05.12.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Eero Abbeysta piti tulla koripalloammattilainen, mutta loukkaantumiset estivät pääsyn aivan huipulle. Nyt 27-vuotias Eero Abbey pelaa työkseen pokeria.
– Minun piti lähteä lukion jälkeen Yhdysvaltoihin yliopistoon pelaamaan koripalloa, samalla olisin saanut sieltä koulutuksen. Se suunnitelma kaatui, kun loukkasin polveni, Abbey kertoo.
– En tiennyt yhtään, mitä haluaisin tehdä koripallon ulkopuolella. Olin töissä vajaan vuoden verran, kuntoutin polveani ja pelasin pokeria. Pokerin pelaamisen olin aloittanut lukioaikoina, pelasimme lukiokavereitten kanssa pienillä panoksilla. Televisiosta olin nähnyt pokeria pienenä, kun olin sukulaisten luona Yhdysvalloissa. Tajusin jo silloin, että se on strategiapeli, ja minusta se oli tosi siistin näköistä.
Aika pian Eero Abbey tajusi, että pokerilla voi tienata.
– Jäin pois töistä, ja sain enemmän aikaa polveni kuntouttamiselle ja koripallolle. Totesin, että olen paljon onnellisempi, kun tienaan elantoni pokerista, vaikka tienaisinkin paljon vähemmän kuin palkkatyössä, Abbey kertoo.
– Kolmisen vuotta menin koripallo edellä ja tienasin elantoa pokerilla. Sitten loukkaantumisia tuli sen verran, etten olisi välttämättä päässyt ihan huipulle koripallossa. Koripallo vähän jäi, lopullisesti sitten, kun meille oli tulossa perheenlisäystä. Halusin olla kotona ja kasvattaa tytärtämme. Hän on nyt kaksi ja puoli -vuotias.
Eero Abbey pelaa pokeria etupäässä netissä.
– 99 prosenttia peleistä on netissä. Live-reissuja olisi mukava käydä enemmänkin, mutta toisaalta olen itse enemmän nettipelaaja, enkä halua olla pitkiä aikoja, enkä usein, poissa perheen luota. Se voi mahdollisesti muuttua, kun tyttö kasvaa ja puolisolla on helpompi olla yksin kotona hänen kanssaan, Abbey sanoo ja kertoo käyvänsä neljästä kuuteen kertaan vuodessa viikon tai kahden viikon reissuilla, joissa pelataan liveturnaussarjoja.
– Suomessa ei oikein enää ole livepelejä, yleensä käyn Tallinnassa. Tallinnan turnauksiin kokoontuvat Suomen pokeriammattilaiset, siellä on kiva nähdä kollegoita. Olen käynyt pelaamassa myös Prahassa ja Amsterdamissa.
Abbeyn tietojen mukaan Suomessa ammatikseen pokeria pelaa noin 50 – 100 henkeä, ehkä enemmänkin.
– Aika paljon täytyy pelata, että tästä saa toimeentulon. Tulot vaihtelevat tosi paljon, Abbey toteaa.
– Pelatessa voi tehdä kaiken oikein, olla parempi kuin muut ja pelata täydellisesti, mutta silti hävitä pitkiä aikoja. Olen itse tosi kilpailuhenkinen, alussa minulle oli henkisesti raastavaa, kun voitto ja häviäminen ei ollut pelkästään itsestä kiinni. Se on myös kasvattanut minua, Abbey sanoo.
Abbeyn mukaan yksittäisen turnauksen voi voittaa kuka tahansa, mutta tuuri ei kuitenkaan ratkaise, kun pelataan paljon.
– Voi käydä hyvä tai huono tuuri, mutta ei tämä ole uhkapeliä samalla tavalla kuin esimerkiksi kauppojen rahapelikoneet. Olen opetellut peliä, ja tässä pelataan ihminen ihmistä vastaan. Kyse on omasta osaamisesta verrattuna muiden pelaajien osaamiseen, Abbey sanoo ja kertoo itse opiskelevansa peliä paljon ja keskustelevansa muiden ammatikseen pelaavien kanssa.
– Tässä lajissa on tosi haastavaa mitata, kuinka hyvä tai huono on, koska tuurilla on aina vaikutusta, Abbey toteaa ja sanoo kassanhallinnan olevan pelissä erittäin tärkeää.
– Pitää miettiä, kuinka paljon on valmis riskeeraamaan. Jos häviää liikaa, ei pysty ottamaan osaa peleihin, joista voisi voittaa suurempia summia. Pitää ymmärtää se, että voi myös hävitä. Persoonana en ole itse koskaan tykännyt uhkapelaamisesta.
