24.10.2024 | Alueelta, Kiinnitetty
Maanteillä alennettuihin nopeusrajoituksiin siirrytään pian, vaikka tällä hetkellä lokakuun sää onkin ollut tavallista lämpimämpää.
-On kuitenkin hyvä muistaa, että öisin lämpötila voi laskea pakkasen puolelle ja vaikeasti havaittavaa mustaa jäätä saattaa esiintyä etenkin silloilla ja rampeilla. Lisäksi syksyn pimeys yhdistettynä hirvieläinten aktiiviseen liikehdintään tuplaavat onnettomuusriskin, mikäli ajettaisiin kesänopeuksilla, liikenneturvallisuusasiantuntija Johanna Savolainen Keski-Suomen ELY-keskuksesta sanoo.
Keski-Suomen ELY-keskuksesta muistutetaan, että kesäajan nopeusrajoituksia alhaisemmat ajonopeudet antavatkin kuljettajalle enemmän aikaa havainnoida ja reagoida yllättävissä tilanteissa; joka vuosi säästyy arviolta kahdeksan ihmisen henki ja 36 jää loukkaantumatta. Nopeusrajoitusten laskulla on turvallisuushyötyjen lisäksi myös muita positiivisia vaikutuksia: liikenne sujuvoituu, kun nopeuserot tasaantuvat, päällyste kuluu hitaammin, rengasmelu pienenee sekä polttoaineen kulutus laskee, mikä taas osaltaan vaikuttaa vähentävästi päästöihin.
Kesäisiin nopeusrajoituksiin palataan takaisin tavallisesti huhtikuun puolella, kun valon määrä lisääntyy ja kelit paranevat.
Keski-Suomessa kaikki maanteiden yksiajorataiset 100 km/h -rajoitukset alennetaan 80 km:iin/h. Tästä poikkeuksena ovat keskikaiteellisten osuuksien niin sanotut väliosuudet, joissa rakenteellista erottelua ajokaistojen välillä ei ole sekä Joutsan varalaskupaikka, jossa on leveä ajorata ja ajokaistoja on molempiin ilmansuuntiin kaksi. Moottoriteillä sekä keskikaiteellisilla ohituskaistajaksoilla nopeusrajoitus on läpi talven 100 km/h.
Tänä vuonna Keski-Suomen maanteillä lasketaan nopeusrajoituksia vajaa 18 kilometriä enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna.
-Kaikille tieosuuksille, joilla kesäajan rajoitus on 100 km:ä/h, tehtiin tarkastelu, täyttyvätkö talven nopeusrajoituskriteetit yhä. Tarkastelun pohjalta selkeästi esiin nousi muutama tieosuus, joilla korkeampaa nopeusrajoitusta talvisin ei voida enää sallia liikenneturvallisuussyistä, Savolainen kertoo.
24.10.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Keski-Suomen hyvinvointialueelle poikkeusluvan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen Jokilaakson sairaalassa Jämsässä ajalle 1.1.–31.8.2025. Jämsässä päivystys jatkuu siis nykyisellään ensi vuoden elokuu loppuun saakka.
Sosiaali- ja terveysministeriö totesi päätöksessään, että Keski-Suomen hyvinvointialue on tuonut esille riittävän selvityksen Jämsän Jokilaakson sairaalan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen toimintaedellytyksistä ja voimavaroista sekä päivystyksen ylläpidon lakisääteisten edellytysten täyttymisestä.
Jämsän Terveys Oy:n sopimuskauden päättyessä toimintaa on suunniteltu siten, että erikoissairaanhoidon sairaalapalvelut ja leikkaustoiminta järjestetään palveluverkkopäätöksen mukaisesti 1.9.2025 alkaen Sairaala Novassa. Lisäksi Jämsässä tulee sijaitsemaan yksi hyvinvointialueen kolmesta alueellisesta sosiaali- ja terveyskeskuksesta, jossa tuotetaan myös ilta- ja viikonloppujen kiirevastaanottoja. Syyskuun alusta ensi vuonna Sairaala Novan yhteispäivystys hoitaa kaikkia Keski-Suomen hyvinvointialueen potilaita ympäri vuorokauden, joiden hoitoa ei voida ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa siirtää myöhemmäksi.
