14.01.2025 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Kari Nykänen Korpilahden Erämiehistä arvelee, että Erämiesten ja Moksin Erämiesten yhteinen riistanisäkkäisen lumijälkien laskenta siirtyy ensi viikonlopulta eteenpäin säätiedotusten valossa. Riistakolmiolaskennat käynnistyvät Keski-Suomessa 15.1. Laskenta tulee tehdä 28.2. mennessä.
-Yleensä pyrimme maastoon heti laskennan alettua, kun lumi ei helmikuulle tullessa yleensä ainakaan vähene.
Riistakolmio on nimensä mukaisesti kolmion- mallinen alue, jossa kunkin sivun pituus on neljä kilometriä. Lumisessa maastossa laskentatehtävä on melko työläs.
-Meitä on sekä talvi- että kesälaskennassa mukana 12-13 henkilöä.
Maastossa kuljetaan joko lumikengillä tai liukulumikengillä.
-Metsäsuksilla on vaikea kulkea maaston olosuhteiden vuoksi. Alueella on esimerkiksi hakkuuaukeita, vattupusikoita ja sen sellaista.
Talvilaskennassa lasketaan kolmiolinjan ylittävien lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki, hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris. Lisäksi merkitään näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista.
Nykänen on koordinoinut laskentoja Korpilahden Erämiesten osalta toistakymmentä vuotta. Riistalaskentaan hän on osallistunut vuodesta 2008 lähtien.
Kolmioita laskevat vapaaehtoiset metsästäjät ja luontoharrastajat.
-Usealle riistanisäkäslajille, kuten jäniksille, oraville, ketuille ja näätäeläimille, lumijälkilaskenta on ainoa valtakunnallinen vuosittainen kannanseuranta. Aineistoja käytetään myös tutkimuksessa, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta.
Riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta nostaa esille hyvinvoivien riistakantojen merkityksen suomalaiselle metsästyskulttuurille.
-Myös siitä näkökulmasta on tärkeää, että talvikolmioita lasketaan ja saamme ajankohtaista tietoa laskettavista riistanisäkkäistä.
Riistakolmioita on laskettu vuodesta 1989 alkaen. Riistakolmio on metsäriistan runsauden seurantaan kehitetty laskentamenetelmä. Kolmiot ovat pysyviä laskentareittejä, joita laskevat vapaaehtoiset. Lumijälkilaskenta tuottaa Suomessa kansainvälisestikin ainutlaatuista tietoa.
Maarit Nurminen
17.12.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi, Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Eilen illalla koneen sulkiessani ajattelin, että aamulla kirjoitan jouluisen pääkirjoituksen. Arvelin, että kyllä se joulumieli yön aikana syntyy ja aamulla mielessä on kauniita ja hyväntahtoisia ajatuksia, näen silmissäni joulurauhaa huokuvia kuvia, kulkuset kilkattaa ja enkelikuoro laulaa korvissani.
Ei tullut mitään näistä, tuli päänsärky, enkelikuoron sijaan päässäni soi epävireinen säkkipilli ja ulkona näen pelkkää pimeää. Mieleen nousee kyllä välähdyksiä menneestä vuodesta, mutta…
Näen lapsen käden oven kahvalla, ajattelen, että voi kunpa hän ei avaisi ovea. Mutta hän avaa ja hetken kuluttua toinen 12-vuotias lapsi on kuollut ja kaksi muuta loukkaantunut.
Näen kauniin metsämaiseman, puro solisee, vesi on kirkasta. Margaritifera margaritifera, eli jokihelmisimpukka, eli raakku huojuu hiljaa veden virratessa sen ylitse, kuten on virrannut jo yli sata vuotta. Yhtäkkiä raskas metsäkoneen rengas ajaa puron yli. Ei ole enää kirkasta vettä, ei ole raakkuakaan.
Sitten välähdyksiä ryöppyää. Näen paljon lapsia, joiden ympärillä käydään sotaa, joiden elämä rikotaan ja joiden sydämiin kylvetään vihan siemen. Näen lohkeavia jäävuoria, palavia metsiä ja tulvia kaikkialla.