Kun Eero Abbey alkoi pelata pokeria työkseen, hänen vanhempansa tukivat häntä.
– Totta kai he olivat vähän huolestuneita, ja miettivät, voiko tällä tienata elantonsa, mutta molemmat tukivat minua tosi paljon. Suvusta tuli kyllä vähän erilaisiakin reaktioita, oltiin sitä mieltä, että joku koulutus pitää hankkia. Mutta kun sukulaiset näkivät, että pystyn elättämään tällä itseni ja perheeni, he alkoivat ymmärtää valintaani, Abbey sanoo.
– En ole ajatellut ikinä, että pokeri olisi minun elämäntyöni. Toivottavasti löytäisin vielä jotain enemmän yhteiskuntaa hyödyttävää tekemistä. Mutta nyt nautin pokerista, se on vaikea ja monimutkainen peli. En näe, että ihan hetkeen keksisin muuta, johon hurahtaisin näin pahasti ja josta nauttisin näin paljon. Joskus ehkä teen jotain koripallon tai musiikin parissa, mutta en ihan lähitulevaisuudessa.
Strategiapeleistä Eero Abbey kertoo pitäneensä aina. Pokeri on hänelle harrastus ja intohimo.
– En suosittele pokeriammattilaisuutta sellaisille, joilla ei ole intohimoa peliä kohtaan. Jos motiivina on tienata paljon rahaa, siihen löytyy todella paljon parempiakin keinoja. Minulle tämä on intohimo edelleen. Tämä on edelleen samanlaista kuin silloin, kun aloitin, summat vain ovat kasvaneet.
Tiina Lamminaho
28.11.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
– Hampaiden hoidossa tärkeää on toki se, että suu on raikas, eikä hampaisiin tule reikiä, mutta tärkeintä on se, miten suun terveys vaikuttaa meidän muuhun terveyteemme, hammaslääkäri Sari Kyytinen Keski-Suomen hyvinvointialueelta totesi vieraillessaan puhumassa Reumayhdistyksen tapaamisessa.
– Jos meillä on suussa jokin tulehdus, verenkierto välittää bakteerit suusta myös muualle elimistöön. Suun tulehdukset lisäävät sydäninfarktin ja aivoinfarktin riskiä, ne on yhdistetty myös Alzheimerin tautiin ja joihinkin syöpiin. Suun tulehdukset voivat myös pahentaa yleissairauksia, kuten reumaa, Kyytinen kertoi ja totesi, että jos sairastaa tulehduksellista reumasairautta, mikään tulehdus elimistössä ei ole hyväksi. Tulehdukset voivat ylläpitää reuman aktiivisuutta tai aktivoida sairauden uudelleen.
– On siis todella tärkeää pitää suusta hyvää huolta senkin takia, ettei reuma lähde aktivoitumaan. Ja suusta huolehtimisessa kaiken a ja o on hampaiden pesu aamuin ja illoin, Kyytinen totesi ja sanoi, että myös proteesi kannattaa pestä aamuin ja illoin.
– Proteesia voi pestä kovemmalla harjalla, mutta omia hampaita kannattaa harjata pienellä ja pehmeällä harjalla. Sähköhammasharjalla saa parhaiten puhdasta aikaiseksi, mutta jos pesee hampaansa mieluummin käsikäyttöisellä hammasharjalla, niinkin voi tehdä; se harja on paras harja, millä hampaat tulee pestyä. Pienellä harjalla pääsee jokaiseen mutkaan paremmin. Jos harja on liian kova, ikenet vetäytyvät ja paljastavat hammaskaulan, jossa ei ole kiillettä ja se taas voi aiheuttaa vihlontaa, Kyytinen opasti.
– Sillä ei ole väliä, peseekö hampaat ennen vai jälkeen aamupalan, pääasia on, että pesee hampaat sekä aamuisin että iltaisin. Jotkut sanovat, etteivät pese hampaita aamulla, kun eivät syö yöllä, mutta emme me ruoantähteitä sieltä hampaista pesekään, vaan bakteereja.
Hampaiden pesuun Kyytinen suositteli fluorihammastahnaa, koska fluori kovettaa hampaita ja antaa anteeksi, jos ei ihan joka kohtaa joka pesukerralla saakaan puhtaaksi.
– Hampaiden pesu on vaikea laji, minäkään en saa jokaisella kerralla joka kohtaa puhtaaksi. Älkää harjoitelko tasapainoa seisomalla yhdellä jalalla samalla kun harjaatte hampaita, harjoitelkaa tasapainoa ihan erikseen ja keskittykää hampaiden harjaamiseen silloin kun harjaatte niitä, Kyytinen totesi.