24.10.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Jyväskylän seurakunnan veroprosentti pysyy entisellä tasollaan myös seurakunnan laajennuttua vuonna 2025. Järjestelytoimikunta hyväksyi keskiviikkona veroprosentiksi 1,45. Joutsan ja Toivakan seurakunnat yhdistyvät Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alussa.
Joutsan seurakunnan veroprosentti on tällä hetkellä 2,00 ja Toivakan 1,95.
Päätöksen taustalla on muun muassa kunnallisveropohjan laajeneminen, josta seuraa tuloverokiristys myös kirkollisveroa maksaville jäsenille. Veroprosentti säilytettiin ennallaan myös käyttötalouden toteutuvien menojen epävarmuuden vuoksi, vaikka seurauksena on todennäköisesti alijäämäinen talousarvio vuodelle 2025.
11.10.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Hyvinvointialueen talousarviossa esitetään säästöjä 53 miljoonan euron edestä. Sopeuttamistoimenpiteet on suunniteltu täydentämään jo tehtyjä ja tekeillä olevia toimenpiteitä. Säästöjä haetaan muun muassa organisaatiomuutoksella. Niin sanottu organisaation virtaviivaistaminen tarkoittaa johtajien ja päälliköiden määrän vähentämistä sekä hallinnollisissa tehtävissä toimivien henkilöiden määrän karsimista.
Talousarviossa suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutuksia käsitellään parhaillaan neljänsissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Vaikutukset kohdistuvat kaikille kolmelle hyvinvointialueen toimialalle ja henkilöstövähennykset koskettavat yhteensä 247–252 henkilöä tai työtehtävää. Johtaja- ja päällikkötehtäviä vähenee 37 kappaletta ensi vuoden aikana. Näistä neljä vähenee konsernipalveluista, 30 sosiaali- ja terveyspalveluista ja kolme pelastuspalveluista.
Hyvinvointialueelta kerrotaan, että kaiken kaikkiaan henkilöstön määrä vähenee seuraavasti: konsernipalveluissa 55–60 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 30 henkilöä, sosiaali- ja terveyspalveluissa 30 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 129 henkilöä sekä pelastuspalveluissa 3 henkilöä. Johtaja- ja päällikkötehtäviin tehdään merkittäviä supistuksia ja niukkenevat henkilöstöresurssit kohdennetaan asiakas- ja potilastyötä tekeviin.
– Osa sopeuttamistoimenpiteistä kuitenkin väistämättä näkyy palvelujen laajuudessa ja sisällössä myös hyvinvointialueen asukkaille, mikä näkyy muun muassa aukioloajoissa ja kesäajan palvelusupistuksissa, hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen talouden alijäämän kasvu tulee taittumaan ja vuonna 2025 alijäämä tulee olemaan huomattavasti aiempia vuosia pienempi.
– Ensi vuonna saamme talouden alijäämän kasvun taittumaan ja teemme merkittävän tulosparannuksen verrattuna kahteen ensimmäiseen toimintavuoteemme. Vuoden 2025 talousarvio luo suuntaa kohti talouden ja toiminnan tasapainoa, Tollet kertoo.
Ensi vuoden talousarvio on vielä noin 31,6 miljoonaa alijääminen. Alijäämän kasvu taittuu paitsi säästötoimilla myös rahoitukseen tehtävällä jälkikäteistarkistuksella, joka tuo 67 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen talouden lasketaan olevan ylijäämäinen vuonna 2027.
Valtion toimet kuluvana vuonna ovat vaikeuttaneet talouden hallintaa hyvinvointialueella kuluvana vuonna.
Valtio on tehnyt vuoden 2024 aikana päätöksiä, joiden takia Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on supistunut. Julkisen talouden suunnitelman mukaisten tehtävämuutosten vuoksi hyvinvointialueen vuoden 2025 rahoitusta leikataan kevään kehysriihen päätösten mukaisesti lähes 20 miljoonaa euroa. Lisäksi syyskuussa julkaistujen, kuntien vuoden 2022 diagnoositietoihin perustuvien rahoituslaskelmien päivitysten myötä arvio hyvinvointialueen rahoituksesta väheni 6,6 miljoonaa euroa.
