27.11.2024 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten Eläkeliiton yhdistys haki pitkäaikaiselle, juuri luopuneelle puheenjohtajalleen Simo Koskiselle kotiseutuneuvoksen arvonimeä ja sellaisen hänelle Tasavallan presidentti 22.11.2024 myönsi.
Hakemuksessa perusteluiksi kerrottiin muun muassa seuraavaa:
Simo Koskinen, 81, on merkittävä vaikuttaja Uuraisten kunnassa ja Keski-Suomessa. Hänen panoksensa on ollut keskeinen monilla elämänalueilla, ja hän on toiminut yli sadassa luottamustoimessa sekä vapaaehtoisessa tehtävässä. Koskinen on ollut aktiivinen Kotaperän ja Kyynämöisten kylien asioissa 1960-luvulta lähtien, ja hänen mielipiteitään arvostetaan laajalti.
Hän on toiminut sosiaalilautakunnan puheenjohtajana ja vaikuttanut Uuraisten sosiaalitoimen kehittämiseen, joka on ollut esimerkki koko maakunnassa.
Koskinen valittiin Eläkeliiton Uuraisten osaston puheenjohtajaksi 2011, ja hän on saanut yhdistyksen toiminnan kukoistamaan. Hän on myös toiminut Eläkeliiton Keski-Suomen piirihallituksessa ja liittovaltuustossa.
Koskinen on myös taitava käsistään, omistaa puualan yrityksen ja jatkoi perhetilan viljelyä. Perheeseen on kuulunut kolmen oman lapsen lisäksi seitsemän sijoituslasta. Nuorison kanssa hän on edelleen tekemisissä Uuraisten 4H-yhdistyksen hallituksessa puheenjohtajana.
Koskinen on ollut aktiivinen Keskustapuolueessa, toiminut paikallisosaston puheenjohtajana ja kuntayhdistyksen hallituksen jäsenenä, pitäen koko kunnan etua tärkeimpänä. Hän on myös toiminut vakuutusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ja Osuuspankin hallintoneuvoston jäsenenä.
Raittiusyhdistyksessä ja muissa paikallisissa yhdistyksissä Koskinen on järjestänyt monia tapahtumia. Hän on ollut mukana Uuraisten vanhan pappilan remontissa ja toiminut SPR:n Uuraisten osaston tilintarkastajana. Uuraisten Martat ovat ylpeitä Koskisesta, joka on ollut ensimmäinen miespuolinen jäsen vuodesta 2005.
Simo Koskisen ystävällisyys ja vieraanvaraisuus ovat kullanarvoisia monille uuraislaisille. Hänen merkityksensä Uuraisten lähihistoriassa on kiistaton, ja hän on omistautunut yhteisen hyvän eteen.
Sadan luottamustoimen mies
ikään turha mies ei ole Simo Olavi Koskinen, eläkkeellä oleva maanviljelijä Uuraisten Kotaperältä. Tämä komea, mursunviiksinen, kahdeksankymppinen on sananmukaisesti kokenut kaikki tehtävät. Hänen luottamustoimiensa määrä lähentelee sataa, ja vielä nytkin häntä tarvitsevat kunta, seurakunta, raittiusseura, tiekunnat, Eläkeliitto ja moni muu.
Ensimmäinen luottamustoimi paukahti Simolle vuonna 1966. Juuri Kotamäen tilan isännäksi tullut, naimisiin mennyt ja isäksikin ehtinyt, valittiin vesilautakunnan puheenjohtajaksi. Sitä ennen hän oli toki toiminut kotikylänsä raittiusseura Valon Pilkkeen sihteerinä ja rahastonhoitajana, mutta vesilautakunta työllisti jo enemmän.
Vesilautakunnan jälkeen Simon hoitoon uskottiin vuosien varrella lähes kaikki kunnalliset lautakunnat. Pisimpään, vuosikymmeniä, hän toimi peruspalvelu- ja silloisen sosiaalilautakunnan puheenjohtajana. Hän opasti nuoren sosiaalijohtajan, Jouko Nykäsen, oikeille urille työssään, ja heidän aikanaan kehitettiin vanhustenhoitoa esimerkillisesti koko Keski-Suomessa. Vanhainkoti Ruskola laajennettiin, ja näin luotiin pohja kunnan kiitetylle vanhustyölle. Uurainen kotiutti ensimmäisenä pois Suojarinteeltä uuraislaiset asiakkaat. Myös ympäristölautakunnassa saatiin paljon uutta aikaan Simon puheenjohtajakaudella.
