17.05.2024 | Alueelta
Ely-keskus kertoo, että Päijänteen vedenkorkeus jatkaa nousuaan kesäkuulle asti ja saavuttaa tulvahuippunsa kesäkuun alkupuolella. Päijänteen osalta vesitilanteen kehittymistä kannattaa seurata ja käydä tarkistamassa tilanne omalla rantakiinteistöllä. Rannalta kannattaa kerätä irtotavarat suojaan sekä tarkistaa laitureiden ja veneiden kiinnitykset. Valtaosa Keski-Suomen järvien vedenkorkeuksista on kuitenkin jo saavuttanut tulvahuipun.
Päijänteen vedenkorkeus on nyt yli 40 cm korkeammalla ajankohtaan nähden. Tämän hetken ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeuden ennustetaan olevan korkeimmillaan kesäkuun alussa ja pysyvän tavanomaista korkeammalla koko kesäkuun ajan. Toukokuun alun vähäsateisen sään ennustetaan jatkuvan, mikä on laskenut Päijänteen tulvaennustetta. Päijänteen vedenkorkeuden ennustetaan nousevan samalle tasolle kuin vuosina 2020 ja 2021.
08.05.2024 | Alueelta, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialueen virkamiehet ovat saaneet valmiiksi päätöksentekoon menevän esityksen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluista lähivuosina. Palveluverkkoselvityksestä annettiin runsain määrin palautetta. Saadun palautteen perusteella esityksestä on poistettu muun muassa liikkuvat palvelut, koska niitä ei koettu toimiviksi ainakaan tässä vaiheessa.
Esityksen mukaan Uuraisilla tulisi toimimaan niin sanottu paikallinen sote-asema. Toivakassa terveysaseman toiminta lakkautuisi ja tilalle esitetään sote-palvelupistettä, jossa lääkäri kävisi joitakin kertoja kuukaudessa. Sote-palvelupisteissä voi toimia esimerkiksi sairaanhoitaja ja hoitaja-avusteinen etävastaanotto. Toivakkaan on jäämässä suunterveydenhuolto ja neuvola.
Paikallisista sote-asemista esityksessä todetaan, että niissä olisi kiirevastaanottoa vaihtelevasti sekä vaihtelevasti eri ammattilaisten palveluita tarpeen mukaan tiettyinä päivinä viikossa. Esityksen mukaan Korpilahden ja Uuraisten paikallisilla sote-asemilla kiirevastaanottoa olisi arkipäivisin virka-ajalla.
Esityksen mukaan Keski-Suomen alueella toimisi tulevaisuudessa kolme alueellista sote-keskusta. Niissä tulisi olemaan laajimmat aukioloajat sekä palvelut. Alueelliset sote-keskukset toimisivat Jyväskylässä, Jämsässä ja Äänekoskella. Alueellisissa sote-keskuksissa olisi ilta- ja viikonloppukiirevastaanotto.
Seudullisia sote-asemia tulisi olemaan 10 toimipistettä ja niissä olisi kiirevastaanottoa virka-aikana. Seudullisia sote-asemia toimisi muun muassa Saarijärvellä, Laukaassa ja Muuramessa.
Ikääntyneiden päivätoimintaa järjestettäisiin kuntouttavana päivätoimintana tai kevyempänä seniorikeskus-toimintana vuoteen 2030 mennessä. Palveluverkkoesityksessä kaikki nykyiset toimipisteet säilyisivät. Kuntouttavaa päivätoimintaa järjestettäisiin 20 toimipisteessä. Lisäksi seniorikeskustoimintaa olisi saatavilla kaikissa kunnissa.
Noin 3 prosenttia yli 75-vuotiaista käyttää kuntouttavaa päivätoimintaa. Seniorikeskus-toimintaa tehdään tiiviissä yhteistyössä muun muassa kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ikääntyvien päivätoiminnalla on merkittävä rooli ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä ja sillä voidaan ehkäistä tai viivästyttää raskaampien palvelujen tarvetta. Ikäihmisten päivätoiminnan tarpeen ennustetaan kasvavan 16–52 prosenttia kunnasta riippuen.
