08.11.2024 | Alueelta, Tätä mieltä, Tilaajille
Savelan hernemaissitolpat
Täyttelin silmälääkärin vastaanoton aulassa lomaketta, kaihileikkauksen toivossa ja sen pelossa. Saadessani kysymykset raksitettua, silmäilin esille laitettuja pokamallistoja. Vai olisiko minun tullut aika hankkia koira ja valkoinen keppi? Pieni televisioruutu ja 40 watin lukulamppu ovat saattaneet mykiöni siansaksan alkeiskurssille.
Silmälääkäri pyysi minua ystävällisesti laskemaan leukani metallialustalle ja asetteli otsapannan kohdilleen. Olo oli kuin Hannibal Lesterillä. Murahdin ja haastoin aakkostaulun mustat pirulaiset taistoon. Ylärivi näytti selko suomelta, mutta alarivi sitten sitä saksalaista sikaa.
Kirjainten tihrustamisen jälkeen siirryttiin ihastelemaan värikarttoja. Ne loistivat edessäni kuin vesipisarat auton tuulilasissa, odottaessani Savelan hernemaissitolppien valojen vaihtumista. Punaiset, keltaiset ja vihreät vilkkuivat hedelmäpelin tavoin, valon arkojen silmieni edessä.
Kaihi ja ristitaitto olivat pysyneet loitolla, mutta rutikuivuutta ja punavihreäsokeutta silmiini oli suotu sitäkin enemmän. – Nämä sinun silmäsi ovat niin isot, että niitä pitäisi kastella ainakin neljästi päivässä, silmälääkäri ohjeisti ja kirjoitti apteekista noudettavat substraalit “Annan silmilleni”.
Paluu matkalla Savelan hernemaissitolppia oli ihastelemassa enemmänkin porukkaa. Minä tietenkin keulilla ja vettä tuulilasin pinnalla. Valot vaihtuivat vihreään (saatoin nähdä väärinkin). Jotain häikkää siinä lähtöselvityksessä tuntui olevan vähän kuin Vermossa, sillä tuuttauksia kuului puolelta jos toiselta ja keskisormi tuoksahti, kun kaasutin pois.
Kotosalla kaivoin taskusta ostamani tarpeet esille ja lorautin kastelukannusta kunnon hörpyt “Annan silmilleni”. Räpyttelin hetken luomiani lehtopöllön tavoin ja annoin katseeni levätä maaseudun säkkipimeässä. Täällä ei tarvitse värejä arvuutella. Savelan hernemaissitolpatkin saisivat loistaa, joko mustana tai valkoisena. Säästyisi moni silmä, keskisormi ja auton pilli.
05.11.2024 | Alueelta, Tilaajille
Minua on viehättänyt suunnattomasti, että olen voinut mahdollistaa ihmisille elämyksen, jota he eivät koskaan unohda, sanoo kuumailmapalloalan pioneeri Markku Sipinen Tikkakoskelta.
Hän täytti viime viikolla 70 vuotta. Se oli merkkipaalu myös keskisuomalaisen ilmailun historiassa, sillä tämän jälkeen käytännön lentotehtävät kaupallisilla ilmapallolennoilla hänen osaltaan päättyvät.
– Käytännössä muuttuu se, että meidän yhtiön, Aeronautin, ohjaajaluettelossa on ollut kolme henkilöä. Nyt sitten on kaksi, Hanna-Kaisa Mäki-Kulmala ja Mikko Soramäki, hän toteaa.
Markku Sipinen valmistautui muutokseen jo 10 vuotta sitten, silloin kansallisten säädösten mukaan ohjaajana toimiminen olisi loppunut. – Samana vuonna kun täytin, niin tuli käyttöön Eurooppa-säädökset ja sain kymmenen vuotta lisäaikaa, hän kertoo.
Lentämistä Sipinen ei aio lopettaa. Ei kuumailmapallolla, eikä myöskään lentokoneella. Yksityislentoja ja koulutuksia hän voi iän puolesta jatkaa.
– Olen sillä tavalla monivammainen, että lennän myös lentokoneilla. Olen lennonopettaja ja tarkastuslentäjä. Nyt saan päättää entistä enemmän itse, mitä teen, Sipinen miettii.
Ennen pallolentäjän uraa hän lensi ultrakevyillä, purjekoneilla ja moottorikoneilla jo teini-ikäisestä alkaen. Lapsuuskoti sijaitsi lentokentän läheisyydessä ja kiinnostus ilmailuun heräsi jo silloin.
