06.09.2024 | Alueelta, Tätä mieltä, Tilaajille
Kuuntelin Pariisin Olympialaisia herkällä korvalla. Ihmetystäni herätti huippu-urheilijoiden lausunnot, kuinka he ehtisivät palautua seuraavan päivän kisoihin? Seppo Rätyä tuli ikävä, kun kuunteli urheilijoiden analyyseja Eiffel-tornin juurelta. Seppo se osasi sentään sanoa aikoinaan asiat halki, poikki ja pinoon.
Otetaan yhdeksi esimerkiksi hapokkaaksi kutsuttu 400 metrin juoksu. Omassa mielessäni täysi ratakierros ei matkana kovin kummoiselta kuulostanut, lähinnä kivenheitolta.
Pukeuduin paskanruskeaan urheiluasuuni ja lähdin Uuraisten stadionille testaamaan Pariisin kisoissa kuulemiani puolitotuuksia. Tiesin, että Kuukan mondo ei valehtelisi näissä asioissa. 400 metrin lähtöpaikan vierellä pullea rusakko söi keinonurmea. Elukasta tuskin olisi vetoavukseni? Omin voimin oli otettava Ritolat. Yleisöä en myöskään paikalle kaivannut, enkä “Bankseja” häiritsemään suoritustani.
Kyyristyin lähtötelineisiin saalistavan gepardin elkein ja tunsin pinkeitten pohkeitteni uhkuvan alkukantaista voimaa. Hepin jälkeen pinkaisin täyteen raviin. Polvilumpiot rusahtelivat somasti ehtiessäni takakaarteeseen ja “hallitsevan piirimestarin” vauhti sen kuin lisääntyi.
Maalissa ravistelin housun lahkeen sisään eksyneen käpysen pois. Rivakka liike toimi samalla oivana loppuverryttelynä, enkä katsonut tarpeelliseksi lähteä yhden yön vuoksi Kiiskilänmäelle korkean paikan leirille. Eiköhän tässä palautuisi matalammallakin, omalla plyysisohvalla?
Hermotus tuntui toimivan entiseen malliin. Sakean makkarakastin ja perunamuusin tuoksun ehtiessä sohvalle saakka, reagointini oli välitöntä ja haarukka hetkessä tanakasti kädessäni. Illalla mentäisiin vielä yö kalaan ja lastattaisiin soutuveneen nokkaan korillinen Koffia palautusjuomaksi. Eikös se Tohmajärven keihäsjätti hoitanut mentaaliset harjoitteet samalla tavoin?
Seuraavana päivänä palattiin Kuukan mondolle. Ei pahemmin hapottanut ja pistelin ratakierroksen menemään edellispäivän tavoin tasaisen tappavalla tahdilla. Airi otti herätyskellolla aikaa ja totesi maalilinjan ylitettyäni juoksun menneen reilusti alle minuutin. Mitä se nyt tekee neljä kertaa kymmenen sekuntia? Aivan sama mihin aika maailmantilastoissa sijoittuisi. Tässä mitattiin pelkästään palautumisen tasoa.
Huippu-urheilijoilla saattaa olla erilaiset kriteerit palautumisen suhteen, mutta meikäläisellä ei tehnyt tiukkaakaan vetää paria ratakierrosta vuorokauden sisällä ja suorittaa vielä kotityöt päälle.
Muistan selostajan toivoneen Pariisin kisoissa sopivan hidasta alkuerävauhtia, että suomalaisilla olisi paremmat mahdollisuudet jatkoon pääsylle. Olisi ollut tietenkin mukavampaa kuulla eetteristä, kuinka suomalaiset pinkovat, niin kovaa, etteivät muut perässä pysyneet. On eri asia toivoskella, kuin suorittaa.
Osa kisailijoista palasi Pariisin kisoista maitojunalla, patonki kainalossa ja pää täynnä viiniä. Neljän vuoden kuluttua olisi vuorossa Los Angeles. Luulisi siinä ajassa palautuvan hapokkaimmankin kaverin.
26.08.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Ensi viikon perjantaina, 6.9. Korpilahden kirkon odotetaan täyttyvän eri puolilta Keski-Suomea tulevista miehistä, kun perinteinen Miesten ilta starttaa kello 18.30. Kirkkoon mahtuu noin 750 ihmistä.