Alueellisen osastotoiminnan paikkamäärä pysyisi esityksen mukaan käytännössä nykyisellään; samoin ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkamäärä.
Korpilahden Iltatähti ei jatkossa olisi enää toiminnassa. Esillä on ollut paikkojen siirtyminen yksityisen palvelutuotannon piiriin, mutta tästä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Iltatähden sulkemista on perusteltu yksikön pienellä koolla ja tilojen epäsopivuudella. Iltatähdessä on yli 30 asiakasta tälläkin hetkellä.
Esityksessä perhekeskusten määrä kasvaisi 21 perhekeskukseen vuoteen 2030 mennessä ja näiden lisäksi olisi laajasti myös kevyempiä kohtaamispaikkoja. Sähköiset palvelut laajenisivat ja perhekeskuskoordinaattorit jalkautuisivat.
Perhekeskusten laaja palveluvalikoima on tavoitteena vuoteen 2030 mennessä. Perhekeskuksissa olisi neuvolatoimintaa, varhaisen tuen palveluita, perhetyötä, lastensuojelua tai perheneuvolatoimintaa. Perhekeskusten lisäksi olisi myös kohtaamispaikkoja, joissa tarjotaan matalan kynnyksen tukea lapsille, nuorille ja perheille. Perhekeskuksilla ja kohtaamispaikoilla on merkittävä ennaltaehkäisevä rooli, jolla voidaan välttää raskaampien palveluiden tarvetta.
Ensimmäisen vaiheen palveluverkon muutokset tehtäisiin pääosin vuosien 2024-2025 aikana. Ilta- ja viikonloppukiirevastaanottojen osalta muutokset on tarkoitus toteuttaa tänä vuonna. Ikääntyneiden päivätoiminnan, perhekeskusten ja asumispalvelujen osalta muutokset ulottuisivat vuoteen 2030 saakka. Seuraavan vaiheen palveluverkkotyö tehdään vuoden 2026 aikana.
Palveluverkkoa koskevan esityksen mukaan säästöjä tulisi noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Näistä merkittävin säästö tulee siitä, että jatkossa kansallisten linjausten mukaisesti Keski-Suomessa on yksi erikoissairaanhoidon palveluja tarjoava sairaala. Tästä on laskettu tulevan 10 miljoonaan euron vuosittaiset säästöt. Perustason palveluista ei palveluverkkoesityksessä tule juurikaan säästöjä. Ikääntyneiden päivätoiminnan ja perhekeskustoiminnan laajentamiseen investoidaan 2,7 miljoonaa euroa vuosittain.
Nyt julkaistu esitys menee hyvinvointialueen lautakuntien arvioitavaksi ja edelleen aluehallituksen käsittelyyn. Aluehallituksen on tarkoitus päättää aluevaltuustolle menevästä esityksestä 4.6. ja aluevaltuuston on tarkoitus päättää palveluverkosta kokouksessaan 11.6.
Kuvassa Toivakan neuvolan aula.
02.05.2024 | Alueelta
Mustankorkean kierrätysauto pysähtyy 14.–16.5. muun muassa Korpilahdella ja Toivakassa. Kierrätysauto kerää kodeista vaarallisten jätteiden lisäksi ensimmäistä kertaa myös sähkölaitteet. Lisäksi Mustankorkealle voi tuoda toukokuussa puutarhajätteitä ilmaiseksi. Mustankorkean jätekeskuksen ja Laukaan pienjäteaseman lisäksi puutarhajätettä vastaanotetaan Toivakassa ja Lievestuoreella.
Mustankorkean kierrätysauto kerää asukkailta ensimmäistä kertaa myös sähkölaitteita. Kierrätysautolle voi tuoda kaikki kodinkoneet ja laitteet, jotka toimivat verkkovirralla, paristoilla, akuilla tai aurinkoenergialla. – Kokeilemme sähkölaitteiden vastaanottoa kierrätysautolla tänä keväänä. Toive on tullut asiakkailta.
-Sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet ovat niitä jätelajeja, joiden kierrättämisessä täytyy hieman nähdä vaivaa, kun niitä ei kerätä taloyhtiöiden jätekatoksissa. Kierrätysautomme tulee asukkaiden kotien lähelle ja tekee kierrättämisestä helpompaa, toteaa Mustankorkean logistiikkapäällikkö Antti Anhava.
Sähkölaitteita vastaanottavat maksutta ympäri vuoden myös sähkölaitteita myyvät liikkeet, Mustankorkean jätekeskus sekä Laukaan pienjäteasema. Lisäksi pieniä alle 25-senttisiä sähkölaitteita kerätään monessa päivittäistavarakaupassa.
– Kierrätysautolle saa tuoda kodeista tuttuun tapaan myös vaaralliset jätteet, jotka tunnistaa punaisista vaaranmerkeistä. Vaarallisia jätteitä ovat vanhat maalit, öljyt, auton akut sekä kodin puhdistusaineet. Jos taas maalipönttö on täysin tyhjä, voi sen kierrättää metalleissa, Anhava neuvoo.
Mustankorkean kierrätysauto kiertää Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Toivakan alueella kaksi kertaa vuodessa. Kevään kierros on pienempi, pysähdyspaikkoja on seitsemän. Syksyllä luvassa on laajempi kierros, kun pysähdyspaikkoja on useampi kymmenen. Aikataulu on nähtävillä osoitteessa mustankorkea.fi.
Toukokuu on Mustankorkealla myös tunnettu puutarhajätteen kuukausi. Silloin otetaan ilmaiseksi vastaan risut, haravointijätteet ja orapihlaja. Vieraslajit, kuten lupiini tai kurtturuusu, eivät kuulu ilmaiseen keräykseen. Niitä vastaanotetaan säkitettynä pienkuormamaksulla.
– Mustankorkean jätekeskus ja Laukaan pienjäteasema vastaanottavat puutarhajätettä aukioloaikojensa mukaisesti. Toivakassa ja Lievestuoreella taas on käytössä 2.5. alkaen keräyspaikat, joilla ei ole aukiolorajoituksia. Puutarhajäte kannattaa lajitella kotona jo peräkärrykuormaa pakatessa, niin käynti sujuu vikkelästi, Anhava neuvoo.
Keräykseen tuodut risut murskataan ja käytetään Mustankorkealla kompostoinnin tukiaineena. Haravointijäte taas käsitellään jätteenä Mustankorkean kompostointilaitoksella.
29.04.2024 | Alueelta, Tätä mieltä, Tilaajille
Ensimmäinen muisto vapusta sijoittuu lapsuuteeni. Suku kokoontui suurella joukolla kehumaan talon emännän kotitekoisia munkkeja juhlapöydän äärelle. Pääkaupunkilaisilla oli serpentiiniä kaulassa ja auton antennissa heilui vappupallo.
Leikkiessäni löysin lattialta ehkäisyvälineen ja puhalsin sen täyteen ilmaa, tietämättä sen varsinaista käyttötarkoitusta. Ratsastin juomuisen vappukondomin päällä sukulaisten keskellä hihkuen innosta.– Katsokaa! Ei puhkea, vaikka kuinka pomppii. Sukulaisista yhdellä punottivat posket, toisella korvat.
Toinen muisto sijoittuu kiihkeään nuoruuteeni. Olin viettämässä vappua Jyväskylässä, Ruthin Vintillä. Siihen aikaan piti tilata ensin jotain syömistä, ennen kuin pääsi kostean kulhon pariin. Tarjoilijan tuodessa oopperavoileivän eteeni, hän ihmetteli mitä seuralaiseni tekee pöydän alla? – Se sitoo kengännauhoja, keksin hätäisen vappunarrauksen.
Edistettiinkö pöydän alla työväen liikkeen kasvua uuteen kukoistukseen vai tikanpojan nousua havupuuhun? Se jääköön jokaisen lukijan vappumielikuvituksen varaan. Päivää jatkettiin sivistyneesti viiniä maistellen ja sikamaisesti olutta ryystäen.