– Ystäväni kanssa mietittiin, että millaistahan se pallolentäminen oikein on, kun heillä näyttää lehtijuttujen perusteella olevan aina samppanjaakin tarjolla. Sitä piti kokeilla.
Sipisen kouluttamia pallolentäjiä on lähes 50, eli iso osa Suomen pallolentäjistä on saanut oppinsa häneltä. Itse hän toivoisi, että heitä olisi enemmän.
– Ala on hiljalleen taantunut 90-luvulta alkaen, mutta uskon, että suunta voi myös kääntyä. Toimin Suomen ilmailuliiton ilmapallotoimikunnan vetäjänä vielä tämän vuoden loppuun ja siellä on yritetty tehdä toimenpiteitä alan virkistämiseksi. Esimerkiksi koulutusjärjestelmää on uusittu ja tarjontaa on pyritty järjestämään tasapuolisemmin ympäri Suomen.
Kaupalliselle pallolentotoiminnalle on vakiintunut kysyntä, joka pienellä lisämainostuksella nousisi korkeammalle kuin resurssit antavat myöten tarjota.
– Parhaita mainostajia ovat kokemusasiantuntijat. Kun joku käy lennolla ja kertoo siitä kaverille, niin innostus tarttuu. Kuumailmapallolento on elämys, jota ei voi simuloida ja maailman vanhin tapa ihmisen lentää, Sipinen kertoo.
Ihminen on haaveillut lentämisestä aina. Todistetusti ensimmäinen miehitetty kuumailmapallolento tapahtui 241 vuotta sitten, marraskuussa 1783 Pariisin yllä. Kokemus on yhä hyvin samankaltainen.
– Usein ihastellaan, että näinkö nopeasti tämä nousee ja näinkö hyvin täältä näkee. Sipulipenkit kehutaan ja lennon kohokohta on, jos oma koti nähdään yläilmoista.
Ilmapallolla lentämiseen ei liity vauhti, vaan lentäminen on lempeää leijailua. Aku Ankassa tukka hulmuaa pallolla lentäessä, mutta tosielämässä niin ei ole.
Yksi myytti koskee korkeanpaikan kammoa, moni siitä kärsivä pelkää lähteä pallon kyytiin. Korkeanpaikan kammosta johtuva huimaus on fysiologinen tila, joka syntyy siitä, että korkea paikka on kiinni maan pinnassa, esimerkiksi tikkaat, kallion kieleke tai parveke. Kun ollaan irti maanpinnasta, tunne katoaa.
– Pelkoa kohtaan on hämmästyttävän vähän, Sipinen kertoo.
Kuumailmapallolento ostetaan joko itse tai saadaan lahjaksi. Myös yrityslentona tehdään jonkin verran. Moni haluaa uusia kokemuksen.
Hyvä lentosää on kuiva, maanpinnalla heikkotuulinen ja valoisa. Eli Suomen ilmastossa se tarkoittaa, että helmi-maaliskuulta lokakuuhun on sopivimmat kelit. Päivällä on pystysuoria ilmavirtauksia auringon vuoksi, eikä voi lentää. Varhaisaamu ja ilta ovat parhaita lentoaikoja ja jostain syystä ilta on suositumpi. Lentosääpalvelu on nykyään niin hyvä, että lähtöpaikalla lentoa tarvitsee perua enää ani harvoin.
– Siihen pitää kuitenkin sopeutua, mitä tukusta lähetetään. Jos erehtyy luulemaan, että voi hallita luonnonvoimia, niin huonosti käy. Joskus on tapahtunut, että lento on peruutettu, vaikka olisikin voinut lähteä, mutta toisin päin ei koskaan. Lennosta voi tehdä vaativan esimerkiksi se, että se suuntautuu alueelle, jossa on vähän laskeutumispaikkoja, Sipinen kertoo, mutta lisää, että kuumailmapallolennot ovat kaukana extremestä.
Unohtumattomimpia lentokokemuksia Sipiselle ovat olleet esimerkiksi ennätyslennot. Hänellä on hallussaan kuumailmapallolentämisen Suomen ennätykset matka-, aika- ja korkeuslennossa. Matkalennon SE-tulos on 494,22 kilometriä, aikalennon 13 tuntia ja 46 minuuttia ja korkeuslennon 8 801 metriä. Yleisölennätyksissä ei mennä niin korkealle, että ilma juurikaan kylmenisi, mutta ennätyslennossa mittari näytti enimmillään 57 pakkasastetta.