Pakotan itseni ajattelemaan joulua. Näen kauniin nuoren naisen selaavan somea. Hänellä on samanvärinen iho kuin todennäköisesti oli sillä naisella, jonka lapsen synttäreitä kohta juhlitaan. Mutta tämä nuori nainen poistaa kiivaasti saamiaan rasistisia viestejä, nostaa katseensa ja pakottaa itsensä hymyilemään kantaessaan Lucia-neidon kynttiläkruunua.
Näen joulukuusessa yksinäisenä lepattavan kartonkisydämen, jossa lukee: Lahjakortti 16-vuotiaalle pojalle. Ympäriltä on joulupuusta viety muut sydämet, joissa oli pienempien lasten lahjatoiveita, mutta ketään ei kiinnosta täyttää vähävaraisen teinipojan toivetta.
Nousen, otan teetä ja katson ulos. Ulkona pimeys pitää päivää otteessaan, mutta hangen valkoinen pinta loistaa himmeää valoa. Yksinäinen aamuvirkku hömötiainen pyrähtää lintulaudalla. On uusi päivä täynnä ihania mahdollisuuksia – kaikesta huolimatta.
11.12.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti
-Titteli tuntuu hienolta ja upealta, Ylä-Muuratjärviseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen sanoo.
Hän toteaa valinnan olevan tunnustus ja arvostuksen osoitus koko kyläyhteisölle ja aktiivisille kylätoimijoille.
-Juuri tässä Ilmarisen Seijan kanssa puhuttiin, miten tärkeää toiminta on meille eläkkeellä oleville. Kylällä viihtyy, kun on tekemistä ja toimintaa. Kyläseurassa teemme työtä omaksi iloksi ja toisten viihtyvyydeksi.
Vuoden Kylä -arvonimi myönnetään Keski-Suomessa nyt 29. kerran. Päätöksen vuoden kylästä teki maakunnallinen kyläyhdistys Keski-Suomen Kylät ry maakunnan maaseututoimijoista koostuvan raadin esityön pohjalta.
Keski-Suomen kylät ry:n tiedotteessa todetaan, että Vuoden Kylä 2025 Ylä-Muuratjärvi on kokoaan suurempi kylä, sillä se on saanut toimintaan mukaan väkeä myös muilta kyliltä, ja kauempaakin. Raati arvosti sitä, että vapaaehtoinen toiminta on kylällä ollut erittäin aktiivista. Toiminnasta heijastuu innostuneisuus ja positiivinen henki. Kyläyhteisössä on selvä yhteinen tavoite; kylän kehittäminen niin, että kylällä viihdytään ja että saataisiin kylälle uusia asukkaita.
-Kylällä toimii Korpilahden pohjoisten kylien talvilämmin kaikille avoin kylätalo, jossa onkin toimintaa päivittäin ja todellakin vauvasta vaariin. Raatia ilahdutti laaja-alaisuus ja se, että nuoret ja lapset ovat vahvasti toiminnassa mukana. Ikäihmiset kokoontuvat säännöllisesti Virtapiirissä, ja seuraavat ikäihmisten yliopiston luentoja kylätalolta käsin. Aikuisille on tarjolla jumppaa, patikkaretkiä ja lentopalloa joko kylätalon pihalla tai naapurikylän koululla. Ja tietysti talkoita, siinä missä nuorille ja lapsillekin. Kylätalo lämpiääkin talkoolämmitysringin avulla; päivät on jaettu tietylle talkoolaiselle ja ringissä on mukana pari ylimääräistä apuria, jos kutsu käy, raadin terveiset kuuluvat.
Kyläseura seuraa aikaansa, ottaa koppia hankkeista ja tarttuu kaikkeen sitä ja asukkaita hyödyttävään; koulutuksiin, hankkeisiin, rahoitusmahdollisuuksiin. Kylätalo on remontoitu Kotiseutuyhdistyksen ja Leaderin tuella sähköttömäksi ja siitä edelleen Pavakiksi, eli paikalliseksi valmiuskeskukseksi. Asian vauhdittamiseksi on haettu hanke Leader JyväsRiiheltä, perustettu ensin naapuriapuryhmä ja sitten VAPEPA-ryhmä, joka toimii pohjoisten kylien yhteisenä. Turvallisuussuunnitelma on tekeillä, ja muutenkin toiminnassa katsotaan tulevaisuuteen.
