12.09.2024 | Alueelta, Tilaajille
Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa. Keski-Suomen nuorisovaltuusto luovutti aloitteen puhelimista vapaista oppitunneista Keski-Suomen sivistysjohdolle. Nuorisovaltuusto esittää, että kaikissa Keski-Suomen kouluissa muutetaan järjestyssääntöjä siten, että oppitunneilla eivät puhelimet ole esillä.
”Puhelimessa vilahtaa ilmoitus toisensa perään: uusi kuva, video, viesti, kommentti… Käsi tarttuu koukkuun ja selaa. Yhä uudestaan ja uudestaan. Keskittymiskyky herpaantuu, ajatukset eivät pysy kasassa. Mitä tunnilla oikein puhuttiin? Mitä jos kellään ei olisi puhelin auki ja voisi olla aivan rauhassa?”
Heikkenevät PISA-tulokset ja nuoren sukupolven hyvinvoinnin tason lasku on huolta herättävä ongelma. Nuoria vaivaavat keskittymisvaikeudet, ahdistuneisuus, motivaation puute, mielenterveysongelmat ja univaikeudet. Monet kärsivät jopa syrjäytymisestä, yksinäisyyden tunteesta ja sosiaalisen elämän rapistumisesta. Esimerkiksi kasvaneella sosiaalisen median seuraamisella on huomattu olevan yhteys keskittymisvaikeuksiin ja ahdistuksen lisääntymiseen.
Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa ja ovat edelläkävijöinä tarttuneet ennakkoluulottomasti asiaan, jota pohditaan ympäri Suomea ja maailmalla: puhelimen käyttöön koulupäivien aikana. Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen luovutti Oppitunnit ilman puhelimia -aloitteen Keski-Suomen sivistysjohtajien verkostolle Äänekoskella torstaina.
Nissisen mukaan Keski-Suomen nuorisovaltuuston Nuorisofoorumissa nousi keväällä esiin huoli puhelimen haitoista koulumaailmassa. Nuoret kokevat, että kouluissa ajatukset täyttää puhelimen maailma ja kasvokkainen yhteinen tekeminen kavereiden kanssa on vähentynyt.
– Kukapa jaksaisikaan keskittyä historian opiskeluun, kun Tiktok ja chatit ovat käden ulottuvilla. Enenevissä määrin välitunnit menettävät merkityksensä, kun palautumisen, liikunnan ja opittujen asioiden käsittelyn sijaan vapaa-aikana istutaan puhelimet kädessä, sanoo Nissinen.
– Ongelma on vaikea sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yksilön, etenkin nuoren, on hyvin vaikea päästä irti tämän kaltaisesta riippuvuudesta yksin. Siksi vastuuta ongelman korjaamisesta halutaan antaa myös päättäjille, Nissinen painottaa.
Hyviä keinoja puhelimen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi puhelimen käytön rajoittamisen lisäksi, ovat oppilaiden järjestetty välituntitoiminta ja ryhmäytyminen. Kasvavalle ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa jonnekin ja olevan osa yhteisöä.
Nuorten aloitteen ottivat vastaan Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Kari Pirinen ja Äänekosken opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen.
– On ilahduttavaa, että keskisuomalaiset nuoret ovat näin aktiivisia ja tällainen aloite nousee nuorilta itseltään. Haluamme kuulla ja tukea nuoria. Tämä onkin erinomainen avaus yhteiselle keskustelulle tästä teemasta, kiittelee Kari Pirinen.
11.09.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositusten mukaan ensimmäisenä maksuttoman koronarokotuksen saavat syyskuussa yli 80-vuotiaat ja kaiken ikäiset voimakkaasti immuunipuutteiset. Rokotusaikoja näille ryhmille on saatavilla edelleen hyvin. Muutamilla pienillä terveysasemilla rokotusajat voivat mennä jopa lokakuuhun, mutta useimmilla terveysasemilla rokotusajan voi saada jo lähipäiville. Mikäli oman terveysaseman rokotusajat ovat varattuja pidemmälle syksyyn, rokotusaikoja voi varata myös muualta kuin omalta terveysasemalta.
Koronarokotusajanvarauksen käynnistyttyä 2.9. terveysasemien puhelinpalvelunumerot ruuhkautuivat, mutta kaikille halukkaille saatiin tuolloin jo muutamassa päivässä rokotusaika. Tällä hetkellä ajanvaraus koronarokotuksiin ei aiheuta ruuhkia puhelinpalveluissa.