Palan painikkeiden ja housujen napittamisen jälkeen jalkauduttiin kadulle. Torilla puhuttiin megafoniin ja edistettiin omaa asiaa lippujen hulmutessa. Tivolin pyörivässä laitteessa pidäteltiin rusinaa ja kiljuttiin apuun kaikki voipaa. Ammuttiin ampumakojulta ”simasuun” kanssa kotiin viemisiksi pehmonalle ja upotettiin päämme suuren vaaleanpunaiset hattaran sisään.
Tänä päivänä ei koeta enää nuoruuden aikaista kevät kiimaa. Minulla ja kullannupullani on työvuosista jäljellä vain hyvin ansaitut selkäkivut ja nikamista kuuluu kumartuessa rullaatirullaa. Me elämää nähneet kapinoidaan olemalla lähtemättä mihinkään ja katsellaan tarralenkkarit jalassa parvekkeelta, kuinka sinisellä taivaalla seilaa juomuinen kuumailmapallo.
Oi, tuo taakse jäänyt soma nuoruus ja villi kapinan tunne. Vallatut talot ja jäykkäkouristusta potevat keskisormet. Adios, teltoissa nukutut kevätyöt ja kukkaan puhjenneet alastomat ihmisvartalot. Eläköön muistoissamme Nenan 99 ilmapalloa ja pala Berliinin muuria.
23.04.2024 | Alueelta, Tilaajille, Uurainen
Muutama kilometri Uuraisten rajalta länteen sijaitsee linna, komea linna onkin.
Pian satavuotias nuorisoseurantalo Sahralinna on Sahrajärven kylän keskus, ainakin nykyään, kun kaupat ja muut palvelut ovat siirtyneet Multian keskustaan tai kauemmaksi. Toki vielä Sahralinnaakin kuuluisampi nykyään on naapurikylä Nikaran Kiiskilänmäki, eteläisen ja keskisen Suomen korkein kohta, merenpintaa 268,55 metriä ylempänä. Nikaran kyläyhdistys rakensi paikalle hienon maisematornin vuonna 2004 ja maisemat tornista ovat huikeat.
Ei siis tarvitse lähteä Pariisiin linnoja ja torneja ihmettelemään, ne löytyvät itäiseltä Multialta ja niin löytyy myös paikallinen ”Moulin Rouge” kun punaisten seinien sisällä Sahralinnan näyttämö esittää aitoa multialaista teatteria, uuraislaisin maustein. Saarijärveltä ja Jyväskylästäkin on pari vahvistusta.
– Täällä on kaikki mitä ihminen tarvitsee, toteavat teatterilaiset kylästään.
Asukkaita Sahrajärven kylällä on reilut sata, mutta henkisesti sahrajärveläisiä moninkertainen määrä. Moni heistä saapuu keväisin katsomaan uutta Sahralinnan näyttämön näytelmää, joka tänä vuonna on nimeltään Ylikonstaapeli Sinkkonen ja hoivakodin kummitus. Sen on kirjoittanut Sakari Pipatti ja ohjannut uuraislainen Teuvo Tanner, joka vaikuttaa myös jyväskyläläisessä improvisaatioteatteri Impropaatissa.
Draamakomedia kertoo miehestä, joka joutuu vahingossa vanhuksille tarkoitettuun suljettuun hoivakotiin naapurinsa sijaan ja keskelle hurjia kokemuksia – mielikuvituksessa ja todellisuudessa.
– Kyseessä on komedia, mutta tämä ei ole valmiiksi naurettu, kertoo Sinkkosta näyttelevä Hannu Pekkarinen.
– Komedian tekeminen on totista hommaa, lisää ohjaaja Tanner vaikka myöntää, että aina pokan pitäminen ei ole ihan helppoa.
Ensi-ilta on Sahralinnassa vapunaattoiltana ja sen jälkeen on vielä neljä esitystä, jolloin Sinkkosen seikkailuja pääsee seuraamaan.
Kansalaisopiston alaisuudessa toimiva Sahralinnan näyttämö on toiminut jo yli 20 vuotta ja perusporukka on pysynyt melko samana.
– Ja se ryhmä tässä onkin parasta. Tietysti on hienoa, että yleisöä tulee ja he pitävät näkemästään, mutta ei tätä innostaisi tehdä, ettei ryhmän henki olisi niin hyvä, kertoo Pekkarinen.