Korpilahden lähikirkkoalueen vastuupapin Antti Koiviston mukaan tapahtuman valmistelut ovat sujuneet hyvin. Hän toivoo, että mahdollisimman monet hyödyntäisivät yhteiskuljetuksia, joita järjestetään seurakunnista eri puolilta maakuntaa. Kirkon läheisyydessä pysäköintipaikkoja on rajoitetusti.
‒ Ohjaamme autolla tulijat läheisille pysäköintialueille ja uskon, että kaikille kyllä löytyy parkkipaikka. Mutta yhteiskuljetuksella pääsee kirkonmäelle lähimmäksi kirkon ovea, Antti Koivisto toteaa. Hän toivottaa kaikki tervetulleiksi Korpilahden kauniiseen kirkkoon.
Perintöä välittämässä -otsikoidussa Miesten illassa puhuvat historioitsija ja kansanedustaja Teemu Keskisarja, piispa Jukka Keskitalo ja kotiseutuneuvos Markku Lahti. Poikakuoro Pojan ääntä johtaa Matias Lahti, urkuja soittaa Sakari Torkki ja saksofonia Keijo Vättö. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Makkaraa ja munkkikahveja on tarjoilla alkaen kello 17.
15.08.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Ilmoittautuminen Jyväskylän kansalaisopiston uuden lukuvuoden kursseille alkaa maanantaina 19.8. kello 9. Ilmoittautumisohjeet ja tiedot kursseista löytyvät verkkosivulta.
Ilmoittautuminen tapahtuu verkossa, mutta sen voi hoitaa myös kansalaisopiston neuvonnassa paikan päällä tai puhelimitse. Viikolla 34 neuvonta on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–14.
Ilmoittautuminen avataan päivittäin kello 9.00 aineryhmittäin; maanantaina ilmoittaudutaan esimerkiksi tanssin, liikunnan sekä terveyden ja hyvinvoinnin ryhmiin. Tiistaina ovat vuorossa kielet ja tietotekniikka.
Kursseille voi ilmoittautua niin kauan kuin niillä on vapaita paikkoja, myös myöhemmin lukuvuoden aikana. Kansalaisopiston opetus alkaa maanantaina 2.9.
Lasten ja nuorten taiteen perusopetuksessa 0–18-vuotiaat voivat harrastaa sanataidetta, teatteritaidetta, musiikkia, arkkitehtuuria ja kuvataidetta. Vapaille oppilaspaikoille voi ilmoittautua jo nyt sekä läpi lukuvuoden. Ilmoittautumislinkit löytyvät osoitteesta https://peda.net/jklkansalaisopisto/taiteen-perusopetus. Taiteen perusopetuksen opetus alkaa maanantaina 19.8.
Kansalaisopisto kuuluu Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, mutta se järjestää kursseja myös Luhangan, Muuramen ja Uuraisten kunnissa, jotka ostavat kansalaisopistopalvelut Jyväskylän kaupungilta.
13.08.2024 | Alueelta
Mustankorkean kierrätysauto on liikkeellä Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa 20.8.–4.9. Kierrätysauto on perinteisesti vastaanottanut vain vaarallisia jätteitä, mutta nyt se vastaanottaa myös sähkölaitteita samaan tapaan kuin viime keväänä. Myös aikataulua on uudistettu tälle syksylle.
Sähkölaitteiden kierrätyksen suosio yllätti kierrätysautolla viime keväänä. Niitä tuotiin kierrätysautolle kolmen illan aikana yhteensä yli 8 360 kiloa. Jos kilomäärä muutettaisiin pelkiksi jääkaapeiksi, olisi se reilu 120 jääkaappia. Vaarallisia jätteitä taas kerättiin keväällä 14 040 kiloa.
– Otimme sähkölaitteita vastaan keväällä kokeiluna saamamme asiakaspalautteen kannustamana. Kokeilu oli todella onnistunut ja siksi jatkamme sähkölaitteiden vastaanottoa kierrätysautolla nyt syksylläkin, kertoo Mustankorkean logistiikkapäällikkö Antti Anhava.
Sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet ovat niitä jätelajeja, joiden kierrättämisessä täytyy nähdä hieman vaivaa, kun niitä ei kerätä kotien jätekatoksissa tai hyötykeräyspisteissä. Kummatkin ovat myös jätelajeja, joita saa tuoda läpi vuoden ilmaiseksi muun muassa Mustankorkean jätekeskukselle ja Laukaan pienjäteasemalle.
– Jos siis kierrätysautolle ei ehdi, niin lajittelupihamme palvelee arkisin aamuseitsemästä iltaseitsemään. Lajittelupihallamme otettiin käyttöön viime keväänä myös itsepalveluautomaatti, jonka kautta vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita saa myös tuoda maksutta, Anhava kertoo.
Kierrätysautolla ovat mukana säävarauksella myös kierrätyskoutsit, joilta voi kysyä mitä tahansa kierrätykseen liittyvää. Kierrätysvalmennusta ja kierrätysauton toimintaa kustannetaan jätehuollon perusmaksulla.
Tänä syksynä kierrätysauton aikataulua on hieman muokattu aiempien vuosien perusteella. Mukana ovat edelleen suosituimmat pysähdyspisteet, kuten Palokan Prisma, Lievestuoreen Shell, Vaajakosken S-market, Toivakan kunnantalo ja Tikkakosken S-market.
– Joitain hiljaisempia pysähdyspaikkoja on tiputettu pois, jotta toiminta voidaan pitää kustannustehokkaana. Toisaalta olemme ottaneet mukaan uusia paikkoja asiakastoiveiden pohjalta, kuten Seppälän Prisman ja kauppakeskus Sepän parkkipaikan. Asiakkaat ovat toivoneet, että kierrätysauto pysähtyy siellä, missä ihmiset asioivat muutenkin, Anhava kertoo.
Sähkölaitteita ja vaarallisia jätteitä kerätään kahdella isolla kuorma-autolla, jotka vaativat riittävästi tilaa. Lisäksi myös asiakkaiden autot vaativat tilaa pysähdyspaikan ympäriltä. Aikataulua voidaankin joutua vuosittain päivittämään myös tilasyistä.
05.08.2024 | Alueelta, Tilaajille
Secto Rally Finlandin, Suomen MM-rallin osakilpailun viimeiset kunnon soratiekilometrit ajettiin tänä vuonna Sahloinen-Moksi erikoiskokeella sunnuntaina. Ralli sai dramaattisen käänteen, kun Kalle Rovanperä ajoi tielle nousseeseen kiveen, kun erikoiskoe ajettiin toiseen kertaan päivällä. Auto puiden sekaan ja Rovanperän sekä kartanlukija Jonne Halttusen kisa keskeytyi siihen ja siirtymä kisakeskukseen vaihtui helikopterikyydiksi.
Tuttuun tapaan Sahloinen-Moksi erikoiskokeen järjestelyistä vastasi Petäjäveden Urheiluautoilijat.
Moona Tuominiemi-Karila Moksi ry:stä kertoo, että Moksin yöparkkiin alkoi valua väkeä jo hyvissä ajoin lauantaina iltapäivällä.
-Yöparkkiin saavuttiin erityisesti asuntoautoilla ja pellolle pystytettiin hienoja leirejä.
Moksissa jännitettiin vesisateiden pehmittämien peltojen kestävyyttä.
-Selvisimme muutamalla hinauksella ja onneksi sunnuntaina ei enää satanut.
Tuominiemi-Karila sanoo, että kioskimyynti oli hyvä ja täydennyksiäkin jouduttiin hakemaan. Tavaraa oli varattu viime vuoden perusteella.
Kalle Rovanperän ikävän ulosajon seurauksena yleisöä jäi paikalle vielä senkin jälkeen, kun erikoiskoe oli ajettu.
-Sinne jäätiin katsomaan kohtaa, jossa ulosajo tapahtui sekä odottelemaan, kun autoa hinattiin pois paikalta. Moksi nousi maailmankartalle tämän tapahtuman johdosta.
Moksin kyläseurasta talkoissa ahersi yli 70 ihmistä kaikkiaan.
-Kyllä se taas kannatti tehdä sellainen 24 tunnin talkoorupeama samoilla silmillä.
Ylä-Muuratjärvi -seura hoiti myös yhden jakson erikoiskokeen varrella ja kioski sijaitsi Koirasalmentiellä järven rannalla.