Maksuttomaan koronarokotukseen oikeutettuja yli 80-vuotiaita suositellaan varaamaan puhelinsoiton sijaan rokotusaika ensisijaisesti verkossa osoitteessa hyvaks.fi/influenssajakoronarokotukset. Mikäli yli 80-vuotias tarvitsee apua verkkoajanvarauksen tekemiseen, Keski-Suomen hyvinvointialue suosittelee pyytämään apua ajanvaraukseen lähipiiriltä. Jos asiakkaalla ei ole mahdollista varata aikaa verkon kautta, ajan voi varata myös soittamalla terveysaseman puhelinpalvelunumeroon.
Ajan voi varata myös hyvaks.fi-verkkosivuilla olevan chat-palvelun kautta.
Keski-Suomen hyvinvointialue kannustaa asukkaita myös muissa tilanteissa mahdollisuuksien mukaan käyttämään puhelinsoiton sijaan verkkoasioinnin kanavia. Ajankohtaisin tieto rokotusten etenemisestä päivitetään hyvinvointialueen verkkosivuille osoitteeseen hyvaks.fi/influenssajakoronarokotukset
11.09.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen hyvinvointialueen lastenneuvoloista voi jälleen varata aikoja verkossa 1–6-vuotiaiden määräaikaistarkastuksiin. Ajan voi varata oman asuinalueen neuvolaan. Ajan määräaikaistarkastukseen toivotaan varattavan lähelle lapsen syntymäpäivää.
Verkkoajanvaraus on käytössä Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken neuvoloissa.
Verkkoajanvaraus tulee myöhemmin käyttöön myös Jämsän lastenneuvolaan. Siitä tiedotetaan erikseen. Kinnulassa aika varataan neuvolasta puhelimitse, kuten aiemminkin.
Verkkoajanvaraus oli poissa käytöstä kesän ajan.
10.09.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen luterilaisten seurakuntien miesten iltaan Korpilahden kirkkoon osallistui noin 750 miestä. Osa seurasi tapahtumaa seurakuntatalolla videoyhteyden kautta.
Kansanedustaja ja historioitsija Teemu Keskisarja oli illan odotetuin puhuja. Penkeissä arvuuteltiin, tulisiko puhe olemaan yhtä raflaavaa kuin toisinaan eduskunnan istuntosalissa.
Keskisarja otti yleisönsä ja sai puheensa jälkeen pitkät aplodit.
Hän käsitteli puheessaan kristinuskon ja luterilaisen kirkon voittokulkua ja aikaansaannoksia yhteiskunnassamme.
Hän mainitsi muun muassa pappien ja lukkarien merkityksestä lukutaidon kehityksessä, vaikka taidon opettelu ei siihen aikaan aina niin mieluista ollutkaan. Toiminnalla oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä.
-Kiitos luterilaisuuden, kansakoulut eivät joutuneet aikanaan tyhjästä ponnistamaan, Keskisarja sanoi.
Keskisarja totesi, että kirkot olivat ensimmäisiä tietotoimistoja, mielenterveyspisteitä, konserttisaleja ja saattohoitokoteja.
Hän kritisoi nykyajan hengettömyyttä ja totesi, että kristilliset arvot olivat hyvä pohja yhteiskunnan rakentamiselle.
Keskisarja katsoo, ettei luterilainen kirkko ole syyllistynyt Suomessa sellaisiin tekoihin, joita olisi jälkikäteen syytä pyydellä anteeksi.
Hän pitää kirkkoa myös suvaitsevana ja mainitsi, että kirkko Suomessa on ollut esimerkiksi ”homovälinpitämätön”.
Yhden synnin hän kuitenkin suomalaiselle kirkolle langetti; papiston toiminnan sisällissodan aikana vuonna 1918.
Hän totesi, että kirkonmiehillä olisi ollut mahdollisuus lopettaa punaisten teloitukset ja tappaminen.
Se ristiretki meni Keskisarjan mukaan liian pitkälle ja olisi anteeksipyynnön paikka.
Provosoinnistaan tunnettu Keskisarja kysyi miesten illassa, ovatko kaikki uskonnot samanarvoisia. Hänen mielestään kristinusko on parempi kuin monet muut.
Keskisarja sanoi, että kristinuskon perintö on kadoksissa monesta syystä. Hyvinvointivaltio ja yhteiskunta täyttää tarpeita, eivätkä valtio ja kunnat jätä enää kirkolle samanlaista rooli kuin joskus ennen.