Viime viikolla lähestyvän ensi-illan jännitys alkoi jo kohota.
– Sopiva jännitys kuuluu asiaan. Jos ei yhtään jännitä, niin on aika lopettaa, teatterilaiset miettivät.
Esitystä seuratessa kannattaa kiinnittää huomio myös valaistukseen, joka tuo upeasti esiin huolella lavastetun näyttämön yksityiskohdat. Oikea teatterivalaistus ja myös salin uudet ledit hankittiin leader-tuen avulla viime vuonna.
Näytelmän jälkeen Sahralinnassa avautuu kirppari ja kesäkahvila ja monenlaiselle muullekin toiminnalle Sahralinna tarjoaa majesteetilliset puitteet.
Hanna Lahtinen
18.04.2024 | Alueelta, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialue sai runsaasti näkemyksiä ja kommenttia koskien palveluverkkoselvitystä. Hyvinvointialueelta kerrotaan, että henkilöstön, asukkaiden, toimielinten, kuntien ja muiden sidosryhmien kannanotot ja lausunnot otetaan tarkoin huomioon. Myös aluehallitus on evästänyt jatkovalmistelua.
– Lausunnoista ja palautteista helmikuun lopussa julkaistuun palveluverkon lausuntomateriaaliin on saatu paljon hyviä näkökulmia ja kannanottoja. Lausuntokierros on ollut arvokas. Sosiaali- ja terveyspalvelujen läsnäolo merkitsee paljon ihmisten turvallisuuden kokemukselle ja paikalliselle elinvoimalle. Lausuntojen pohjalta on tarkoitus valmistella päätöksentekoon esitys. Lausunnoissa ja evästyksissä korostuneet asiat ohjaavat jatkovalmistelua, toimialajohtaja Kati Kallimo sanoo.
Lausunnoissa nousi esille, että terveydenhuollon ammattilaisten vastaanottotoiminta nähdään tärkeänä palveluna, joka nähdään vahvasti paikallisena palveluna. Alueellista vuodeosastotoimintaa koskeva ehdotus nykyisten toimipisteiden karsimisesta nähtiin liian suurena supistuksena. Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja pidetään tärkeinä. Ikääntyneiden päivätoiminnan sekä perhekeskusten toiminnan laajentaminen on nähty hyvin merkittävänä ja molempien osalta laajinta vaihtoehtoa pidettiin kannatettavana. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen osalta pidettiin tärkeänä, että palveluverkko kattaisi laajasti Keski-Suomen alueet ja kunnat.
Neuvolatoiminnan jatkamista lähipalveluna ja ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen tärkeyttä sekä lasten, nuorten ja perheiden että ikääntyneiden palveluissa kannatettiin. Sidosryhmät näkivät tärkeänä, että opiskeluterveydenhuolto säilytetään lähipalveluna, ja että laboratorio-näytteenottoa ei tulisi harventaa.
Lähtökohtia palveluverkon uudistamiselle on paljon, ja uudistaminen nähtiin tärkeänä esimerkiksi lautakuntien antamissa lausunnoissa ja kunnissa on myös ymmärrystä uudistamistarpeille. Keskeinen asia on henkilöstön pito- ja vetovoima.
– Ilman riittävää henkilöstöä emme pysty järjestämään palveluja ja ostopalvelut ovat usein omaa tuotantoa kalliimpia. Talous antaa tiukat reunaehdot ja pyrimme siihen, että palveluverkkouudistuksesta löydämme reilun 10 miljoonan säästöt, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Tollet kertoo myös, että nyt palveluverkkoa suunnitellaan nyt vuoteen 2026, jolloin on palveluverkon toisen vaiheen arvioimisen aika.
– Hyvinvointialueen toiminnan käynnistämisestä on hyvin vähän aikaa ja toiminnan uudistamiselle ja vakiinnuttamiselle tulee antaa riittävästi aikaa, Tollet sanoo.
Aluevaltuuston on tarkoitus päättää palveluverkosta 11.6. Aluehallitus ohjaa palveluverkkoa koskevaa valmistelua. Päätöksentekoon tuleva esitys on tarkoitus valmistua toukokuun alkupuolella.