Kyytinen muistutti myös, että hampaissa on viisi pintaa.
– Jos hampaat ovat kiinni toisissaan, millään hammasharjalla ei saa puhtaaksi hampaiden välejä. Tarvitaan hammastikkua, hammaslankaa tai hammasväliharjaa, Kyytinen sanoi ja totesi, että se, mikä väline on paras hammasvälien puhdistamiseen, riippuu suusta.
– Kysykää neuvoa hammashoitolasta, siellä neuvotaan mielellään, Kyytinen totesi. Hampaiden puhdistuksessa Kyytisen mukaan on tärkeää nimenomaan mekaaninen puhdistus.
– Yleensä terve suu ei kaipaa suuvettä, eikä suuvedellä pitäisi ainakaan korvata hampaiden harjausta.
Jos ikenet vuotavat verta, pitää Kyytisen mukaan ensimmäiseksi pestä hampaat ja hammasvälit entistä huolellisemmin.
– Jos ikenet eivät parane kahdessa viikossa, pitää varata aika hammashoitolaan, samoin kaksi viikkoa voi seurata, jos suuhun tulee uusi haavauma, näppylä tai läiskä, mutta jos paranemista ei tapahdu kahdessa viikossa, pitää suuta näyttää hammaslääkärille, Kyytinen sanoi.
– Kiireelliseen hammashoitoon pitäisi aina saada aika samalle päivälle, jos soittaa aamulla, puolikiireellisissä tapauksissa ajan saa lähipäiville tai lähiviikoille.
Suun kuivumista voivat aiheuttaa niin sairaudet kuin lääkkeetkin.
– Kuivan suun kanssa pärjäämiseen on aika paljon keinoja, Sari Kyytinen kertoi.
– Vettä kannattaa juoda litrasta puoleentoista litraan päivittäin. Pureskelu lisää syljeneritystä, eli kannattaa syödä ruokia, joita pitää pureskella, ja ksylitolipurkka auttaa myös, tai jos haluaa imeskellä jotain, kannattaa valita sokeripastillien sijasta ksylitolipastilli. Suun limakalvoille voi sipaista iltaisin rypsiöljyä tai oliiviöljyä, apteekissa myydään myös monenlaisia geelejä, suusuihkeita sekä kuivan suun suuvesiä, ja nykyään myös tabletteja, joita liimataan suun limakalvolle. Kotikonsteista purskuteltavat nesteet, kuten sokeriton kamomillatee tai vesi, johon on lisätty ripaus suolaa, auttavat joitakin, jotkut ovat saaneet apua rasvaisesta maidosta, ja jotkut lisäävät veteen suolan lisäksi soodaa, Kyytinen luetteli.
Hampaiden terveyteen vaikuttaa sekä se, mitä syödään, että se, milloin syödään.
– Lähes aina, kun laitamme jotain suuhumme, suuhun tulee sokeria, josta bakteerit tekevät happoa. Hampaat kestävät viidestä kuuteen happohyökkäystä päivässä, eli aterioita saisi olla viidestä kuuteen, herkut olisi hyvä syödä samalla, Kyytinen opasti ja kertoi, että ksylitolin lisäksi happohyökkäystä neutraloivat maustamattomat pähkinät tai kova juustonpalanen, myös suun huuhtominen vedellä neutraloi happohyökkäystä hieman. Janojuomaksi Kyytinen suosittelee hanavettä tai maustamatonta kivennäisvettä.
– Säännölliset hammastarkastukset ovat tärkeitä, vaikka ei olisikaan hammassärkyä. Se, kuinka usein tarkastuksessa pitää käydä, riippuu hampaiden kunnosta ja muun muassa yleissairauksista, Kyytinen totesi.
– Suun tulehdukset etenevät tosi salakavalasti. Jos teillä on kämmenen kokoinen haavauma jalassa, sen te huomaatte, mutta vaikutuksiltaan samankokoinen ientulehdus voi jäädä huomaamatta, Kyytinen sanoi ja totesi kertoneensa periaatteessa kaikille tuttua asiaa, mutta hampaiden hoito on niin tärkeää, että siitä kannattaa aina välillä muistutella.
Tiina Lamminaho
.
27.11.2024 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakkalainen yritys Sora-Manninen osti tämän syksyn mielenkiintoisimman myyntikohteen Laukaasta, Nimittäin maa-alan, johon kuuluu käytöstä poistettu Pönttövuoren rautatietunneli.
