Palveluverkkopäätös kesäkuussa

18.04.2024 | Alueelta, Tilaajille

Keski-Suomen hyvinvointialue sai runsaasti näkemyksiä ja kommenttia koskien palveluverkkoselvitystä. Hyvinvointialueelta kerrotaan, että henkilöstön, asukkaiden, toimielinten, kuntien ja muiden sidosryhmien kannanotot ja lausunnot otetaan tarkoin huomioon. Myös aluehallitus on evästänyt jatkovalmistelua.

–  Lausunnoista ja palautteista helmikuun lopussa julkaistuun palveluverkon lausuntomateriaaliin on saatu paljon hyviä näkökulmia ja kannanottoja. Lausuntokierros on ollut arvokas. Sosiaali- ja terveyspalvelujen läsnäolo merkitsee paljon ihmisten turvallisuuden kokemukselle ja paikalliselle elinvoimalle. Lausuntojen pohjalta on tarkoitus valmistella päätöksentekoon esitys. Lausunnoissa ja evästyksissä korostuneet asiat ohjaavat jatkovalmistelua, toimialajohtaja Kati Kallimo sanoo.

Lausunnoissa nousi esille, että terveydenhuollon ammattilaisten vastaanottotoiminta nähdään tärkeänä palveluna, joka nähdään vahvasti paikallisena palveluna. Alueellista vuodeosastotoimintaa koskeva ehdotus nykyisten toimipisteiden karsimisesta nähtiin liian suurena supistuksena.  Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja pidetään tärkeinä. Ikääntyneiden päivätoiminnan sekä perhekeskusten toiminnan laajentaminen on nähty hyvin merkittävänä ja molempien osalta laajinta vaihtoehtoa pidettiin kannatettavana. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen osalta pidettiin tärkeänä, että palveluverkko kattaisi laajasti Keski-Suomen alueet ja kunnat.

Neuvolatoiminnan jatkamista lähipalveluna ja ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen tärkeyttä sekä lasten, nuorten ja perheiden että ikääntyneiden palveluissa kannatettiin. Sidosryhmät näkivät tärkeänä, että opiskeluterveydenhuolto säilytetään lähipalveluna, ja että laboratorio-näytteenottoa ei tulisi harventaa.

Lähtökohtia palveluverkon uudistamiselle on paljon, ja uudistaminen nähtiin tärkeänä esimerkiksi lautakuntien antamissa lausunnoissa ja kunnissa on myös ymmärrystä uudistamistarpeille. Keskeinen asia on henkilöstön pito- ja vetovoima.

–  Ilman riittävää henkilöstöä emme pysty järjestämään palveluja ja ostopalvelut ovat usein omaa tuotantoa kalliimpia. Talous antaa tiukat reunaehdot ja pyrimme siihen, että palveluverkkouudistuksesta löydämme reilun 10 miljoonan säästöt, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.

Tollet kertoo myös, että nyt palveluverkkoa suunnitellaan nyt vuoteen 2026, jolloin on palveluverkon toisen vaiheen arvioimisen aika.

–  Hyvinvointialueen toiminnan käynnistämisestä on hyvin vähän aikaa ja toiminnan uudistamiselle ja vakiinnuttamiselle tulee antaa riittävästi aikaa, Tollet sanoo.

Aluevaltuuston on tarkoitus päättää palveluverkosta 11.6. Aluehallitus ohjaa palveluverkkoa koskevaa valmistelua. Päätöksentekoon tuleva esitys on tarkoitus valmistua toukokuun alkupuolella.

Vaikutukset keskisuomalaisiin  

Suuri osa sidosryhmistä painotti, että ihmisten yhdenvertaisuus tulee olla keskiössä palveluverkkoesityksessä. Päätöksenteossa tulisi pyrkiä välttämään ratkaisuja, jotka syventävät eri ihmisryhmien ja alueiden välistä eriarvioisuutta ja asettavat ihmiset taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Alueellinen sairastavuus tulisi ottaa huomioon ja erityishuomiota tulisi kiinnittää ikääntyneisiin, haavoittuvassa asemassa oleviin sekä ihmisiin, joilla on liikkumisen esteitä.

Vaikutus elinvoimaan  

Hyvinvointialueen palveluilla nähdään olevan suora vaikutus alueiden elinvoimaan. Tämä tuli voimakkaasti esille erityisesti kuntien lausunnoissa. Jos palvelut siirtyvät kauemmaksi, on mahdollista, että myös ihmiset liikkuvat niiden perässä. Niillä palveluilla puolestaan, joita ollaan vahvistamassa, kuten perhekeskuspalvelut, nähtiin olevan positiivinen vaikutus elinvoimaan.

Ympäristövaikutukset 

Useat sidosryhmät esittivät huolensa lisääntyvästä liikkumisen tarpeesta palveluverkon supistuessa sekä tyhjilleen jäävien, vielä käyttöikää omaavien, kiinteistöjen takia.

Talousvaikutukset 

Sidosryhmät esittivät toiveen kustannusten tarkennuksista lopulliseen esitykseen esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien lakkauttamisesta aiheutuviin liikkumisen kustannuksiin asukkaille.

Seutuvaikutukset 

Seutuvaikutuksissa nousivat esille vaikutukset Keski-Suomen elinvoimaan, muun muassa pitkät etäisyydet palveluihin erityisesti pohjoisessa Keski-Suomessa puhututti sidosryhmiä.

Vaikutus henkilöstöön 

Henkilövaikutusten osalta arviointeihin sisältyi monenlaisia näkökulmia. Osa arvioi, että henkilöstön saatavuuden näkökulmasta riittävän kokoiset työyhteisöt ovat yleensä houkuttelevimpia, ja niihin on helpompi rekrytoida henkilöstöä ja isomman tiimin toiminnan haavoittuvuus vähenee. Palautteen perusteella riskinä kuitenkin on, että suurimpien muutosten kohteena olevien toimipisteiden henkilöstön sitoutuminen hyvinvointialueeseen heikentyy voimakkaasti, sillä osa henkilöstöstä on sitoutunut omaan kuntaansa ja lähiympäristöönsä, ja tällöin oman toimipisteen mahdollisen lakkautuksen vaikutus koskee koko identiteettiä. Henkilöstön työpajoissa korostui myös erityisesti suurimpien muutosten kohteena olevien työntekijöiden kokemukset kuormituksesta, kun he ovat joutuneet kohtaamaan myös asiakkaiden ja omaisten huolia muutoksista.

Alueellisesti eniten huolta nousi Pohjoisen Keski-Suomen ja Jämsän osalta

Pohjoisen Keski-Suomen osalta monet esittivät huolensa sekä palveluiden saatavuuteen, saavutettavuuteen että alueen elinvoimaisuuteen liittyen.

Pohjaesitys nosti huolia erityisesti Pihtiputaan osalta. Toimipisteiden saavutettavuuden osalta Pihtiputaan voidaan arvioida olevan kaikista alueista suurin kärsijä ja edustaa suurinta osaa lausuntomateriaalissa esitetystä, saavutettavuudessa 30 minuutin aikarajan ulkopuolelle jäävistä. Jonkun verran huolia nousi myös muiden pohjoisen Keski-Suomen kunnista, kuten Kivijärveltä ja Kyyjärveltä.

Jämsän osalta on noussut huolia liittyen erikoissairaanhoidon ja päivystyksen siirtymiseen Sairaala Novaan ja toimipisteiden lopettamiseen