Markku Sipinen lensi ensimmäisen kuumailmapallolentonsa vuonna 1985 ja jo neljä vuotta myöhemmin hän perusti Aeronautin ja aloitti kaupalliset lennot. Suomeen iski 90-luvun alussa lama, mutta Aeronaut selvisi sen yli maahantuonnin, mainosyhteistyön ja lopulta myös yleisölennätysten avulla. Tuolloin Sipinen toimi vielä päivätyössä Tikkakosken koulussa erityisluokanopettajana.
Vuonna -95 perustettiin Tikkakoskelle Ilmailulukio ja Sipinen toimi siellä eläkkeelle jäämiseen saakka. Lukion lakkautuspäätös harmittaa vieläkin.
– Keski-Suomella olisi edellytykset nostaa profiilia ilmailumaakuntana, koska Tikkakosken lisäksi on Kuoreveden lentokonetehdas. Mutta meidän vahvuudet jätetään käyttämättä, hän harmittelee.
Sipisellä on mielenkiintoisia ajatuksia myös koskien lentokentän paikkaa ja ilmailun kehittämistä Keski-Suomessa.
– Jos todella haluaisimme kehittyä, niin meidän tulisi saada uusi yleisilmailun lentopaikka keskempänä alueellista väestön painopistettä. Sille on maakuntakaavassa merkitty paikkakin Korpilahdelle, Sipinen sanoo
– Ilmailuinfran rakentaminen on halpaa, sillä pari kilometriä kiitorataa mahdollistaa lennot vaikka minne, mutta pari kilometriä rautatietä tai moottoritietä vie vain pari kilometriä eteenpäin. Nyt päästäkseen Jyväskylästä Helsinkiin lentämällä, pitää ensin ajaa kohti pohjoista. Tikkakosken ilmatila on myös melko ruuhkainen, koska ilmavoimat toimii täällä, esimerkiksi purjelentäjät matkustavat Pieksämäelle, Sipinen päättää.
– Ilmailun päästöistä puhutaan paljon ja on syytäkin. 95 prosenttia ilmailun päästöistä tulee mannerten välisistä lennoista. Niiden vähentäminen on oikeasti ainut tapa saada päästöjä vähemmäksi. Sähkö tai hybridilentäminen on vielä kehitysasteella ja vaikka koneista saataisiin toimivia jo lähivuosina, niiden hyödyntäminen pitkillä lennoilla on yhä utopistista.
Myös Aeronautissa on kiinnitetty huomiota ekologisuuteen. Vaikka ala on ilmailun kokonaisuudessa marginaalinen, on päästöjen vähentämisellä merkitystä, ainakin esimerkin omaisesti. Viherpesusta Markku Sipinen ei pidä, mutta tekee voitavansa. Maailman vanhinta tapaa lentää voi myös uudistaa.
– Meillä käytössä on ainut Suomessa toimiva ekopallo. Se kuluttaa polttoainetta 20–50 prosenttia vähemmän kuin tavallinen pallo, jolloin saamme päästöt vähennettyä samassa suhteessa. Säästö saavutetaan sillä, että pallon kuoren yläosa on valmistettu kaksinkertaisesta eristävästä kankaasta.
Hän uskoo, että tulevaisuus tuo tullessaan yhä puhtaampia tapoja tuottaa käyttövoimana nykyään käytettävää propaania tai teknologia mahdollistaa sen korvaamisen vedyllä.
Lähes kaiken kokeneella kuumailmapallolentäjällä on yhä kipinä tallella ja myös toteutumattomia haaveita.
– Alppien ylitse olisi joskus hienoa lentää.
Hanna Lahtinen
24.10.2024 | Alueelta, Kiinnitetty
Maanteillä alennettuihin nopeusrajoituksiin siirrytään pian, vaikka tällä hetkellä lokakuun sää onkin ollut tavallista lämpimämpää.
-On kuitenkin hyvä muistaa, että öisin lämpötila voi laskea pakkasen puolelle ja vaikeasti havaittavaa mustaa jäätä saattaa esiintyä etenkin silloilla ja rampeilla. Lisäksi syksyn pimeys yhdistettynä hirvieläinten aktiiviseen liikehdintään tuplaavat onnettomuusriskin, mikäli ajettaisiin kesänopeuksilla, liikenneturvallisuusasiantuntija Johanna Savolainen Keski-Suomen ELY-keskuksesta sanoo.