– Se antoi aina uutta puhtia työlle, kun koki saaneensa hyvää aikaan ja asiat loksahtivat eteenpäin, toteaa Simo.
Nyt Simo toimii vielä sivistys- ja teknisessä lautakunnassa sekä ensimmäisenä varavaltuutettuna. Hän murehtii hieman, ettei entiseen kulttuurilautakuntaan koskaan päässyt. Sielläkin hän uskoi pärjäävänsä, vaikkei pidäkään itseään kulttuuri-ihmisenä vaan käytännön miehenä. Eläkeliitossa Simo on ollut monissa tehtävissä, kuten Uuraisten yhdistyksessä puheenjohtajana yli kaikkien suositusten sekä matka-, kerho- ja vaikuttajavastaavana. Siitä ura urkeni lehtitoimikuntaan, piirihallitukseen ja sieltä liittovaltuustoon.
Maanviljelijän ja karjatilallisen ammatti toi lisätehtäviä. Tuli Maitokunnan valtuuskunta, Metsänhoitoyhdistys, Maataloustuottajien johtokunta, Metsäliiton piiritoimikunta, Osuuspankin hallintoneuvosto, Manttaalikunta, Talonpoikaissäätiö ja Keskustan kuntayhdistys. Jonakin päivänä saattoi olla kolmekin eri yhdistyksen kokousta. Aina ei kaikkiin ihan alkuun ehtinyt. Kunnassa opittiin, että Koskisen Simo tulee vähän myöhässä, mutta tulee kuitenkin. Hyvin harvoin hän on kokouksen unohtanut.
Simo on lapsesta saakka tottunut käymään sunnuntaisin kirkossa. Siellä hän yhä sunnuntaisin istuu vaimonsa Tarjan kanssa. Niinpä kirkon luottamustoimistakaan hän ei ole kieltäytynyt. Hän johti kirkon remonttia ja valmisti itse kirkon lamput ja kalusteet. Uudella seurakuntakodilla näkyy myös hänen käsityötaitonsa. Vanhan pappilan kunnostuksessa Marjoniemessä hän teki satoja talkootunteja. Suntiona toimiminen on hänestä erityisen mukavaa.
Viime seurakuntavaaleissa Simo sai kolmanneksi eniten ääniä ja valittiin valtuuston varapuheenjohtajaksi. Hän on kuulunut kirkkoneuvostoon sen varapuheenjohtajana 30 vuotta, koko rovastikunnan ja Uuraisten lähetysjohtokuntaan vuosikymmeniä puheenjohtajana, Perheasiain neuvottelukuntaan, Suojarinteen kuntayhtymän hallitukseen ja Vammaisneuvottelukuntaan. Marjoniemen pappilan tiekunta valitsi hänet puheenjohtajakseen. Kirkkokuorossa hän on laulanut vuosikymmeniä, samoin toiminut kuoron puheenjohtajanakin. Kirkonkylään on Kotamäen tilalta noin 20 kilometrin matka.
– Monta lähtöä on luottamustoimien vuoksi tehty, sanoo Tarja Koskinen vähän ylpeänä ja vähän haikeana monista yksinäisistä illoista.
Paljon kokouksia oli myös Uuraisten Urheilijoilla, jonka puheenjohtajuus kaatui kerran Simollekin. Hänen aikanaan rakennettiin paljon käytetty Hiihtomaja Tehlo-järven rantaan. Samoin hänet valittiin johtoon Lähivakuutuksessa, sen Uuraisten yhdistyksessä ja Vakuutusliiton hallituksessa. Simo on tehnyt listan luottamustoimistaan. Se on pitkä, 87 yhdistystä, seuraa ja järjestöä. Ihan kaikkia hän ei ole muistanut ja arvelee, että satakunta niitä on, vaikka koskaan hän ei ole luottamustoimeen erikoisesti pyrkinyt.
– Olen tyytynyt siihen, mitä enemmän haluavilta on jäänyt, hän sanoo vaatimattomana.