Maaseutuasumista Ylä-Muuratjärvi edistää vuokraamalla kahta asuntoa kylätalolla, ja on ja on ollut mukana maaseutuasumista edistävissä hankkeissa. Kyläseura ylläpitää myös Patajärven uimapaikkaa sekä Särkijärven laavua.
Palvelujakin kylällä on. Kyytirinki toimii, pizzalauantaina saa kylilläkin tilattua ruokaa kotiin ja Patajärvellä voi vuokrata soutuvenettä. Nuoria työllistetään joka kesä 2-3 henkeä kylän tapahtumiin ja kylätalon ylläpitoon.
-Valintaraadilla oli vaikea valita vuoden kylää, sillä kaikki kolme finalistia ovat upeita kyliä omalla tavallaan. Niinpä raati palkitsee kunniamaininnalla uudenlaisen kylätoiminnan Lievestuoreen Laukaasta ja uuden kylätalon rakentaneen Sirkkamäen Konnevedeltä.
Helena Mieskolainen kertoo, että tunnustusta juhlitaan kylällä täytekakkukahveilla tammikuussa. Ensi lauantaina kyläläisille on tarjolla joulupuuroa kylätalolla.
Ylä-Muuratjärvi on valittu Keski-Suomen vuoden kyläksi myös vuonna 2007.
05.12.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Eero Abbeysta piti tulla koripalloammattilainen, mutta loukkaantumiset estivät pääsyn aivan huipulle. Nyt 27-vuotias Eero Abbey pelaa työkseen pokeria.
– Minun piti lähteä lukion jälkeen Yhdysvaltoihin yliopistoon pelaamaan koripalloa, samalla olisin saanut sieltä koulutuksen. Se suunnitelma kaatui, kun loukkasin polveni, Abbey kertoo.
– En tiennyt yhtään, mitä haluaisin tehdä koripallon ulkopuolella. Olin töissä vajaan vuoden verran, kuntoutin polveani ja pelasin pokeria. Pokerin pelaamisen olin aloittanut lukioaikoina, pelasimme lukiokavereitten kanssa pienillä panoksilla. Televisiosta olin nähnyt pokeria pienenä, kun olin sukulaisten luona Yhdysvalloissa. Tajusin jo silloin, että se on strategiapeli, ja minusta se oli tosi siistin näköistä.
Aika pian Eero Abbey tajusi, että pokerilla voi tienata.
– Jäin pois töistä, ja sain enemmän aikaa polveni kuntouttamiselle ja koripallolle. Totesin, että olen paljon onnellisempi, kun tienaan elantoni pokerista, vaikka tienaisinkin paljon vähemmän kuin palkkatyössä, Abbey kertoo.
– Kolmisen vuotta menin koripallo edellä ja tienasin elantoa pokerilla. Sitten loukkaantumisia tuli sen verran, etten olisi välttämättä päässyt ihan huipulle koripallossa. Koripallo vähän jäi, lopullisesti sitten, kun meille oli tulossa perheenlisäystä. Halusin olla kotona ja kasvattaa tytärtämme. Hän on nyt kaksi ja puoli -vuotias.
Eero Abbey pelaa pokeria etupäässä netissä.
– 99 prosenttia peleistä on netissä. Live-reissuja olisi mukava käydä enemmänkin, mutta toisaalta olen itse enemmän nettipelaaja, enkä halua olla pitkiä aikoja, enkä usein, poissa perheen luota. Se voi mahdollisesti muuttua, kun tyttö kasvaa ja puolisolla on helpompi olla yksin kotona hänen kanssaan, Abbey sanoo ja kertoo käyvänsä neljästä kuuteen kertaan vuodessa viikon tai kahden viikon reissuilla, joissa pelataan liveturnaussarjoja.
– Suomessa ei oikein enää ole livepelejä, yleensä käyn Tallinnassa. Tallinnan turnauksiin kokoontuvat Suomen pokeriammattilaiset, siellä on kiva nähdä kollegoita. Olen käynyt pelaamassa myös Prahassa ja Amsterdamissa.
Abbeyn tietojen mukaan Suomessa ammatikseen pokeria pelaa noin 50 – 100 henkeä, ehkä enemmänkin.
– Aika paljon täytyy pelata, että tästä saa toimeentulon. Tulot vaihtelevat tosi paljon, Abbey toteaa.