Keski-Suomen ELY-keskuksesta muistutetaan, että kesäajan nopeusrajoituksia alhaisemmat ajonopeudet antavatkin kuljettajalle enemmän aikaa havainnoida ja reagoida yllättävissä tilanteissa; joka vuosi säästyy arviolta kahdeksan ihmisen henki ja 36 jää loukkaantumatta. Nopeusrajoitusten laskulla on turvallisuushyötyjen lisäksi myös muita positiivisia vaikutuksia: liikenne sujuvoituu, kun nopeuserot tasaantuvat, päällyste kuluu hitaammin, rengasmelu pienenee sekä polttoaineen kulutus laskee, mikä taas osaltaan vaikuttaa vähentävästi päästöihin.
Kesäisiin nopeusrajoituksiin palataan takaisin tavallisesti huhtikuun puolella, kun valon määrä lisääntyy ja kelit paranevat.
Keski-Suomessa kaikki maanteiden yksiajorataiset 100 km/h -rajoitukset alennetaan 80 km:iin/h. Tästä poikkeuksena ovat keskikaiteellisten osuuksien niin sanotut väliosuudet, joissa rakenteellista erottelua ajokaistojen välillä ei ole sekä Joutsan varalaskupaikka, jossa on leveä ajorata ja ajokaistoja on molempiin ilmansuuntiin kaksi. Moottoriteillä sekä keskikaiteellisilla ohituskaistajaksoilla nopeusrajoitus on läpi talven 100 km/h.
Tänä vuonna Keski-Suomen maanteillä lasketaan nopeusrajoituksia vajaa 18 kilometriä enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna.
-Kaikille tieosuuksille, joilla kesäajan rajoitus on 100 km:ä/h, tehtiin tarkastelu, täyttyvätkö talven nopeusrajoituskriteetit yhä. Tarkastelun pohjalta selkeästi esiin nousi muutama tieosuus, joilla korkeampaa nopeusrajoitusta talvisin ei voida enää sallia liikenneturvallisuussyistä, Savolainen kertoo.
24.10.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Keski-Suomen hyvinvointialueelle poikkeusluvan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen Jokilaakson sairaalassa Jämsässä ajalle 1.1.–31.8.2025. Jämsässä päivystys jatkuu siis nykyisellään ensi vuoden elokuu loppuun saakka.
Sosiaali- ja terveysministeriö totesi päätöksessään, että Keski-Suomen hyvinvointialue on tuonut esille riittävän selvityksen Jämsän Jokilaakson sairaalan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen toimintaedellytyksistä ja voimavaroista sekä päivystyksen ylläpidon lakisääteisten edellytysten täyttymisestä.
Jämsän Terveys Oy:n sopimuskauden päättyessä toimintaa on suunniteltu siten, että erikoissairaanhoidon sairaalapalvelut ja leikkaustoiminta järjestetään palveluverkkopäätöksen mukaisesti 1.9.2025 alkaen Sairaala Novassa. Lisäksi Jämsässä tulee sijaitsemaan yksi hyvinvointialueen kolmesta alueellisesta sosiaali- ja terveyskeskuksesta, jossa tuotetaan myös ilta- ja viikonloppujen kiirevastaanottoja. Syyskuun alusta ensi vuonna Sairaala Novan yhteispäivystys hoitaa kaikkia Keski-Suomen hyvinvointialueen potilaita ympäri vuorokauden, joiden hoitoa ei voida ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa siirtää myöhemmäksi.
24.10.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Jyväskylän seurakunnan veroprosentti pysyy entisellä tasollaan myös seurakunnan laajennuttua vuonna 2025. Järjestelytoimikunta hyväksyi keskiviikkona veroprosentiksi 1,45. Joutsan ja Toivakan seurakunnat yhdistyvät Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alussa.
Joutsan seurakunnan veroprosentti on tällä hetkellä 2,00 ja Toivakan 1,95.
Päätöksen taustalla on muun muassa kunnallisveropohjan laajeneminen, josta seuraa tuloverokiristys myös kirkollisveroa maksaville jäsenille. Veroprosentti säilytettiin ennallaan myös käyttötalouden toteutuvien menojen epävarmuuden vuoksi, vaikka seurauksena on todennäköisesti alijäämäinen talousarvio vuodelle 2025.
11.10.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Hyvinvointialueen talousarviossa esitetään säästöjä 53 miljoonan euron edestä. Sopeuttamistoimenpiteet on suunniteltu täydentämään jo tehtyjä ja tekeillä olevia toimenpiteitä. Säästöjä haetaan muun muassa organisaatiomuutoksella. Niin sanottu organisaation virtaviivaistaminen tarkoittaa johtajien ja päälliköiden määrän vähentämistä sekä hallinnollisissa tehtävissä toimivien henkilöiden määrän karsimista.