Sora-Manninen Oy:n omistajat Pekka Manninen ja vanhempi osakas Ilkka Manninen ostivat Pönttövuoren metsä- ja rautatietunnelialueen mahdollistaakseen alueen kehittämisen ja kiviainesliiketoiminnan turvaamisen pitkällä aikavälillä. Alueen hankinta nähdään tärkeänä osana yrityksen kasvusuunnitelmia, ja sen avulla alueen toiminta voidaan pitää sujuvana sekä tehokkaana.
– Maa-alueen hankinta on meille tärkeä osa tulevaisuuden suunnitelmiamme. Tavoitteenamme on parantaa alueen infrastruktuuria sekä mahdollistaa kiviainesten turvallinen ja tehokas hyödyntäminen myös tulevaisuudessa. Tämän lisäksi alueella sijaitseva tunneli tarjoaa mielenkiintoisia kehittämismahdollisuuksia, jonka suhteen olemme hyvin avoimia, kertoo Sora-Manninen Oy:n yrittäjä Pekka Manninen.
Vaikka sorabisnes on Sora-Mannisen ydinosaamisaluetta, voi itse tunneliin kehkeytyä aivan toisenlasitakin toimintaa. Nyt käynnissä on ideointi- ja kartoitusvaihe ja tunnelinkehittämisideoita otetaan vastaan myös muilta. Ehdotuksia on jo tullutkin, hiihtotunnelista alkaen.
– Tottakai olemme halukkaita vuokraamaan tunnelin, mutta mietitään ja kuulostellaan nyt kuitenkin kaikessa rauhassa, mitä kaikkea tunneli voisi mahdollistaa, Manninen jatkaa.
Kohde myytiin avoimella tarjouskilpailulla huutokaupat.com verkkosivuilla ja lopullinen kauppahinta oli 299 000 euroa. Kiinteistökaupassa uudelle omistajalle siirtyy noin seitsemän hehtaarin alue, joka on pääasiassa kaavoittamatonta metsämaata.
– Pönttövuoren tunnelin ja sen ympäristö on myyntikohteena hyvin poikkeuksellinen ja sen vuoksi myynti herätti erittäin laajaa kiinnostusta. Olemme tyytyväisiä, että löysimme kohteelle ostajan, joka pystyy hyödyntämään kohdetta liiketoiminnassaan, toteaa kohteen myynnistä vastannut Senaatin asiantuntija Päivi Pulkkinen yhtiön tiedoteessa.
– Senaatti-kiinteistöillä on fiksua porukkaa, kaupantekoprosessi sujui sutjakkaasti ja yhteisymmärryksessä, Pakka Manninen kiittelee.
Sora-Mannisella on jo ennestään nyt hankittuun maa-alueeseen nojaavia maita alueella 11–12 hehtaarin verran, joten yrittäjä kiinnostui alueesta tunneleineen heti, kun se tuli huutokauppaan.
– Arvasin, että kohde herättää kiinnostusta ja hinta asettui aika lailla niille kohdille kuin arvelinkin, Pekka Manninen sanoo. Hiukan hän kuitenkin yllättyi kaupanteon jälkeisestä kiinnostuksesta ja siitä kuinka tärkeä tunneli on keskisuomalaisille.
– Olen nähnyt jotain vanhoja filmejä, joissa höyryjuna puksuttaa tunnelista, onhan se siisti ja kiehtova näky ja aikoinaan sen louhiminen työllisti paljon väkeä. Itse en ole vielä päässyt tunnelia päästä päähän kävelemään, mutta pian täytyy mennä tutkimaan, Manninen lisää.
Kun Pönttövuoren vanha tunneli valmistui vuonna 1917, se oli Suomen pisin, noin 1,2 kilometriä pitkä ja nelisen metriä leveä. Uudenaikaiselle junaliikenteelle vanha tunneli oli kuitenkin liian kapea ja matala, eikä sitä kannattanut laajentaa. Noin sadan metrin päähän rakennettiin Pönttövuoren uusi tunneli. Junaliikenne tunnelissa loppui vuonna 1995, kun Pieksämäki–Jyväskylä-rata sähköistettiin. Tällä hetkellä tunneli ei ole täysin turvallinen, sillä sitä ei ole kunnostettu 30 vuoteen.
Sora-Mannisen juuret ulottuvat vuoteen 1968 saakka, jolloin Ilkka Manninen perusti Maansiirtoliike Ilkka Mannisen. Vuonna 1985 yritys muuttui Maansiirto Ilkka Manninen Ky:ksi. Vuoden 2010 alussa yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos, jolloin yritysmuoto muuttui osakeyhtiöksi ja nimi muuttui Sora-Manninen Oy:ksi, jonka toimitusjohtajana toimii Pekka Manninen.