– Pelatessa voi tehdä kaiken oikein, olla parempi kuin muut ja pelata täydellisesti, mutta silti hävitä pitkiä aikoja. Olen itse tosi kilpailuhenkinen, alussa minulle oli henkisesti raastavaa, kun voitto ja häviäminen ei ollut pelkästään itsestä kiinni. Se on myös kasvattanut minua, Abbey sanoo.
Abbeyn mukaan yksittäisen turnauksen voi voittaa kuka tahansa, mutta tuuri ei kuitenkaan ratkaise, kun pelataan paljon.
– Voi käydä hyvä tai huono tuuri, mutta ei tämä ole uhkapeliä samalla tavalla kuin esimerkiksi kauppojen rahapelikoneet. Olen opetellut peliä, ja tässä pelataan ihminen ihmistä vastaan. Kyse on omasta osaamisesta verrattuna muiden pelaajien osaamiseen, Abbey sanoo ja kertoo itse opiskelevansa peliä paljon ja keskustelevansa muiden ammatikseen pelaavien kanssa.
– Tässä lajissa on tosi haastavaa mitata, kuinka hyvä tai huono on, koska tuurilla on aina vaikutusta, Abbey toteaa ja sanoo kassanhallinnan olevan pelissä erittäin tärkeää.
– Pitää miettiä, kuinka paljon on valmis riskeeraamaan. Jos häviää liikaa, ei pysty ottamaan osaa peleihin, joista voisi voittaa suurempia summia. Pitää ymmärtää se, että voi myös hävitä. Persoonana en ole itse koskaan tykännyt uhkapelaamisesta.
Kun Eero Abbey alkoi pelata pokeria työkseen, hänen vanhempansa tukivat häntä.
– Totta kai he olivat vähän huolestuneita, ja miettivät, voiko tällä tienata elantonsa, mutta molemmat tukivat minua tosi paljon. Suvusta tuli kyllä vähän erilaisiakin reaktioita, oltiin sitä mieltä, että joku koulutus pitää hankkia. Mutta kun sukulaiset näkivät, että pystyn elättämään tällä itseni ja perheeni, he alkoivat ymmärtää valintaani, Abbey sanoo.
– En ole ajatellut ikinä, että pokeri olisi minun elämäntyöni. Toivottavasti löytäisin vielä jotain enemmän yhteiskuntaa hyödyttävää tekemistä. Mutta nyt nautin pokerista, se on vaikea ja monimutkainen peli. En näe, että ihan hetkeen keksisin muuta, johon hurahtaisin näin pahasti ja josta nauttisin näin paljon. Joskus ehkä teen jotain koripallon tai musiikin parissa, mutta en ihan lähitulevaisuudessa.
Strategiapeleistä Eero Abbey kertoo pitäneensä aina. Pokeri on hänelle harrastus ja intohimo.
– En suosittele pokeriammattilaisuutta sellaisille, joilla ei ole intohimoa peliä kohtaan. Jos motiivina on tienata paljon rahaa, siihen löytyy todella paljon parempiakin keinoja. Minulle tämä on intohimo edelleen. Tämä on edelleen samanlaista kuin silloin, kun aloitin, summat vain ovat kasvaneet.
Tiina Lamminaho
28.11.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
– Hampaiden hoidossa tärkeää on toki se, että suu on raikas, eikä hampaisiin tule reikiä, mutta tärkeintä on se, miten suun terveys vaikuttaa meidän muuhun terveyteemme, hammaslääkäri Sari Kyytinen Keski-Suomen hyvinvointialueelta totesi vieraillessaan puhumassa Reumayhdistyksen tapaamisessa.
– Jos meillä on suussa jokin tulehdus, verenkierto välittää bakteerit suusta myös muualle elimistöön. Suun tulehdukset lisäävät sydäninfarktin ja aivoinfarktin riskiä, ne on yhdistetty myös Alzheimerin tautiin ja joihinkin syöpiin. Suun tulehdukset voivat myös pahentaa yleissairauksia, kuten reumaa, Kyytinen kertoi ja totesi, että jos sairastaa tulehduksellista reumasairautta, mikään tulehdus elimistössä ei ole hyväksi. Tulehdukset voivat ylläpitää reuman aktiivisuutta tai aktivoida sairauden uudelleen.