– Ilman kuluvan vuoden aikana tulleita muutoksia, taloutemme olisi jo lähellä tasapainoa ensi vuonna, Tollet sanoo.
Talouden kääntäminen ensin tasapainoiseksi ja sen jälkeen ylijäämäiseksi tapahtuu suunnitelmakauden aikana, mutta siitä huolimatta kertyneitä alijäämiä ei ehditä kattamaan lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vastaava tilanne on valtaosalla hyvinvointialueista. Julkisen talouden suunnitelmassa on mukana hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämäkertymä, joka on -1,8 miljardia euroa.
– Alijäämää syntyy vielä ensi vuonna. Olemme kuitenkin halunneet pitää kiinni määrärahasidonnaista palveluista kuten järjestöavustuksista, kuntouttavasta päivätoiminnasta ja omaishoidon tuesta. Nämä palvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja tuovat säästöä pidemmällä aikavälillä. Säästöpaineista huolimatta sopeuttamistoimenpiteet pyritään kohdentamaan siten, että hyvinvointialueen kustannukset pitkällä aikavälillä eivät kasva.
Valtiovarainministeriö on nimennyt kuusi hyvinvointialuetta valtion kanssa käytäviin tukikeskusteluihin. Alueisiin kuuluvat Keski-Suomen, Lapin, Kanta-Hämeen, Satakunnan, Itä-Uusimaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet.
– Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja ne eivät tarkoita hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Suhtaudumme myönteisesti valtion tarjoamaan tukeen.
01.10.2024 | Alueelta, Tätä mieltä, Tilaajille
Ajoimme kylältä Huutoniemen uimarannalle. Syyskuun alkupäivät olivat vielä lämpimiä. Tällä kertaa uimarannalla ei näkynyt ristin sielua. Sain vedellä selkää ihan rauhassa ja esitellä allejani lokeille. Viileä vesi poisti viimeiset unen rippeet. Vapaa päivän makea uni oli vierähtänyt pitkälle aamupäivään ja Keuruun lähtö viivästynyt.
Uinnin päälle kaivoimme eväät esille ja istuimme puupenkille aterioimaan. Omin käsin valmistetut pitsanpalat maistuivat, eikä kilo juustoa niiden päällä makua pilannut. Pari pullasorsaa lähestyi kaislikosta norkoilemaan saataviaan. Illan hämyssä olisi tukkasotkille tarjolla vain sorsastajan hauleja. Sorsien olisi hyvä silloin pysytellä piilossa kaislikkopoteroissaan.
Tänä kesänä olivat metsät täynnä mustikoita, puolukoita ja sieniä. Kotitalojen omenapuut antoivat satoa, niin paljon, että omppuja kerättiin kottikärryihin ja kärrättiin tienvarteen ohikulkijoille ilmaisjakeluun.
Sahrajärven kohdalla palautui mieleeni, kun olin ollut eräässä maatalossa perunannostotalkoissa. Vettä satoi, niin ettei perunoita erikseen tarvinnut kattilaan pestä. – Markku se syö enemmän perunoita kuin noukkii, talon velmu Maija-emäntä huokaili ruokapöydässä. Olin kovin otettu ruokahalujeni huomioinnista.
Keuruulta palattuamme kävimme uudelleen Huutoniemen rannassa polskimassa. Tällä kertaa uimassa oli “Repe Sorsien” lisäksi muitakin viileässä vedessä kiljahtelevia kaksijalkaisia. Rannalla lojui pyyhkeitä ja sandaaleita. Arviolta kaksikymmentä kiloinen hauki lähti rannasta minua pakoon. Haukkasi mennessään palan kynnestä, mutta ei jäänyt kiinni isovarpaaseen.