-Kovasti saimme kiitoksia palveluista ja järjestelyistä. Meillä oli tarjolla esimerkiksi puupalat moottoripyörien jalkojen alle. Tänä vuonna huomion kiinnitti suuri ulkomaalaisten katsojien osuus. Heitä oli esimeriksi Italiasta, Espanjasta ja Virosta. Hyvin käyttäytyvää yleisö oli myös. Poliisi oli paikalla koko pätkän ajan, eikä ollut minkäänlaisia järjestyshäiriöitä, kyläseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen kertoi.
Ylä-Muuratjärveltä talkoissa ahersi viitisenkymmentä ihmistä.
Saukkolan kyläseura ahkeroi rallitalkoissa erikoiskokeen ykkösjaksolla ja kyläseuralla oli kioski.
Vesa Koskinen kertoi rallin menneen hienosti, mitä nyt Rovanperän ulosajo latisti tunnelmaa lopussa.
-Erikoiskoe keskeytettiin ulosajoon, kun sähkötolppa katkesi ja johto oli tiellä.
Saukkolaisten pätkällä oli shikaanimutka, johon muodostui Koskisen arvion mukaan 85 senttimetriä syvä kuoppa.
-Mahdollista olisi ollut, että jälkipään kuskit olisivat kaataneet paikalla autojaan. Lähellä piti -tilanteita jo nähtiin.
Maarit Nurminen
09.07.2024 | Alueelta, Tilaajille
Soteala on ollut isossa myllerryksessä viime vuodet ja saanut osin aiheestakin paljon kritiikkiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö esimerkiksi hoitoalalla tapahtuisi myös hyvää kehitystä ja etteikö asioita oikeasti haluttaisi edistää siihen suuntaan, että hän, jonka pitäisi olla kaiken keskiössä, eli hoidettava ihminen, myös sitä aidosti olisi.
Hoitotyön hukkajahdin järjestivät Vaikuttavuusseura ry ja Hoitotyön tutkimussäätiö. Aikaisemmin on järjestetty sosiaali- ja lääkärityön hukkajahdit ja nyt vuorossa oli hoitotyön hukkajahti, johon tuli 143 ehdotusta. Hukkajahdin keskiössä oli tunnistaa vaikuttamattomia ja vähähyötyisiä toimia hoitotyössä. Kilpailussa palkittiin parhaat ideat ja jaettiin kaksi kunniamainintaa ehdotuksista, joilla voitaisiin vähentää hoitotyön hukkaa. Kolme palkittua ideaa keskittyivät ammattilaisten välisen työnjaon uudistamiseen, potilaiden omatoimisuuden lisäämiseen ja raportointikäytäntöjen lisäämiseen. Kunniamaininnan saaneissa ideoissa ehdotettiin kaksoiskirjaamisen poistamista ja palaverikäytäntöjen kehittämistä.
Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelujohtaja Anne Pihlille jaettiin Hoitotyön hukkajahti -kilpailussa kunniamaininta palaverikäytäntöjen kehittämisestä. Pihl kokosi ehdotuksen Sairaalapalvelut Novan osastojen esihenkilöiden tuoman idean pohjalta.
Uuraislainen Anne Pihl lataa akkujaan kesälomalla Nauttiaisen rannalla ja on aidosti kiitollinen saamastaan kunniamaininnasta, mutta ei halua ottaa asiasta kunniaa kokonaan itselleen.
– Lähdin liikkeelle ottamalla yhteyttä sairaalaosastojen lähiesihenkilöihin ja kysyin, onko meillä hoitotyössä hukkaa, Pihl kertoo.
Vastaus oli melko selkeä kyllä ja viikon keräyksen jälkeen hän sai kolme sivullista erilaisia huomioita.
Mitä hukka sitten hoitotyössä on?
– Hukka on sellaisia työtehtäviä tai toimintatapoja, jotka ovat pois potilaan välittömästä eli ns. bedside-hoitotyöstä, johon hoitajan koulutus antaa parhaat perusvalmiudet. Hukkatyö on resurssisyöppö, Pihl kertoo.
