen kertoo, että myymälä tulee olemaan tuotevalikoimaltaan samankaltainen kuin Karstulan toimipiste.
-Valikoimassa tulee olemaan noin 15000 tuotetta. Sellainen Tarvikekeskuksen perusvalikoima taloustavaraa, työkaluja, kalastukseen ja urheiluun liittyviä tuotteita ja niin edelleen. Tiloihin suunnitellaan pientä kauppamuseota ja itsepalvelukahvilaa.
Simonen sanoo, että entisen Ohrantähkän ravintolatilat ovat vuokrattavissa, mikäli joku on kiinnostunut ravintolatoiminnan pyörittämisestä.
-Samoin vuokralle tarjotaan kahta autotallia, Simonen vinkkaa.
ABC-kylmäaseman toiminta säilyy ennallaan.
07.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
ELY-keskuksen viime talvena käynnistämä uuden tiesuunnitelman laatiminen ysitielle on vienyt Pekka Ahoselta yöunia ja suunnitelma roikkuu miehen mielen yllä mustana pilvenä. Viimeisimmän version mukana Ahosen talon tontista Lautakontieltä lohkeaisi suuri palanen rinnakkaistien alta ja talo jäisi miehen sanojen mukaan ”monttuun”. Tiesuunnitelmaa tehdään ysitien ohituskaistojen parantamiseksi Patalahden ja Lahdenvuoren välillä.
Suunnittelualueella on neljä olemassa olevaa ohituskaistaa, missä ei ole keskikaidetta ja ohituskaistojen kohdilla on myös suoria yksityistieliittymiä. Kaksi ohituskaistaa sijaitsevat lähellä Korpilahden kirkonkylää eli Painaa ja Lahdenvuori. Lautakontie muuttuisi yksityistiestä maantieksi ja rinnakkaistieksi.
-Rinnakkaistie tulisi kulkemaan talon vierestä. Hehtaarin tontti pienenisi 3500 neliöön ja talo jää entistä enemmän monttuun, kun viereen tulisi kaksikaistainen, asfaltoitu maantie, Ahonen kertoo.
Talon ja tontin lunastaminen valtiolle on Ahosen mukaan yksi vaihtoehto. Tilanne harmittaa Ahosta erityisesti siksi, että talolaina tuli maksetuksi viime keväänä.
-Vihdoin pystyisi elämään vähän helpommin, kun ei tarvitse niin rahan perässä juosta ja lainoja maksaa. Sitten soittaa Destialta mies ja sanoo soittavansa vähän ikävällä asialla, että talosi pitää pakkolunastaa tiehankkeen alta.
Ahonen sanoo, että tiesuunnitelma on muuttunut matkalla ja suunnittelu on johtanut siihen, että Ahosen koti ja sepän yrityksen tilat ovat vaarassa.
Ahonen epäilee, etteivät ihmiset täysin ymmärrä, miten paljon tieremontti tulee muuttamaan maisemaa esimerkiksi Reiviläntien tienoilla.
Tiesuunnitelma on tulossa nähtäväksi todennäköisesti kuluvan vuoden aikana. Kun suunnitelma hyväksytään, suunnitelma on voimassa neljä vuotta. Hankkeelle ei ole vielä tiedossa rahoitusta.
-Minulle on kerrottu, että suunnitelma voidaan uusia kaksi kertaa. Eli siihen kuluisi aikaa yhteensä 12 vuotta, Ahonen laskee.
Ahoselle on myös kerrottu, ettei talon korvaussummasta ole vielä mitään arviota, vaan se määräytyy lunastusajankohdan markkinahinnan mukaan. Lunastuksia voidaan tehdä vasta siinä vaiheessa, kun tiehankkeelle myönnetään toteutusrahoitus.
Ahosta mietityttää, mistä hän pystyisi löytämään uuden paikan, jossa voisi sepän ammattiaan harjoittaa.
-Tämän tavaramäärän ja toiminnan siirtäminen vaatii aikaa. Voi olla vuodenkin projekti. Muutto ei käy ihan käden käänteessä.
Ahonen kertoo, että koko kesä meni pilalle asioita miettiessä.
Tiesuunnitelmia laativa Destia on Ahosen mukaan suhtautunut periaatteessa myönteisesti hänen tekemiinsä ehdotuksiin ja yhteydenottoihin.
-Kyllä siellä kuunnellaan, mutta mitkään tekemäni ehdotukset eivät ole käyneet. Ovat kuulemma liian kalliita.
Maarit Nurminen
03.01.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Veera Säynätmäki ja Teemu Turunen ostivat Tikkalassa sijaitsevan Syvälahden eli Humperin talon viime vuoden elokuussa. Nyt vanhaa kunnioittaen tehty remontti alkaa olla valmis, uuteen kotiinsa pariskunta muutti Manu-kissan kanssa lokakuun loppupuolella.