Melkein kaikki luottamustoimet ovat olleet toisten ihmisten, kuntalaisten ja seurakunnan hyväksi toimimista.
Simon harrastuksiin kuuluu yrityksen nimellä varustettujen kuulakärkikynien keräily. Niitä hänellä on jo yli 10 000. Ihan omaksi ilokseen hän on alkanut käydä kirjallisuuspiirissä, kuntosalilla ja kävelyjalkapallossa. Urheiluvaatteet voi vaihtaa pukuhuoneessa kokousasuun ja sitten kiirehtiä Vanhustentaloyhdistyksen tai Kotaperän pienviljelijäyhdistyksen hallitukseen tai mölkkypeliä johtamaan.
– Työ yhteisten asioiden eteen ei lopu maailmasta, sanoo Simo. Hänhän sen tietää.
Teksti ja kuva:
Tellervo Lehtoranta,
Sadan luottamustoimen mies -artikkeli on julkaistu Eläkeliiton Enemmän elämään -lehdessä vuonna 2023.
20.11.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Lumimyräkkä pahenee Keski-Suomessa iltaa kohden. Ilmatieteen laitoksen mukaan myrskysää aiheuttaa todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia muun muassa liikenteelle ja sähkönjakeluun. Keski-Suomessa pelastuslaitos on nostanut valmiuttaan.
– Välttämätön liikkuminen on hyvä ajoittaa päiväsaikaan. Kotitalouksien on syytä laskea juomavettä astioihin, ladata puhelimet ja varata esille patterikäyttöinen radio, ohjeistaa riskienhallintapäällikkö Pauli Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta.
– Kotona tulee olla ruokaa ja vettä tarvittavaksi ajaksi. Akkukäyttöiset laitteet kannattaa ladata nyt ja varata esille kynttilöitä ja patterilla toimivia valonlähteitä. Mieti tilanteesi mukaan, mitä muita välineitä tarvitset.
Ennakkoon on hyvä myös kiinnittää pihojen irtaimistoa, jotta tuuleen tarttuneet tavarat eivät aiheuta vaaraa. Myrskyn aikana kannattaa välttää turhaa liikkumista ulkona onnettomuusvaaran takia.
Pelastuslaitoksella varaudutaan ruuhkaiseen iltaan ja yöhön.
Hätänumeroon tulee soittaa vain todellisessa tarpeessa.
– Myrskyn takia hätänumeroon soitetaan silloin, jos myrsky aiheuttaa hengenvaaraa tai välittömän loukkaantumisriskin esimerkiksi tielle kaatuneen puun takia, Nurminen painottaa.
Sähköyhtiöt ovat varautuneet korjaamaan myrskyn mahdollisesti aiheuttamia sähkökatkoja.
– Lumisade ja kovat tuulenpuuskat voivat tänään iltapäivästä alkaen aiheuttaa tuulivahinkoja ja hankaloittaa ajokeliä, arvioi Keski-Suomen pelastuslaitokselta päivystävä palomestari Samuli Norvapalo. Norvapalo toteaa, että lunta voi kertyä keskiseen Suomeen 15–20 senttimetriä ja tuuli puhaltaa puuskahuipuissa 25 metriä sekunnissa. Keski-Suomi on tiistaisen ennusteen perusteella yksi niistä maakunnista, joihin on ennustettu voimakkaimpia tuulenpuuskia.
12.11.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden Riistanhoitoyhdistys ohjeistaa ihmisiä toimimaan oikein, kun kohdalle sattuu suurpeto. Riistanhoitoyhdistyksestä kerrotaan, että myös Korpilahden alueella on tehty susihavaintoja asutuksen lähellä.
Vespuolella sattui tapaus, jossa koiranulkoiluttaja kohtasi suden. Susi ei lähtenyt karkuun ja koiranulkoiluttaja perääntyi paikalta tulosuuntaansa suden jäädessä tien penkalle.