– On siis todella tärkeää pitää suusta hyvää huolta senkin takia, ettei reuma lähde aktivoitumaan. Ja suusta huolehtimisessa kaiken a ja o on hampaiden pesu aamuin ja illoin, Kyytinen totesi ja sanoi, että myös proteesi kannattaa pestä aamuin ja illoin.
– Proteesia voi pestä kovemmalla harjalla, mutta omia hampaita kannattaa harjata pienellä ja pehmeällä harjalla. Sähköhammasharjalla saa parhaiten puhdasta aikaiseksi, mutta jos pesee hampaansa mieluummin käsikäyttöisellä hammasharjalla, niinkin voi tehdä; se harja on paras harja, millä hampaat tulee pestyä. Pienellä harjalla pääsee jokaiseen mutkaan paremmin. Jos harja on liian kova, ikenet vetäytyvät ja paljastavat hammaskaulan, jossa ei ole kiillettä ja se taas voi aiheuttaa vihlontaa, Kyytinen opasti.
– Sillä ei ole väliä, peseekö hampaat ennen vai jälkeen aamupalan, pääasia on, että pesee hampaat sekä aamuisin että iltaisin. Jotkut sanovat, etteivät pese hampaita aamulla, kun eivät syö yöllä, mutta emme me ruoantähteitä sieltä hampaista pesekään, vaan bakteereja.
Hampaiden pesuun Kyytinen suositteli fluorihammastahnaa, koska fluori kovettaa hampaita ja antaa anteeksi, jos ei ihan joka kohtaa joka pesukerralla saakaan puhtaaksi.
– Hampaiden pesu on vaikea laji, minäkään en saa jokaisella kerralla joka kohtaa puhtaaksi. Älkää harjoitelko tasapainoa seisomalla yhdellä jalalla samalla kun harjaatte hampaita, harjoitelkaa tasapainoa ihan erikseen ja keskittykää hampaiden harjaamiseen silloin kun harjaatte niitä, Kyytinen totesi.
Kyytinen muistutti myös, että hampaissa on viisi pintaa.
– Jos hampaat ovat kiinni toisissaan, millään hammasharjalla ei saa puhtaaksi hampaiden välejä. Tarvitaan hammastikkua, hammaslankaa tai hammasväliharjaa, Kyytinen sanoi ja totesi, että se, mikä väline on paras hammasvälien puhdistamiseen, riippuu suusta.
– Kysykää neuvoa hammashoitolasta, siellä neuvotaan mielellään, Kyytinen totesi. Hampaiden puhdistuksessa Kyytisen mukaan on tärkeää nimenomaan mekaaninen puhdistus.
– Yleensä terve suu ei kaipaa suuvettä, eikä suuvedellä pitäisi ainakaan korvata hampaiden harjausta.
Jos ikenet vuotavat verta, pitää Kyytisen mukaan ensimmäiseksi pestä hampaat ja hammasvälit entistä huolellisemmin.
– Jos ikenet eivät parane kahdessa viikossa, pitää varata aika hammashoitolaan, samoin kaksi viikkoa voi seurata, jos suuhun tulee uusi haavauma, näppylä tai läiskä, mutta jos paranemista ei tapahdu kahdessa viikossa, pitää suuta näyttää hammaslääkärille, Kyytinen sanoi.
– Kiireelliseen hammashoitoon pitäisi aina saada aika samalle päivälle, jos soittaa aamulla, puolikiireellisissä tapauksissa ajan saa lähipäiville tai lähiviikoille.
Suun kuivumista voivat aiheuttaa niin sairaudet kuin lääkkeetkin.
– Kuivan suun kanssa pärjäämiseen on aika paljon keinoja, Sari Kyytinen kertoi.
– Vettä kannattaa juoda litrasta puoleentoista litraan päivittäin. Pureskelu lisää syljeneritystä, eli kannattaa syödä ruokia, joita pitää pureskella, ja ksylitolipurkka auttaa myös, tai jos haluaa imeskellä jotain, kannattaa valita sokeripastillien sijasta ksylitolipastilli. Suun limakalvoille voi sipaista iltaisin rypsiöljyä tai oliiviöljyä, apteekissa myydään myös monenlaisia geelejä, suusuihkeita sekä kuivan suun suuvesiä, ja nykyään myös tabletteja, joita liimataan suun limakalvolle. Kotikonsteista purskuteltavat nesteet, kuten sokeriton kamomillatee tai vesi, johon on lisätty ripaus suolaa, auttavat joitakin, jotkut ovat saaneet apua rasvaisesta maidosta, ja jotkut lisäävät veteen suolan lisäksi soodaa, Kyytinen luetteli.