Keskisarja puhui digitaalisesta aikalaishulluudesta. Hän sanoi, ettei älypuhelin vie vaan pikkusormea, vaan koko elämän.
Odotettu vieras oli myös Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo.
Hän totesi sydämensä olevan vahvasti vielä Keski-Suomessa, kun perhe asui Jyväskylän seudulla 23 vuotta.
Illan teeman mukaan hän puhui perinnön välittämisestä useasta näkökulmasta.
Kristillisen perinnön välittämisestä hän totesi, että vuoden 2020 kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan kristillinen kotikasvatus vähenee Suomessa nopeasti.
-Yksittäisiä kristillisiä tapoja, kuten iltarukousta ja seurakunnan kerhossa tai pyhäkoulussa käymistä oli kertomuksen mukaan harjoitettu huomattavasti enemmän.
Keskitalo nosti esiin sen, että nuoret miehet ovat nykyisin uskonnollisempia kuin nuoret naiset.
-Huolestuttavaa on, että erityisesti naisten halukkuus välittää kristillisiä arvoja vähenee sukupolvi sukupolvelta.
Keskitalo rohkaisi kirkkoon kuuluvia miehiä välittämään rohkeasti kristillistä perintöä eteen päin.
Kolmantena puhujana miesten illassa oli kotiseutuneuvos Markku Lahti.
-Kautta aikojen on oma kotipiiri ja ympäristö ollut tärkein tiedon ja perinteen välittämisessä. Perinteen välittäminen oli elinehto sille, että pysyimme ylipäätään hengissä. Ihmiset asuivat omilla kotikonnuillaan ja vain harvat pääsivät käymään kauempana. Kirkkomatkat ja kirkossakäynti olivat niitä harvoja tapahtumia, joissa väki tapasi toisiaan. Vallankin nuorelle väelle nuo matkat olivat viikon kohokohtia. Matkaa Korpilahden kirkkoon saattoi olla yli 30 kilometriä pitäjän perukoilta. Sarvenperältä tai Päiväkunnasta oli aika kulkeminen tänne. Tavallista oli, että kirkonkylälle tultiin jo edellisenä päivänä niin että varmasti ennätettiin jumalanpalvelukseen. Vallankin nuorelle väelle nuo matkat merkitsivät tapaamisia muiden nuorten kanssa ja sitä kautta moni avioliitto sai alkunsa. Vanhempi väki vaihtoi kuulumiset ja lisätietoa saatiin jumalanpalveluksen yhteydessä.
Lahti käsitteli puheessaan muun muassa koululaitoksen merkitystä.
-Kansakoulujen perustamiset olivat pitäjiin olivat merkittävä seikka. Ne loivat pohjan ihmisten ajattelulle ja lisäsivät tietoa. Vaikka kunnat olivat köyhiä ja oli paljon muutakin rakentamista, kouluja perustettiin reippaalla vauhdilla. Niinpä Vanhan Korpilahden alueella oli 1920-luvulle tultaessa lähes 30 kansakoulua. Valistuneen puheenvuoron Korpilahden kuntakokouksessa koulun tärkeydestä käytti vuonna 1877, siis kolme vuotta ennen koulun perustamista, torppari Juhana Välilä sanomalla, että ”torppareille on kansakoulu tärkiämpi kuin tilallisille, he voivat kustantaa lapsensa ylempiinkin kouluihin, vaan harvoin sen torpparit voivat, aikamme vaatii kykyä ja taitoa torppareiltakin”.
Maarit Nurminen
06.09.2024 | Alueelta, Tätä mieltä, Tilaajille
Kuuntelin Pariisin Olympialaisia herkällä korvalla. Ihmetystäni herätti huippu-urheilijoiden lausunnot, kuinka he ehtisivät palautua seuraavan päivän kisoihin? Seppo Rätyä tuli ikävä, kun kuunteli urheilijoiden analyyseja Eiffel-tornin juurelta. Seppo se osasi sentään sanoa aikoinaan asiat halki, poikki ja pinoon.
Otetaan yhdeksi esimerkiksi hapokkaaksi kutsuttu 400 metrin juoksu. Omassa mielessäni täysi ratakierros ei matkana kovin kummoiselta kuulostanut, lähinnä kivenheitolta.
Pukeuduin paskanruskeaan urheiluasuuni ja lähdin Uuraisten stadionille testaamaan Pariisin kisoissa kuulemiani puolitotuuksia. Tiesin, että Kuukan mondo ei valehtelisi näissä asioissa. 400 metrin lähtöpaikan vierellä pullea rusakko söi keinonurmea. Elukasta tuskin olisi vetoavukseni? Omin voimin oli otettava Ritolat. Yleisöä en myöskään paikalle kaivannut, enkä “Bankseja” häiritsemään suoritustani.