-Merkityksellistä on se, missä susi havaitaan ja miten se käyttäytyy. Jos sudesta saadaan jälki- tai näköhavainto alle 100 metrin päässä asuin- tai tuotantorakennuksesta tai niiden hoidetussa ympäristössä ja kuitenkin siten, että susi poistuu välittömästi ihmisen havaittuaan, asiasta tulee ilmoittaa välittömästi petoyhdyshenkilölle. Mikäli susi tai muu suurpeto liikkuu rakennetussa ympäristössä tai asuinalueella satunnaista havaintoa useammin, eikä säikähdä ihmistä ja lähde välittömästi karkuun tai jopa lähestyy ihmistä, asiasta tulee soittaa välittömästi hätänumeroon, 112, Korpilahden Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarkko Nurminen opastaa.
Soitto tulisi tehdä, vaikka susi tai muu petoeläin lopulta poistuisi paikalta. Nurminen huomauttaa lisäksi, ettei susi tunnista autossa istuvaa ihmistä.
Poliisilla on aloitteellinen toimintavelvoite vaaraa aiheuttavien susien suhteen, mutta toimintavelvoite on mahdollista täyttää ainoastaan, mikäli poliisille välittyy nopeasti ajantasainen kuva mahdollisesta vaaratilanteesta. Tällaisissa tilanteissa hätäkeskukseen soittamista ei tarvitse arkailla, eikä soittamista saa jättää seuraavaan päivään. Soitto hätäkeskukseen on ihmistä pelkäämättömän suden kohdalla viranomaisten toive.
Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät netistä sivulta riista.fi kohdasta yhteystietohaku ja Korpilahden Riistanhoitoyhdistys.
-Riistanhoitoyhdistys on aloittamassa sosiaalisessa mediassa tiedotuskampanjaa kyläkuntien petoyhdyshenkilöistä.
Nurminen sanoo, etteivät metsästäjät halua metsästää susia sukupuuttoon, vaan opettaa eläimille, missä kulkee niiden ja ihmisten reviirien rajat.
-Esimerkiksi Etelä-Suomessa asuinalueille tulevat sudet ovat todennäköisesti nuoria, laumastaan karkotettuja yksilöitä, jotka ovat uteliaita, mutta eivät osaa vielä oikein käyttäytyä. Ne saavat ruokansa helposti asutusalueilla olevista pupuista.
Samuel Uusitalo Oittilan Hirvimiehistä kertoo, että susien tulo alueelle on näkynyt syksyn hirvimetsällä usein eri tavoin.
-Silmiinpistävää ovat olleet lukuisat, hedelmällisessä iässä olevat naaraat, joilla ei kuitenkaan ole ollut vasoja. Toinen havainto on ollut hirvien pakeneminen heti, kun koira on ne löytänyt. Ne eivät jää enää koiran haukkuun, vaan lähtevät juoksemaan ja jatkavat, kunnes koira otetaan pois jäljeltä. Kolmas poikkeavuus ovat tyhjät alueet eli alueet, joissa hirviä on tyypillisesti ollut. Hirvet hakeutuvat turvalliseksi kokemilleen alueille. Hirvien laumautumista on myös havaittu ja ne ehkä hakevat näin turvaa suurpedoilta. Näin käyttäytyessään hirvet saattavat aiheuttaa paikallisesti pahoja taimikkotuhoja.
Susitilanne on vaikuttanut myös metsästyskoirien käyttöön.
-Juuri ennen hirvijahdin alkua, susi tappoi metsästyskoiran Vespuolella. Jahdissa koiria on käytetty hyvin rajallisesti ja kaikkia koiria ei ole haluttu päästää jahtiin ollenkaan. Koirille on hankittu kalliita ja kömpelöitä suojaliivejä petojen varalle. Koko seura on sitoutettu avustamaan koiranomistajia koirien kiinni saamiseksi jahdin tai kaadon jälkeen. Koirakoemaastot ovat lähes kaikki peruttu näiltä tienoin. Metsästyskoirat ovat jääneet pitkälti hyödyttömiksi, eivätkä ne pääse toteuttamaan rodun omaista käytöstään, Uusitalo harmittelee.
Uusitalo on yksi Vespuolen petoyhdyshenkilöistä.
Mikäli kohtaat suurpedon, vaikkapa suden, tilanteeseen kannattaa suhtautua rauhallisesti ja pyrkiä poistumaan paikalta.