– Etsimme nimenomaan vanhaa taloa. Vanhoissa taloissa on aivan omanlaisensa henki ja tunnelma, ja kun me molemmat olemme kasvaneet vanhassa talossa, tuntui vanha talo luonnolliselta valinnalta, Veera Säynätmäki ja Teemu Turunen kertovat.
Humperin talo on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1918.
– Siitä meillä ei ole tietoa, koska talo on alun perin rakennettu. Emme ole vielä kovin paljon ehtineet perehtyä talon historiaan, mutta se kyllä kiinnostaa. Vanhemmat kyläläiset osaavat varmaan kertoa siitä lisää, pariskunta toteaa.
– Sen verran meillä on tietoa, että tämä on ollut Viljasjärven torppa. Tähän tuli isäntä ja emäntä Ohelasta ja Viljasjärveltä, mutta en muista, kumpi tuli kummasta talosta. Humperin taloksi tätä on kutsuttu, koska tässä on asunut ihmisiä, joiden sukunimi oli Humberg, ainakin Onni ja Saara Humberg. Talon viimeinen vakituinen asukas oli Saara Humberg, hänen kuolemansa jälkeen talo oli muutaman vuoden kesäpaikkana. Saara Humbergin ja hänen kanansa minä muistankin lapsuudestani, melkein Humperin naapurista Ohelasta kotoisin oleva Veera Säynätmäki kertoo.
Säynätmäki ja Turunen remontoivat talon perusteellisesti.
– Remontti alkoi purkutöillä. Kävimme talossa kaiken läpi, ainoastaan hirsirunkoon emme koskeneet. Myös tuvan iso uuni on alkuperäinen, mutta sekin on muurattu uudelleen sisältä, samalla teimme uuden piipun. Ja uusi katto taloon tehtiin myös, pariskunta kertoo.
– Alun perin talo oli noin 80 neliön kokoinen. Me teimme kylmän eteisen paikalle laajennusosan, jossa on vessa ja eteistilat ja josta saa tehtyä portaat yläkertaan. Yläkertakin on tarkoitus ottaa asumiskäyttöön, huilaamme hetken ja jatkamme remonttia sitten.
Taloon tuli sähkö, mutta ei vettä.
– Eli me teimme tähän talon historian ensimmäisen sisävessan. Saara oli kyllä sitkeä, kun hän asui tässä yhdeksänkymppiseksi kantoveden varassa, Veera Säynätmäki toteaa.
Remontti sujui Säynätmäen ja Turusen mukaan hyvin.
– Ensimmäiset puoli vuotta purimme vanhaa, otimme muun muassa lattiat auki. Kesään asti teimme itse talkooväen kanssa, kesäkuussa tulivat timpurit avuksi. Muutimme toukokuussa Muuramesta tänne, asuimme ensin rantasaunassa. Remontti sujui yllättävänkin mutkattomasti. Yleinen mielipide taitaa olla sellainen, että vanhan remontoiminen olisi rankkaa ja raskasta, mutta tämä sujui hyvin. Mitään yllätyksiäkään ei tullut vastaan. Tämä oli mukava projekti, ja oli mahtavaa, että ammattimiehet löytyivät omalta kylältä. Samoin rakennustarvikkeita sai omalta kylältä, Mehtosen kaupan kautta.
Remontissa Säynätmäki ja Turunen ovat halunneet säilyttää vanhan talon tunnelman. Esimerkiksi tuvassa sekä seinät että sisäkatto ovat vanhaa.
– Etenkin tupa on jätetty vanhaan asuunsa, myös kamarin tapeteiksi on valittu vanhan talon tunnelmaan sopivaa paperitapettia. Nyt remontin jälkeen päästään parhaimpaan osuuteen eli sisustamiseen, jota myös tehdään vanhaa kunnioittaen, Veera Säynätmäki toteaa.
Talon pihapiirissä on rantasaunan lisäksi vanha navetta ja vanhoja aittoja, piha-aitan hirrestä on löytynyt 1880-luvulta oleva vuosiluku.
Maallemuutto oli Säynätmäelle ja Turuselle itsestään selvä valinta.
– Olemme maalta kotoisin, ja Tikkala on sijainniltaan hyvä paikka. Täältä on helppo kulkea töihin, ja täälläkin on palveluita. Esimerkiksi Mehtosen kauppa ja harrastusmahdollisuudet mahdollistavat sen, ettei aina tarvitse lähteä kaupunkiin saakka, Säynätmäki ja Turunen kertovat.
– Minä olen tykännyt Tikkalasta aina. Halusin käydä välillä muualla, katsomassa muuta maailmaa, ja asuin viitisen vuotta Tampereella. Piti käydä toteamassa, että kaupunkielämä ei ole minua varten, Veera Säynätmäki toteaa.
– Tässä paikassa on kaikki, järvenrantakin. Muistan, että olen käynyt täällä lapsena ja olen aina ihastellut tätä paikkaa, en vain tiennyt, että olen täällä joskus itse emäntänä, Veera Säynätmäki sanoo ja toteaa, että talossa on ollut aiemminkin Veera-niminen emäntä.
Tiina Lamminaho