Toiminta on hallitusti laajentunut ja sora- ja maa-ainesalueita on hankittu lisää. Hiekkaa, soraa ja mursketta toimitetaan Laukaan Pönttövuoren ja Toivakan lisäksi Muuramen Isolahdesta, Vesangasta, Hirvaskankaalta, Kuusaasta, Tikkakoskelta, Oravasaaresta ja Joutsasta. Sora-Manninen työllistää kausiluonteisesti 10–20 työntekijää.
Rautatiet ovat liittyneen yrityksen toimintaan viime aikoina muutenkin.
– Destiat ratahankkeet ovat olleet iso työllistäjä, koko kesä touhuttiin ratojen kimpussa Lievestuoreen suunnalla, pääasiassa öisin. Olemme kunnostaneet esimerkiksi ratapihoja ja penkereitä, Pekka Manninen kertoo.
Sora-Manninen toimittaa myös betonilajikkeita useille eri yrityksille.
Hanna Lahtinen
27.11.2024 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten Eläkeliiton yhdistys haki pitkäaikaiselle, juuri luopuneelle puheenjohtajalleen Simo Koskiselle kotiseutuneuvoksen arvonimeä ja sellaisen hänelle Tasavallan presidentti 22.11.2024 myönsi.
Hakemuksessa perusteluiksi kerrottiin muun muassa seuraavaa:
Simo Koskinen, 81, on merkittävä vaikuttaja Uuraisten kunnassa ja Keski-Suomessa. Hänen panoksensa on ollut keskeinen monilla elämänalueilla, ja hän on toiminut yli sadassa luottamustoimessa sekä vapaaehtoisessa tehtävässä. Koskinen on ollut aktiivinen Kotaperän ja Kyynämöisten kylien asioissa 1960-luvulta lähtien, ja hänen mielipiteitään arvostetaan laajalti.
Hän on toiminut sosiaalilautakunnan puheenjohtajana ja vaikuttanut Uuraisten sosiaalitoimen kehittämiseen, joka on ollut esimerkki koko maakunnassa.
Koskinen valittiin Eläkeliiton Uuraisten osaston puheenjohtajaksi 2011, ja hän on saanut yhdistyksen toiminnan kukoistamaan. Hän on myös toiminut Eläkeliiton Keski-Suomen piirihallituksessa ja liittovaltuustossa.
Koskinen on myös taitava käsistään, omistaa puualan yrityksen ja jatkoi perhetilan viljelyä. Perheeseen on kuulunut kolmen oman lapsen lisäksi seitsemän sijoituslasta. Nuorison kanssa hän on edelleen tekemisissä Uuraisten 4H-yhdistyksen hallituksessa puheenjohtajana.
Koskinen on ollut aktiivinen Keskustapuolueessa, toiminut paikallisosaston puheenjohtajana ja kuntayhdistyksen hallituksen jäsenenä, pitäen koko kunnan etua tärkeimpänä. Hän on myös toiminut vakuutusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ja Osuuspankin hallintoneuvoston jäsenenä.
Raittiusyhdistyksessä ja muissa paikallisissa yhdistyksissä Koskinen on järjestänyt monia tapahtumia. Hän on ollut mukana Uuraisten vanhan pappilan remontissa ja toiminut SPR:n Uuraisten osaston tilintarkastajana. Uuraisten Martat ovat ylpeitä Koskisesta, joka on ollut ensimmäinen miespuolinen jäsen vuodesta 2005.
Simo Koskisen ystävällisyys ja vieraanvaraisuus ovat kullanarvoisia monille uuraislaisille. Hänen merkityksensä Uuraisten lähihistoriassa on kiistaton, ja hän on omistautunut yhteisen hyvän eteen.
Sadan luottamustoimen mies
ikään turha mies ei ole Simo Olavi Koskinen, eläkkeellä oleva maanviljelijä Uuraisten Kotaperältä. Tämä komea, mursunviiksinen, kahdeksankymppinen on sananmukaisesti kokenut kaikki tehtävät. Hänen luottamustoimiensa määrä lähentelee sataa, ja vielä nytkin häntä tarvitsevat kunta, seurakunta, raittiusseura, tiekunnat, Eläkeliitto ja moni muu.
Ensimmäinen luottamustoimi paukahti Simolle vuonna 1966. Juuri Kotamäen tilan isännäksi tullut, naimisiin mennyt ja isäksikin ehtinyt, valittiin vesilautakunnan puheenjohtajaksi. Sitä ennen hän oli toki toiminut kotikylänsä raittiusseura Valon Pilkkeen sihteerinä ja rahastonhoitajana, mutta vesilautakunta työllisti jo enemmän.