-Sudet eivät tule ihmisen päälle. Jos on koira mukana, se kannattaa tietysti pitää kytkettynä. Sudelle voi tietysti myös huutaa ja kokeilla, josko se säikähtäisi karkuun. Karhu on ihmisarempi ja karhujen uhittelut ovat harvinaisia, mutta samat neuvot pätevät niidenkin kohtaamiseen, Jarkko Nurminen sanoo.
Maarit Nurminen
24.10.2024 | Alueelta, Kiinnitetty
Maanteillä alennettuihin nopeusrajoituksiin siirrytään pian, vaikka tällä hetkellä lokakuun sää onkin ollut tavallista lämpimämpää.
-On kuitenkin hyvä muistaa, että öisin lämpötila voi laskea pakkasen puolelle ja vaikeasti havaittavaa mustaa jäätä saattaa esiintyä etenkin silloilla ja rampeilla. Lisäksi syksyn pimeys yhdistettynä hirvieläinten aktiiviseen liikehdintään tuplaavat onnettomuusriskin, mikäli ajettaisiin kesänopeuksilla, liikenneturvallisuusasiantuntija Johanna Savolainen Keski-Suomen ELY-keskuksesta sanoo.
Keski-Suomen ELY-keskuksesta muistutetaan, että kesäajan nopeusrajoituksia alhaisemmat ajonopeudet antavatkin kuljettajalle enemmän aikaa havainnoida ja reagoida yllättävissä tilanteissa; joka vuosi säästyy arviolta kahdeksan ihmisen henki ja 36 jää loukkaantumatta. Nopeusrajoitusten laskulla on turvallisuushyötyjen lisäksi myös muita positiivisia vaikutuksia: liikenne sujuvoituu, kun nopeuserot tasaantuvat, päällyste kuluu hitaammin, rengasmelu pienenee sekä polttoaineen kulutus laskee, mikä taas osaltaan vaikuttaa vähentävästi päästöihin.
Kesäisiin nopeusrajoituksiin palataan takaisin tavallisesti huhtikuun puolella, kun valon määrä lisääntyy ja kelit paranevat.
Keski-Suomessa kaikki maanteiden yksiajorataiset 100 km/h -rajoitukset alennetaan 80 km:iin/h. Tästä poikkeuksena ovat keskikaiteellisten osuuksien niin sanotut väliosuudet, joissa rakenteellista erottelua ajokaistojen välillä ei ole sekä Joutsan varalaskupaikka, jossa on leveä ajorata ja ajokaistoja on molempiin ilmansuuntiin kaksi. Moottoriteillä sekä keskikaiteellisilla ohituskaistajaksoilla nopeusrajoitus on läpi talven 100 km/h.
Tänä vuonna Keski-Suomen maanteillä lasketaan nopeusrajoituksia vajaa 18 kilometriä enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna.
-Kaikille tieosuuksille, joilla kesäajan rajoitus on 100 km:ä/h, tehtiin tarkastelu, täyttyvätkö talven nopeusrajoituskriteetit yhä. Tarkastelun pohjalta selkeästi esiin nousi muutama tieosuus, joilla korkeampaa nopeusrajoitusta talvisin ei voida enää sallia liikenneturvallisuussyistä, Savolainen kertoo.
11.10.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Hyvinvointialueen talousarviossa esitetään säästöjä 53 miljoonan euron edestä. Sopeuttamistoimenpiteet on suunniteltu täydentämään jo tehtyjä ja tekeillä olevia toimenpiteitä. Säästöjä haetaan muun muassa organisaatiomuutoksella. Niin sanottu organisaation virtaviivaistaminen tarkoittaa johtajien ja päälliköiden määrän vähentämistä sekä hallinnollisissa tehtävissä toimivien henkilöiden määrän karsimista.
Talousarviossa suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutuksia käsitellään parhaillaan neljänsissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Vaikutukset kohdistuvat kaikille kolmelle hyvinvointialueen toimialalle ja henkilöstövähennykset koskettavat yhteensä 247–252 henkilöä tai työtehtävää. Johtaja- ja päällikkötehtäviä vähenee 37 kappaletta ensi vuoden aikana. Näistä neljä vähenee konsernipalveluista, 30 sosiaali- ja terveyspalveluista ja kolme pelastuspalveluista.