Vaikutukset keskisuomalaisiin
Suuri osa sidosryhmistä painotti, että ihmisten yhdenvertaisuus tulee olla keskiössä palveluverkkoesityksessä. Päätöksenteossa tulisi pyrkiä välttämään ratkaisuja, jotka syventävät eri ihmisryhmien ja alueiden välistä eriarvioisuutta ja asettavat ihmiset taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Alueellinen sairastavuus tulisi ottaa huomioon ja erityishuomiota tulisi kiinnittää ikääntyneisiin, haavoittuvassa asemassa oleviin sekä ihmisiin, joilla on liikkumisen esteitä.
Vaikutus elinvoimaan
Hyvinvointialueen palveluilla nähdään olevan suora vaikutus alueiden elinvoimaan. Tämä tuli voimakkaasti esille erityisesti kuntien lausunnoissa. Jos palvelut siirtyvät kauemmaksi, on mahdollista, että myös ihmiset liikkuvat niiden perässä. Niillä palveluilla puolestaan, joita ollaan vahvistamassa, kuten perhekeskuspalvelut, nähtiin olevan positiivinen vaikutus elinvoimaan.
Ympäristövaikutukset
Useat sidosryhmät esittivät huolensa lisääntyvästä liikkumisen tarpeesta palveluverkon supistuessa sekä tyhjilleen jäävien, vielä käyttöikää omaavien, kiinteistöjen takia.
Talousvaikutukset
Sidosryhmät esittivät toiveen kustannusten tarkennuksista lopulliseen esitykseen esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien lakkauttamisesta aiheutuviin liikkumisen kustannuksiin asukkaille.
Seutuvaikutukset
Seutuvaikutuksissa nousivat esille vaikutukset Keski-Suomen elinvoimaan, muun muassa pitkät etäisyydet palveluihin erityisesti pohjoisessa Keski-Suomessa puhututti sidosryhmiä.
Vaikutus henkilöstöön
Henkilövaikutusten osalta arviointeihin sisältyi monenlaisia näkökulmia. Osa arvioi, että henkilöstön saatavuuden näkökulmasta riittävän kokoiset työyhteisöt ovat yleensä houkuttelevimpia, ja niihin on helpompi rekrytoida henkilöstöä ja isomman tiimin toiminnan haavoittuvuus vähenee. Palautteen perusteella riskinä kuitenkin on, että suurimpien muutosten kohteena olevien toimipisteiden henkilöstön sitoutuminen hyvinvointialueeseen heikentyy voimakkaasti, sillä osa henkilöstöstä on sitoutunut omaan kuntaansa ja lähiympäristöönsä, ja tällöin oman toimipisteen mahdollisen lakkautuksen vaikutus koskee koko identiteettiä. Henkilöstön työpajoissa korostui myös erityisesti suurimpien muutosten kohteena olevien työntekijöiden kokemukset kuormituksesta, kun he ovat joutuneet kohtaamaan myös asiakkaiden ja omaisten huolia muutoksista.
Alueellisesti eniten huolta nousi Pohjoisen Keski-Suomen ja Jämsän osalta
Pohjoisen Keski-Suomen osalta monet esittivät huolensa sekä palveluiden saatavuuteen, saavutettavuuteen että alueen elinvoimaisuuteen liittyen.
Pohjaesitys nosti huolia erityisesti Pihtiputaan osalta. Toimipisteiden saavutettavuuden osalta Pihtiputaan voidaan arvioida olevan kaikista alueista suurin kärsijä ja edustaa suurinta osaa lausuntomateriaalissa esitetystä, saavutettavuudessa 30 minuutin aikarajan ulkopuolelle jäävistä. Jonkun verran huolia nousi myös muiden pohjoisen Keski-Suomen kunnista, kuten Kivijärveltä ja Kyyjärveltä.
Jämsän osalta on noussut huolia liittyen erikoissairaanhoidon ja päivystyksen siirtymiseen Sairaala Novaan ja toimipisteiden lopettamiseen