Huutoniemen uimarannan ulappa avautuu uimareiden eteen luonnon kauniina ja sinivihreänä akvaariona. Se on suosittu oman näköisensä- ja kokoisensa uimapaikka, ilmeisen kalaisakin. Pitkä ja matala hiekkaranta on lapsi ystävällinen. Kaksi punaista poijua on merkkinä, kun kaksimetriselläkin on aika kaivaa snorkkeli esiin ja heittäytyä aaltojen syleilyyn.
17.09.2024 | Alueelta, Tilaajille, Toivakka
Arja Koriseva oli varannut 35-vuotisjuhlakiertueen konserttisalit pitkin Suomea jo aikaa sitten, kun kävi kutsu Tanssii Tähtien kanssa- ohjelmaan. Tiedossa on siis kiireinen syksy. Koriseva nähdään myös Myyrä-nimisessä TV-tuotannossa tänä syksynä. Myyrän kuvaukset ovat olleet jo aiemmin.
– Olen etukäteen jo orientoitunut pitkiin päiviin, vähän samalla tavalla kuin vierailuissa teatterien musikaaleissa urani aikana, Koriseva sanoo.
Leipää, lempee ja lämpöö -konserttikiertue suuntautuu kahteentoista kaupunkiin ja tanssiharjoitukset pitävät artistin myös tiukasti Helsingissä. Tulevana viikonloppuna konserttikiertue suuntaa Hämeenlinnaan ja Turkuun, mutta sunnuntaiaamuna on oltava treenisalilla jo kello kymmenen.
Koriseva kertoo opettajansa Valtteri Palinin olevan kotoisin Turusta.
– Järjestämme tanssiharjoituksia siten, että kumpikin pääsee välillä käymään kotona. Tanssitreenejä on neljä tuntia päivässä.
– Minulle lattarit ovat vaikeampia kuin vakiotanssit. Lattareiden rytmit ovat osin haasteellisia, koska olen joissakin niistä tottunut erilaiseen rytmiin. Kilpatanssissa esimerkiksi cha-cha-cha lasketaan eri tavalla. Vakiotansseissa tanssiasennon löytäminen on vaikeaa. Tanssin pitäisi jaloista suunnata kohti lattiaa, jotta tulisi ponnekkuutta. Toisaalta asennon tulisi venyä ylöspäin.
Arja Koriseva kruunattiin tangokuningattareksi vuonna 1989. Hän on keikkaillut siitä asti samana vuonna perustamansa Fortuna-orkesterin kanssa. Hän on tehnyt yli 15 pitkäsoittolevyä, joiden joukossa on kultalevyjä, platina- sekä tuplaplatinalevyjä. Hänet on palkittu sekä laulajana että televisioesiintyjänä.
Arja Koriseva on osallistunut kahteen suureen kansainväliseen laulukilpailuun, joista molemmista tuli toinen sija.
Hän on osallistunut lukuisiin televisio-ohjelmiin. Kaksi omaakin televisio-ohjelmaa on ollut; Näytönpaikka ja Suuri luokkakokous sekä Jos sais kerran yhdessä Joel Hallikaisen kanssa.
Hän on tehnyt myös lukuisia teatterirooleja, joista ensimmäinen oli teatteri Eurooppa Neljän kanssa vuonna 1995. Koriseva sanoo, että Laulavat sadepisarat Lahdessa ja ja My Fair Lady Turun Samppalinnassa ovat olleet hänelle merkitykselliset ja suuret musikaalit.
Yksi haave täyttyi vuonna 2005, kun hän sai kutsun Seinäjoen kaupunginteatterilta kotiopettajatar Marian rooliin The Sound of Music -musikaalissa. Musikaali oli menestys. Samassa roolissa hänet nähtiin myöhemmin Imatran teatterissa. Mainitsemisen arvoinen on myös vuoden 2008 naispäärooli Herrasmieshuijarit-musikaalissa Tampereen Työväen Teatterissa.
Toivakan oman tähden suorituksia Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa seurataan yhdessä sunnuntaisin Sun Toiveessa. Kisakatsomossa jännitetään ja kannustetaan joka sunnuntai niin kauan kuin Koriseva on kisassa mukana.
Leipää, lempee ja lämpöö -konsertti on Jyväskylän Yliopiston juhlasalissa 4.10.2024.
Maarit Nurminen