Hyvinvointialueelta kerrotaan, että kaiken kaikkiaan henkilöstön määrä vähenee seuraavasti: konsernipalveluissa 55–60 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 30 henkilöä, sosiaali- ja terveyspalveluissa 30 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 129 henkilöä sekä pelastuspalveluissa 3 henkilöä. Johtaja- ja päällikkötehtäviin tehdään merkittäviä supistuksia ja niukkenevat henkilöstöresurssit kohdennetaan asiakas- ja potilastyötä tekeviin.
– Osa sopeuttamistoimenpiteistä kuitenkin väistämättä näkyy palvelujen laajuudessa ja sisällössä myös hyvinvointialueen asukkaille, mikä näkyy muun muassa aukioloajoissa ja kesäajan palvelusupistuksissa, hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen talouden alijäämän kasvu tulee taittumaan ja vuonna 2025 alijäämä tulee olemaan huomattavasti aiempia vuosia pienempi.
– Ensi vuonna saamme talouden alijäämän kasvun taittumaan ja teemme merkittävän tulosparannuksen verrattuna kahteen ensimmäiseen toimintavuoteemme. Vuoden 2025 talousarvio luo suuntaa kohti talouden ja toiminnan tasapainoa, Tollet kertoo.
Ensi vuoden talousarvio on vielä noin 31,6 miljoonaa alijääminen. Alijäämän kasvu taittuu paitsi säästötoimilla myös rahoitukseen tehtävällä jälkikäteistarkistuksella, joka tuo 67 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen talouden lasketaan olevan ylijäämäinen vuonna 2027.
Valtion toimet kuluvana vuonna ovat vaikeuttaneet talouden hallintaa hyvinvointialueella kuluvana vuonna.
Valtio on tehnyt vuoden 2024 aikana päätöksiä, joiden takia Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on supistunut. Julkisen talouden suunnitelman mukaisten tehtävämuutosten vuoksi hyvinvointialueen vuoden 2025 rahoitusta leikataan kevään kehysriihen päätösten mukaisesti lähes 20 miljoonaa euroa. Lisäksi syyskuussa julkaistujen, kuntien vuoden 2022 diagnoositietoihin perustuvien rahoituslaskelmien päivitysten myötä arvio hyvinvointialueen rahoituksesta väheni 6,6 miljoonaa euroa.
– Ilman kuluvan vuoden aikana tulleita muutoksia, taloutemme olisi jo lähellä tasapainoa ensi vuonna, Tollet sanoo.
Talouden kääntäminen ensin tasapainoiseksi ja sen jälkeen ylijäämäiseksi tapahtuu suunnitelmakauden aikana, mutta siitä huolimatta kertyneitä alijäämiä ei ehditä kattamaan lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vastaava tilanne on valtaosalla hyvinvointialueista. Julkisen talouden suunnitelmassa on mukana hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämäkertymä, joka on -1,8 miljardia euroa.
– Alijäämää syntyy vielä ensi vuonna. Olemme kuitenkin halunneet pitää kiinni määrärahasidonnaista palveluista kuten järjestöavustuksista, kuntouttavasta päivätoiminnasta ja omaishoidon tuesta. Nämä palvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja tuovat säästöä pidemmällä aikavälillä. Säästöpaineista huolimatta sopeuttamistoimenpiteet pyritään kohdentamaan siten, että hyvinvointialueen kustannukset pitkällä aikavälillä eivät kasva.
Valtiovarainministeriö on nimennyt kuusi hyvinvointialuetta valtion kanssa käytäviin tukikeskusteluihin. Alueisiin kuuluvat Keski-Suomen, Lapin, Kanta-Hämeen, Satakunnan, Itä-Uusimaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet.
– Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja ne eivät tarkoita hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Suhtaudumme myönteisesti valtion tarjoamaan tukeen.
15.09.2024 | Kiinnitetty, Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Toivakka, Uurainen
Monen mielestä nyt halutaan muuttaa maalle, vaikka väestöennusteet povaavat laskua.
Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto uskoo kuntansa vetovoimaan ja on niin sanotusti laittanut tuulemaan uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Uuraisten Juha Valkama puolestaan katselee tyytyväisenä heinäkuun lukuja; jos loppuvuosi menee samaa rataa, kunta pysyy muuttovoittajien puolella tänä vuonna.