Talousarviossa suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutuksia käsitellään parhaillaan neljänsissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Vaikutukset kohdistuvat kaikille kolmelle hyvinvointialueen toimialalle ja henkilöstövähennykset koskettavat yhteensä 247–252 henkilöä tai työtehtävää. Johtaja- ja päällikkötehtäviä vähenee 37 kappaletta ensi vuoden aikana. Näistä neljä vähenee konsernipalveluista, 30 sosiaali- ja terveyspalveluista ja kolme pelastuspalveluista.
Hyvinvointialueelta kerrotaan, että kaiken kaikkiaan henkilöstön määrä vähenee seuraavasti: konsernipalveluissa 55–60 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 30 henkilöä, sosiaali- ja terveyspalveluissa 30 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 129 henkilöä sekä pelastuspalveluissa 3 henkilöä. Johtaja- ja päällikkötehtäviin tehdään merkittäviä supistuksia ja niukkenevat henkilöstöresurssit kohdennetaan asiakas- ja potilastyötä tekeviin.
– Osa sopeuttamistoimenpiteistä kuitenkin väistämättä näkyy palvelujen laajuudessa ja sisällössä myös hyvinvointialueen asukkaille, mikä näkyy muun muassa aukioloajoissa ja kesäajan palvelusupistuksissa, hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen talouden alijäämän kasvu tulee taittumaan ja vuonna 2025 alijäämä tulee olemaan huomattavasti aiempia vuosia pienempi.
– Ensi vuonna saamme talouden alijäämän kasvun taittumaan ja teemme merkittävän tulosparannuksen verrattuna kahteen ensimmäiseen toimintavuoteemme. Vuoden 2025 talousarvio luo suuntaa kohti talouden ja toiminnan tasapainoa, Tollet kertoo.
Ensi vuoden talousarvio on vielä noin 31,6 miljoonaa alijääminen. Alijäämän kasvu taittuu paitsi säästötoimilla myös rahoitukseen tehtävällä jälkikäteistarkistuksella, joka tuo 67 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen talouden lasketaan olevan ylijäämäinen vuonna 2027.
Valtion toimet kuluvana vuonna ovat vaikeuttaneet talouden hallintaa hyvinvointialueella kuluvana vuonna.
Valtio on tehnyt vuoden 2024 aikana päätöksiä, joiden takia Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on supistunut. Julkisen talouden suunnitelman mukaisten tehtävämuutosten vuoksi hyvinvointialueen vuoden 2025 rahoitusta leikataan kevään kehysriihen päätösten mukaisesti lähes 20 miljoonaa euroa. Lisäksi syyskuussa julkaistujen, kuntien vuoden 2022 diagnoositietoihin perustuvien rahoituslaskelmien päivitysten myötä arvio hyvinvointialueen rahoituksesta väheni 6,6 miljoonaa euroa.
– Ilman kuluvan vuoden aikana tulleita muutoksia, taloutemme olisi jo lähellä tasapainoa ensi vuonna, Tollet sanoo.
Talouden kääntäminen ensin tasapainoiseksi ja sen jälkeen ylijäämäiseksi tapahtuu suunnitelmakauden aikana, mutta siitä huolimatta kertyneitä alijäämiä ei ehditä kattamaan lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vastaava tilanne on valtaosalla hyvinvointialueista. Julkisen talouden suunnitelmassa on mukana hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämäkertymä, joka on -1,8 miljardia euroa.
– Alijäämää syntyy vielä ensi vuonna. Olemme kuitenkin halunneet pitää kiinni määrärahasidonnaista palveluista kuten järjestöavustuksista, kuntouttavasta päivätoiminnasta ja omaishoidon tuesta. Nämä palvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja tuovat säästöä pidemmällä aikavälillä. Säästöpaineista huolimatta sopeuttamistoimenpiteet pyritään kohdentamaan siten, että hyvinvointialueen kustannukset pitkällä aikavälillä eivät kasva.
Valtiovarainministeriö on nimennyt kuusi hyvinvointialuetta valtion kanssa käytäviin tukikeskusteluihin. Alueisiin kuuluvat Keski-Suomen, Lapin, Kanta-Hämeen, Satakunnan, Itä-Uusimaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet.
– Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja ne eivät tarkoita hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Suhtaudumme myönteisesti valtion tarjoamaan tukeen.