Vesilautakunnan jälkeen Simon hoitoon uskottiin vuosien varrella lähes kaikki kunnalliset lautakunnat. Pisimpään, vuosikymmeniä, hän toimi peruspalvelu- ja silloisen sosiaalilautakunnan puheenjohtajana. Hän opasti nuoren sosiaalijohtajan, Jouko Nykäsen, oikeille urille työssään, ja heidän aikanaan kehitettiin vanhustenhoitoa esimerkillisesti koko Keski-Suomessa. Vanhainkoti Ruskola laajennettiin, ja näin luotiin pohja kunnan kiitetylle vanhustyölle. Uurainen kotiutti ensimmäisenä pois Suojarinteeltä uuraislaiset asiakkaat. Myös ympäristölautakunnassa saatiin paljon uutta aikaan Simon puheenjohtajakaudella.
– Se antoi aina uutta puhtia työlle, kun koki saaneensa hyvää aikaan ja asiat loksahtivat eteenpäin, toteaa Simo.
Nyt Simo toimii vielä sivistys- ja teknisessä lautakunnassa sekä ensimmäisenä varavaltuutettuna. Hän murehtii hieman, ettei entiseen kulttuurilautakuntaan koskaan päässyt. Sielläkin hän uskoi pärjäävänsä, vaikkei pidäkään itseään kulttuuri-ihmisenä vaan käytännön miehenä. Eläkeliitossa Simo on ollut monissa tehtävissä, kuten Uuraisten yhdistyksessä puheenjohtajana yli kaikkien suositusten sekä matka-, kerho- ja vaikuttajavastaavana. Siitä ura urkeni lehtitoimikuntaan, piirihallitukseen ja sieltä liittovaltuustoon.
Maanviljelijän ja karjatilallisen ammatti toi lisätehtäviä. Tuli Maitokunnan valtuuskunta, Metsänhoitoyhdistys, Maataloustuottajien johtokunta, Metsäliiton piiritoimikunta, Osuuspankin hallintoneuvosto, Manttaalikunta, Talonpoikaissäätiö ja Keskustan kuntayhdistys. Jonakin päivänä saattoi olla kolmekin eri yhdistyksen kokousta. Aina ei kaikkiin ihan alkuun ehtinyt. Kunnassa opittiin, että Koskisen Simo tulee vähän myöhässä, mutta tulee kuitenkin. Hyvin harvoin hän on kokouksen unohtanut.
Simo on lapsesta saakka tottunut käymään sunnuntaisin kirkossa. Siellä hän yhä sunnuntaisin istuu vaimonsa Tarjan kanssa. Niinpä kirkon luottamustoimistakaan hän ei ole kieltäytynyt. Hän johti kirkon remonttia ja valmisti itse kirkon lamput ja kalusteet. Uudella seurakuntakodilla näkyy myös hänen käsityötaitonsa. Vanhan pappilan kunnostuksessa Marjoniemessä hän teki satoja talkootunteja. Suntiona toimiminen on hänestä erityisen mukavaa.
Viime seurakuntavaaleissa Simo sai kolmanneksi eniten ääniä ja valittiin valtuuston varapuheenjohtajaksi. Hän on kuulunut kirkkoneuvostoon sen varapuheenjohtajana 30 vuotta, koko rovastikunnan ja Uuraisten lähetysjohtokuntaan vuosikymmeniä puheenjohtajana, Perheasiain neuvottelukuntaan, Suojarinteen kuntayhtymän hallitukseen ja Vammaisneuvottelukuntaan. Marjoniemen pappilan tiekunta valitsi hänet puheenjohtajakseen. Kirkkokuorossa hän on laulanut vuosikymmeniä, samoin toiminut kuoron puheenjohtajanakin. Kirkonkylään on Kotamäen tilalta noin 20 kilometrin matka.
– Monta lähtöä on luottamustoimien vuoksi tehty, sanoo Tarja Koskinen vähän ylpeänä ja vähän haikeana monista yksinäisistä illoista.
Paljon kokouksia oli myös Uuraisten Urheilijoilla, jonka puheenjohtajuus kaatui kerran Simollekin. Hänen aikanaan rakennettiin paljon käytetty Hiihtomaja Tehlo-järven rantaan. Samoin hänet valittiin johtoon Lähivakuutuksessa, sen Uuraisten yhdistyksessä ja Vakuutusliiton hallituksessa. Simo on tehnyt listan luottamustoimistaan. Se on pitkä, 87 yhdistystä, seuraa ja järjestöä. Ihan kaikkia hän ei ole muistanut ja arvelee, että satakunta niitä on, vaikka koskaan hän ei ole luottamustoimeen erikoisesti pyrkinyt.