Maalle muuttamisen innokkuudesta ja tulevien vuosien ja vuosikymmenten väestöennustuksissa on ristiriitaisuuksia. Viime vuonna Suomen Kylät Ry, MTK ja Maaseudun Tulevaisuus teetättivät kyselytutkimuksen, jonka mukaan liki miljoona suomalaista haaveilee muuttamisesta maalle. Heistä vajaa viidennes oli vakavissaan aikeidensa kanssa. Useimmiten muuttohaaveiden esteenä on työ.
Johanna Niilivuo. Kuva Suomen Kylät Ry
Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntija, Korpilahden Sarvenperällä asuva Johanna Niilivuo kertoo, että koronavuosien huipuista on tultu alas. Silloin muuttovoittoisten kuntien määrä kolminkertaistui. Ennen koronaa muuttovoittokuntia tilastoitiin nelisenkymmentä, koronavuosina määrä nousi lähes130:een ja on sieltä tullut alas 70-80 kuntaan. Eli vielä ei olla palattu koronavuosia edeltävälle tasolle. Kuntajohtajien väestökasvuhaaveissa on siis perää.
Viides maaseutubarometri julkistettiin tänä vuonna. Sen tuloksista todettiin muun muassa se, että kokemus hyvästä elämästä liitetään edelleen vahvasti maaseutuun. Myös maallemuuttohalukkuus on pysynyt korkealla tasolla.
– Tässä ajassa maaseutuasumiselle on paljon vastavoimia. Julkisuudessa puhutaan jatkuvasti palveluiden leikkaamisista, kuten esimerkiksi terveyspalveluiden ja koulujen lakkauttamisista. Koulu on todella merkittävä tekijä muuttopäätöksissä.
Niilivuo sanoo, ettei toimivia kyläkouluja pitäisi lakkauttaa, sillä niillä on suuri merkitys kylien ja kuntien elinvoimalle. Koulujen lakkauttamisten vaikutuksia selvittänyt erikoistutkija Olli Lehtonen on todennut, että koulujen lakkauttaminen kiihdyttää selvästi asukaskatoa.
– Puhtaasi talouslukuja esittelemällä koulut saadaan usein näyttämään säästökohteilta, vaikka todellisuudessa kerrannaisvaikutukset esimerkiksi alueen vetovoimaan ja lasten hyvinvointiin voivat kääntää vaikutuksen täysin päinvastaiseksi, Niilivuo sanoo.
Vetovoimatekijöinä maallemuutossa ovat arjen turvallisuus ja yhteisöllisyys kuin myös rauha ja hiljaisuus. Suosituimpia maallemuuton kohteita ovat maaseutumaiset alueet, joista on suhteellisen lyhyt matka kaupunkiin. Siis juuri sellaisia, joita Uuraisilla ja Toivakalla on tarjota.
Niilivuo toteaa, että kunnissa ja kylillä on paljon sellaista, jota ei edes hoksata markkinoida. Sitä jotakin, jota mahdolliset muuttajat halajavat.
– Otetaan esimerkiksi vaikkapa harrastusmahdollisuudet. Useinhan sanotaan, ettei maalla voi tehdä mitään. Asia on usein päinvastoin; harrastusryhmiin ja muuhun toimintaan mahtuu aina mukaan. Meillä maaseudulla asuvilla on paljon sellaista, mikä meille itsellemme on itsestäänselvyys.
Maallemuuton esteenä voi toimia myös asuntojen tarjonta.
– Maaseudulla on todella vähän vuokra-asuntoja ja nimenomaan kuntakeskusten ulkopuolella. Euroopan laajuisessa, nuorille suunnatussa tutkimuksessa vähiten houkutteleva asuinpaikka on kuntakeskus. Suomalaisista kotitalouksista liki puolet on kuitenkin yhden hengen talouksia ja paljon on myös yhden aikuisen perheitä. Tämäkin olisi hyvä ottaa huomioon, mikäli kasvua halutaan.
Kasvun mahdollisuuksia siis on, vaikka vastikään julkistetut väestöennusteet povaavatkin sekä Uuraisille että Toivakkaan laskusuuntaa.
Maarit Nurminen