Kyyristyin lähtötelineisiin saalistavan gepardin elkein ja tunsin pinkeitten pohkeitteni uhkuvan alkukantaista voimaa. Hepin jälkeen pinkaisin täyteen raviin. Polvilumpiot rusahtelivat somasti ehtiessäni takakaarteeseen ja “hallitsevan piirimestarin” vauhti sen kuin lisääntyi.
Maalissa ravistelin housun lahkeen sisään eksyneen käpysen pois. Rivakka liike toimi samalla oivana loppuverryttelynä, enkä katsonut tarpeelliseksi lähteä yhden yön vuoksi Kiiskilänmäelle korkean paikan leirille. Eiköhän tässä palautuisi matalammallakin, omalla plyysisohvalla?
Hermotus tuntui toimivan entiseen malliin. Sakean makkarakastin ja perunamuusin tuoksun ehtiessä sohvalle saakka, reagointini oli välitöntä ja haarukka hetkessä tanakasti kädessäni. Illalla mentäisiin vielä yö kalaan ja lastattaisiin soutuveneen nokkaan korillinen Koffia palautusjuomaksi. Eikös se Tohmajärven keihäsjätti hoitanut mentaaliset harjoitteet samalla tavoin?
Seuraavana päivänä palattiin Kuukan mondolle. Ei pahemmin hapottanut ja pistelin ratakierroksen menemään edellispäivän tavoin tasaisen tappavalla tahdilla. Airi otti herätyskellolla aikaa ja totesi maalilinjan ylitettyäni juoksun menneen reilusti alle minuutin. Mitä se nyt tekee neljä kertaa kymmenen sekuntia? Aivan sama mihin aika maailmantilastoissa sijoittuisi. Tässä mitattiin pelkästään palautumisen tasoa.
Huippu-urheilijoilla saattaa olla erilaiset kriteerit palautumisen suhteen, mutta meikäläisellä ei tehnyt tiukkaakaan vetää paria ratakierrosta vuorokauden sisällä ja suorittaa vielä kotityöt päälle.
Muistan selostajan toivoneen Pariisin kisoissa sopivan hidasta alkuerävauhtia, että suomalaisilla olisi paremmat mahdollisuudet jatkoon pääsylle. Olisi ollut tietenkin mukavampaa kuulla eetteristä, kuinka suomalaiset pinkovat, niin kovaa, etteivät muut perässä pysyneet. On eri asia toivoskella, kuin suorittaa.
Osa kisailijoista palasi Pariisin kisoista maitojunalla, patonki kainalossa ja pää täynnä viiniä. Neljän vuoden kuluttua olisi vuorossa Los Angeles. Luulisi siinä ajassa palautuvan hapokkaimmankin kaverin.
26.08.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Ensi viikon perjantaina, 6.9. Korpilahden kirkon odotetaan täyttyvän eri puolilta Keski-Suomea tulevista miehistä, kun perinteinen Miesten ilta starttaa kello 18.30. Kirkkoon mahtuu noin 750 ihmistä.
Korpilahden lähikirkkoalueen vastuupapin Antti Koiviston mukaan tapahtuman valmistelut ovat sujuneet hyvin. Hän toivoo, että mahdollisimman monet hyödyntäisivät yhteiskuljetuksia, joita järjestetään seurakunnista eri puolilta maakuntaa. Kirkon läheisyydessä pysäköintipaikkoja on rajoitetusti.
‒ Ohjaamme autolla tulijat läheisille pysäköintialueille ja uskon, että kaikille kyllä löytyy parkkipaikka. Mutta yhteiskuljetuksella pääsee kirkonmäelle lähimmäksi kirkon ovea, Antti Koivisto toteaa. Hän toivottaa kaikki tervetulleiksi Korpilahden kauniiseen kirkkoon.
Perintöä välittämässä -otsikoidussa Miesten illassa puhuvat historioitsija ja kansanedustaja Teemu Keskisarja, piispa Jukka Keskitalo ja kotiseutuneuvos Markku Lahti. Poikakuoro Pojan ääntä johtaa Matias Lahti, urkuja soittaa Sakari Torkki ja saksofonia Keijo Vättö. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Makkaraa ja munkkikahveja on tarjoilla alkaen kello 17.