– Olen tyytynyt siihen, mitä enemmän haluavilta on jäänyt, hän sanoo vaatimattomana.
Melkein kaikki luottamustoimet ovat olleet toisten ihmisten, kuntalaisten ja seurakunnan hyväksi toimimista.
Simon harrastuksiin kuuluu yrityksen nimellä varustettujen kuulakärkikynien keräily. Niitä hänellä on jo yli 10 000. Ihan omaksi ilokseen hän on alkanut käydä kirjallisuuspiirissä, kuntosalilla ja kävelyjalkapallossa. Urheiluvaatteet voi vaihtaa pukuhuoneessa kokousasuun ja sitten kiirehtiä Vanhustentaloyhdistyksen tai Kotaperän pienviljelijäyhdistyksen hallitukseen tai mölkkypeliä johtamaan.
– Työ yhteisten asioiden eteen ei lopu maailmasta, sanoo Simo. Hänhän sen tietää.
Teksti ja kuva:
Tellervo Lehtoranta,
Sadan luottamustoimen mies -artikkeli on julkaistu Eläkeliiton Enemmän elämään -lehdessä vuonna 2023.
20.11.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Lumimyräkkä pahenee Keski-Suomessa iltaa kohden. Ilmatieteen laitoksen mukaan myrskysää aiheuttaa todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia muun muassa liikenteelle ja sähkönjakeluun. Keski-Suomessa pelastuslaitos on nostanut valmiuttaan.
– Välttämätön liikkuminen on hyvä ajoittaa päiväsaikaan. Kotitalouksien on syytä laskea juomavettä astioihin, ladata puhelimet ja varata esille patterikäyttöinen radio, ohjeistaa riskienhallintapäällikkö Pauli Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta.
– Kotona tulee olla ruokaa ja vettä tarvittavaksi ajaksi. Akkukäyttöiset laitteet kannattaa ladata nyt ja varata esille kynttilöitä ja patterilla toimivia valonlähteitä. Mieti tilanteesi mukaan, mitä muita välineitä tarvitset.
Ennakkoon on hyvä myös kiinnittää pihojen irtaimistoa, jotta tuuleen tarttuneet tavarat eivät aiheuta vaaraa. Myrskyn aikana kannattaa välttää turhaa liikkumista ulkona onnettomuusvaaran takia.
Pelastuslaitoksella varaudutaan ruuhkaiseen iltaan ja yöhön.
Hätänumeroon tulee soittaa vain todellisessa tarpeessa.
– Myrskyn takia hätänumeroon soitetaan silloin, jos myrsky aiheuttaa hengenvaaraa tai välittömän loukkaantumisriskin esimerkiksi tielle kaatuneen puun takia, Nurminen painottaa.
Sähköyhtiöt ovat varautuneet korjaamaan myrskyn mahdollisesti aiheuttamia sähkökatkoja.
– Lumisade ja kovat tuulenpuuskat voivat tänään iltapäivästä alkaen aiheuttaa tuulivahinkoja ja hankaloittaa ajokeliä, arvioi Keski-Suomen pelastuslaitokselta päivystävä palomestari Samuli Norvapalo. Norvapalo toteaa, että lunta voi kertyä keskiseen Suomeen 15–20 senttimetriä ja tuuli puhaltaa puuskahuipuissa 25 metriä sekunnissa. Keski-Suomi on tiistaisen ennusteen perusteella yksi niistä maakunnista, joihin on ennustettu voimakkaimpia tuulenpuuskia.
12.11.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden Riistanhoitoyhdistys ohjeistaa ihmisiä toimimaan oikein, kun kohdalle sattuu suurpeto. Riistanhoitoyhdistyksestä kerrotaan, että myös Korpilahden alueella on tehty susihavaintoja asutuksen lähellä.
Vespuolella sattui tapaus, jossa koiranulkoiluttaja kohtasi suden. Susi ei lähtenyt karkuun ja koiranulkoiluttaja perääntyi paikalta tulosuuntaansa suden jäädessä tien penkalle.