Hampaiden terveyteen vaikuttaa sekä se, mitä syödään, että se, milloin syödään.
– Lähes aina, kun laitamme jotain suuhumme, suuhun tulee sokeria, josta bakteerit tekevät happoa. Hampaat kestävät viidestä kuuteen happohyökkäystä päivässä, eli aterioita saisi olla viidestä kuuteen, herkut olisi hyvä syödä samalla, Kyytinen opasti ja kertoi, että ksylitolin lisäksi happohyökkäystä neutraloivat maustamattomat pähkinät tai kova juustonpalanen, myös suun huuhtominen vedellä neutraloi happohyökkäystä hieman. Janojuomaksi Kyytinen suosittelee hanavettä tai maustamatonta kivennäisvettä.
– Säännölliset hammastarkastukset ovat tärkeitä, vaikka ei olisikaan hammassärkyä. Se, kuinka usein tarkastuksessa pitää käydä, riippuu hampaiden kunnosta ja muun muassa yleissairauksista, Kyytinen totesi.
– Suun tulehdukset etenevät tosi salakavalasti. Jos teillä on kämmenen kokoinen haavauma jalassa, sen te huomaatte, mutta vaikutuksiltaan samankokoinen ientulehdus voi jäädä huomaamatta, Kyytinen sanoi ja totesi kertoneensa periaatteessa kaikille tuttua asiaa, mutta hampaiden hoito on niin tärkeää, että siitä kannattaa aina välillä muistutella.
Tiina Lamminaho
.
20.11.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Lumimyräkkä pahenee Keski-Suomessa iltaa kohden. Ilmatieteen laitoksen mukaan myrskysää aiheuttaa todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia muun muassa liikenteelle ja sähkönjakeluun. Keski-Suomessa pelastuslaitos on nostanut valmiuttaan.
– Välttämätön liikkuminen on hyvä ajoittaa päiväsaikaan. Kotitalouksien on syytä laskea juomavettä astioihin, ladata puhelimet ja varata esille patterikäyttöinen radio, ohjeistaa riskienhallintapäällikkö Pauli Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta.
– Kotona tulee olla ruokaa ja vettä tarvittavaksi ajaksi. Akkukäyttöiset laitteet kannattaa ladata nyt ja varata esille kynttilöitä ja patterilla toimivia valonlähteitä. Mieti tilanteesi mukaan, mitä muita välineitä tarvitset.
Ennakkoon on hyvä myös kiinnittää pihojen irtaimistoa, jotta tuuleen tarttuneet tavarat eivät aiheuta vaaraa. Myrskyn aikana kannattaa välttää turhaa liikkumista ulkona onnettomuusvaaran takia.
Pelastuslaitoksella varaudutaan ruuhkaiseen iltaan ja yöhön.
Hätänumeroon tulee soittaa vain todellisessa tarpeessa.
– Myrskyn takia hätänumeroon soitetaan silloin, jos myrsky aiheuttaa hengenvaaraa tai välittömän loukkaantumisriskin esimerkiksi tielle kaatuneen puun takia, Nurminen painottaa.
Sähköyhtiöt ovat varautuneet korjaamaan myrskyn mahdollisesti aiheuttamia sähkökatkoja.
– Lumisade ja kovat tuulenpuuskat voivat tänään iltapäivästä alkaen aiheuttaa tuulivahinkoja ja hankaloittaa ajokeliä, arvioi Keski-Suomen pelastuslaitokselta päivystävä palomestari Samuli Norvapalo. Norvapalo toteaa, että lunta voi kertyä keskiseen Suomeen 15–20 senttimetriä ja tuuli puhaltaa puuskahuipuissa 25 metriä sekunnissa. Keski-Suomi on tiistaisen ennusteen perusteella yksi niistä maakunnista, joihin on ennustettu voimakkaimpia tuulenpuuskia.