Saamastaan materiaalista hän poimi käsittelyyn kolme eri kokonaisuutta, palkitun palaverikäytännön lisäksi lääkehoidon ja siirtymäosaston toiminnan.
Palkittu ehdotus keskittyy siihen, millä tavoin hoitotyön johtamisessa palaverikäytäntöjä voitaisiin kehittää asialistan, aikataulujen ja päätöksenteon suhteen.
– Ajatuksena on, että pidetään noin tunnin palavereja, joihin on asialistan hyvin valmisteltu. Palavereja varten laaditaan selkeät tavoitteet ja tehdyille päätöksille vastuuhenkilöt. Hoitotyön esihenkilöt kirjoittivat hyvin, että lopetetaan turha vatulointi. Venähtäneissä palavereissa on myös se vaara, että osallistujien fokus on jo seuraavassa asiassa, eikä itse palaveriasiaan tule keskityttyä täysillä, Anne Pihl kertoo.
Idea on jo edennyt myös käytännön tasolle, mikä on hukkajahdin tarkoituskin.
– Kun asiasta tehdään tietoinen päätös ja se tulee oikeasti toimintatavaksi, niin kaikki alkavat sitä noudattaa. Esimerkiksi jos palaveri on keskiviikkona, asialista tulee kaikille osallisille edellisenä perjantaina ja jokainen ehtii ottamaan siihen kantaa. Kokouksessa muistio tehdään saman tien ja kaikki tietävät missä se on nähtävillä, Anne Pihl kertoo.
Anne Pihlin alaisuudessa on 650 työntelijää, joten ihan pienestä työtuntimäärästä ei ole kyse. Syksyllä on vuorossa vaikuttavuuden arviointi.
-Itse haluaisin haastaa hukkajahtiin kaikkia, organisaatiosta riippumatta, sillä on kaikkien etu, että resursseja ei hukata toisarvoiseen tekemiseen, hän kannustaa.
Anne Pihl on nähnyt uuden sotemallin alkutaipaleen käynnistysvaikeudet, mutta myös onnistumiset.
– Taloustilanne on vakava ja juurisyy siihen on mielestäni rahoitusmalli. Johtamisjärjestelmää on mielestäni varaa tiivistää ja hakea sieltä säästöjä, hän sanoo.
Juha Sipilän hallitus esitti aikoinaan selkeämpää tilaaja-tuottajamallia soteuudistuksen pohjaksi ja Anne Pihlin mielestä se olisi ollut toimivampi ratkaisu.
– Nyt meillä on konsernipalvelut ja palveluntuotanto, mikä aiheuttaa sekavuutta. Nyt kuitenkin ollaan tässä mallissa ja tätä pitää kehittää ja on jo kehitetty. Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon mallit ovat kehittyneet ja sotepuolella yhteistyö tiivistynyt. Sen sijaan paljon mainostetut sähköiset palvelut eivät ole niin helppokäyttöisiä, kuin niiden pitäisi olla. Haaste on isossa organisaatiossa kompastua byrokratian rattaisiin ja siiloutua. Myös se, että toimintaa määrittelee ja organisoi useampi laki ja useampi ministeriö, tuo haasteita.
Hyvinvointialueita ”pelotellaan”, että jos taloutta ei saada kuntoon, alueita yhdistetään. Tätä Pihl ei näe toimivana ratkaisuna.
– Ketä se hyödyttää, jos kaksi köyhää pistetään yhteen. On hyväksyttävä, että uudistus ottaa aikansa ja pitäisi pystyä ajattelemaan vaalikausia pidemmällä aikajänteellä, Pihl sanoo.
Anne Pihl on ollut mukana myös politiikassa ja viimeksi kansanedustajaehdokkaana, mutta nyt hän on jättäytymässä pois.
– Pian on aluevaalit ja toivoisin, että ehdokkaiksi lähtisi paljon henkilöitä, jotka haluavat keskittyä nimenomaan hyvinvointialueen asioihin. Eturistiriidat tulevat monessa asiassa vastaan, jos henkilö on kaksois- tai jopa kolmoisroolissa lisäksi kansanedustajana tai kunnanvaltuutettuna. Esimerkiksi kiinteistömassaa koskevat kysymykset nousevat varmasti esiin seuraavalla valtuustokaudella, hän päättää.
Hanna Lahtinen