-Merkityksellistä on se, missä susi havaitaan ja miten se käyttäytyy. Jos sudesta saadaan jälki- tai näköhavainto alle 100 metrin päässä asuin- tai tuotantorakennuksesta tai niiden hoidetussa ympäristössä ja kuitenkin siten, että susi poistuu välittömästi ihmisen havaittuaan, asiasta tulee ilmoittaa välittömästi petoyhdyshenkilölle. Mikäli susi tai muu suurpeto liikkuu rakennetussa ympäristössä tai asuinalueella satunnaista havaintoa useammin, eikä säikähdä ihmistä ja lähde välittömästi karkuun tai jopa lähestyy ihmistä, asiasta tulee soittaa välittömästi hätänumeroon, 112, Korpilahden Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarkko Nurminen opastaa.
Soitto tulisi tehdä, vaikka susi tai muu petoeläin lopulta poistuisi paikalta. Nurminen huomauttaa lisäksi, ettei susi tunnista autossa istuvaa ihmistä.
Poliisilla on aloitteellinen toimintavelvoite vaaraa aiheuttavien susien suhteen, mutta toimintavelvoite on mahdollista täyttää ainoastaan, mikäli poliisille välittyy nopeasti ajantasainen kuva mahdollisesta vaaratilanteesta. Tällaisissa tilanteissa hätäkeskukseen soittamista ei tarvitse arkailla, eikä soittamista saa jättää seuraavaan päivään. Soitto hätäkeskukseen on ihmistä pelkäämättömän suden kohdalla viranomaisten toive.
Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät netistä sivulta riista.fi kohdasta yhteystietohaku ja Korpilahden Riistanhoitoyhdistys.
-Riistanhoitoyhdistys on aloittamassa sosiaalisessa mediassa tiedotuskampanjaa kyläkuntien petoyhdyshenkilöistä.
Nurminen sanoo, etteivät metsästäjät halua metsästää susia sukupuuttoon, vaan opettaa eläimille, missä kulkee niiden ja ihmisten reviirien rajat.
-Esimerkiksi Etelä-Suomessa asuinalueille tulevat sudet ovat todennäköisesti nuoria, laumastaan karkotettuja yksilöitä, jotka ovat uteliaita, mutta eivät osaa vielä oikein käyttäytyä. Ne saavat ruokansa helposti asutusalueilla olevista pupuista.
Samuel Uusitalo Oittilan Hirvimiehistä kertoo, että susien tulo alueelle on näkynyt syksyn hirvimetsällä usein eri tavoin.
-Silmiinpistävää ovat olleet lukuisat, hedelmällisessä iässä olevat naaraat, joilla ei kuitenkaan ole ollut vasoja. Toinen havainto on ollut hirvien pakeneminen heti, kun koira on ne löytänyt. Ne eivät jää enää koiran haukkuun, vaan lähtevät juoksemaan ja jatkavat, kunnes koira otetaan pois jäljeltä. Kolmas poikkeavuus ovat tyhjät alueet eli alueet, joissa hirviä on tyypillisesti ollut. Hirvet hakeutuvat turvalliseksi kokemilleen alueille. Hirvien laumautumista on myös havaittu ja ne ehkä hakevat näin turvaa suurpedoilta. Näin käyttäytyessään hirvet saattavat aiheuttaa paikallisesti pahoja taimikkotuhoja.
Susitilanne on vaikuttanut myös metsästyskoirien käyttöön.
-Juuri ennen hirvijahdin alkua, susi tappoi metsästyskoiran Vespuolella. Jahdissa koiria on käytetty hyvin rajallisesti ja kaikkia koiria ei ole haluttu päästää jahtiin ollenkaan. Koirille on hankittu kalliita ja kömpelöitä suojaliivejä petojen varalle. Koko seura on sitoutettu avustamaan koiranomistajia koirien kiinni saamiseksi jahdin tai kaadon jälkeen. Koirakoemaastot ovat lähes kaikki peruttu näiltä tienoin. Metsästyskoirat ovat jääneet pitkälti hyödyttömiksi, eivätkä ne pääse toteuttamaan rodun omaista käytöstään, Uusitalo harmittelee.
Uusitalo on yksi Vespuolen petoyhdyshenkilöistä.
Mikäli kohtaat suurpedon, vaikkapa suden, tilanteeseen kannattaa suhtautua rauhallisesti ja pyrkiä poistumaan paikalta.
-Sudet eivät tule ihmisen päälle. Jos on koira mukana, se kannattaa tietysti pitää kytkettynä. Sudelle voi tietysti myös huutaa ja kokeilla, josko se säikähtäisi karkuun. Karhu on ihmisarempi ja karhujen uhittelut ovat harvinaisia, mutta samat neuvot pätevät niidenkin kohtaamiseen, Jarkko Nurminen sanoo.
Maarit Nurminen
