26.11.2024 | Pääkirjoitus
Tänään keskiviikkona vietetään Hilkan päivää. Mummini oli Hilkka Karoliina ja ensimmäisen nimen nimipäivä oli tärkeä juttu.
Hilkan päiväksi leivottiin vähintään pullaa ja karjalanpiirakoita, jos joku sattuisi tulemaan nimipäiväkahville. Ei nimipäiville käsittääkseni ketään erikseen kutsuttu, mutta kyllähän niitä vieraita aina siunaantui.
Meidän perheessä nimipäivien vietto on jäänyt, vaikka ehkä joskus on jotain pientä nimipäiväksi ostettu tai muuten pienesti juhlistettu.
Täytyy sanoa, etten pystyisi kertomaan, milloin omaa nimipäivääni vietetään, saatikka muistamaan perheenjäsenten nimipäiviä. Kuukaudet nyt ehkä muistan juuri ja juuri. Ja nekin vai siitä syystä, että tähän lehteen nimipäivät viikottain kirjoittelen.
Nimipäiväonnitteluja tulee laitettua viestillä, kuten niin monia muitakin toivotuksia tänä päivänä. Pitäisikö ensi vuonna lähettää ihan kortteja?
Ehkä niitä nimipäiviäkin olisi kannattanut viettää lasten asuessa vielä kotona; ainakin nykyisen maailmanmenon perspektiivistä katsottuna juhlapäiviä, vaikka vain pieniä sellaisia, ei liiaksi ole.
Voi olla, että me juomme tänään Hilkka-mummin nimipäiväkahvit, vaikka hän ei keskuudessamme enää olekaan.
Maarit Nurminen
25.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Kauppapuutarha Honkanen Oy:n yrittäjät Kaisa Hoppula ja Olli Nieminen palkittiin Korpilahden yrittäjäjuhlassa lauantaina vuoden yrittäjinä.
Kaisa ja Olli ostivat kauppapuutarhan alkuvuodesta 2009 eli pian taivalta on takana 16 vuotta.
Kaisa Hoppula sanoo, että yritystoiminnassa eteen tulee monenlaisia haasteita. Kauppapuutarha Honkasella niitä elettiin esimerkiksi vajaa kymmenen vuotta sitten, kun yrittäjien tiet henkilökohtaisessa elämässä erkanivat avioeron myötä.
-Se oli minun kokemukseni mukaan yrityksen ja yrittäjän taipaleen vaikeinta ja rankinta aikaa. Eihän se ollut mitenkään itsestään selvä asia, että pystymme yhdessä yrittäjinä jatkamaan, Kaisa Hoppula muistelee.
Eteen päin kuitenkin lähdettiin ja yrityksen toimintaa on määrätietoisesti kehitetty vuosien saatossa. Seuraavat haasteellisemmat ajat kohtasivat koronavuosina ja seuraavaksi Ukrainan sodan syttyessä.
-Kustannukset nousivat roimasti kerralla, Olli Nieminen sanoo.
Olli Nieminen on työskennellyt Honkasella 14-vuotiaasta lähtien.
-Siellä ollessani ajattelin, että yritys tulee varmaan jossain vaiheessa myyntiin. Kun sitten tuli ammatinvalinnan aika, menin puutarhakouluun. Sitä kautta Kaisakin tuli sitten mukaan.
Toisin kuin moni saattaa ajatella, kauppapuutarhalla puolet työstä tehdään jo syksyisin.
-Seuraavan kevään tuotanto suunnitellaan ja remontteja tehdään. Tällä hetkellä ensi kevään tavarat, kuten esimerkiksi siemenet ja taimet on jo tilattu. Keväällä on sitten uuden kasvun ihmeen aika.
Sesonkikiirettä kestää viitisen kuukautta ja silloin ei aikaa muuhun juurikaan jää.
-Useasti minulta kysytään, mitä teen, kun myyntisesonki päättyy ja loma alkaa. Ensimmäiseksi pesen talvivaatteet kaappiin ja siivoan kodin sellaiseen kuntoon, että siellä voi aikaansa viettää. Vapaa-ajalla vietän aikaa ystävieni kanssa. Työn vastapainona toimii metsä. Siellä marjastan, sienestän ja käyn hirvimetsällä.
Ensi vuonna uusi kausi aloitetaan viikolla kuusi. Kausi alkaa purkittamalla turpeet valmiiksi.
Töiden tauottua heinäkuuksi, Olli Nieminen lataa akkujaan parhaiten veneilemällä.
-Se on itselleni ykkösjuttu ja tänäkin vuonna on tullut veneellä oltua kuukauden päivät.
Kauppapuutarha Honkasen yrittäjät ovat investoineet vuosien varrella runsaasti. Lämpökeskus ja lämmönjako on uusittu, samoin kastelujärjestelmä. Puutarhalle on rakennettu kaksi kasvutunnelia ja kaksi uutta kasvihuonetta.
-Joka syksy on jotain remonttia ja huoltoa tehty, niin tänäkin syksynä. Pihaa on muun muassa asfaltoitu, yrittäjät kertovat.
Kumpikin yrittäjä tykkää työn monimuotoisuudesta.
-Teknisiä taitojakin kysytään paljon ja niitä pitää olla monenlaisia. Työhön kuuluu johtajuutta, markkinointia ja monta muuta asiaa, Hoppula sanoo.
-Parasta on se, että saa toteuttaa itseään aikalailla sataprosenttisesti. Onnistumiset tai epäonnistumisen näkyvät heti, Nieminen tuumaa.
Valinnastaan vuoden yrittäjäksi he olivat iloisia.
-Kyllä meistä tuntuu siltä, että olemme tittelin ansainneet. Tämä tuli oikeaan hetkeen. Tällainen palkinto kannustaa jatkamaan eteen päin.
Maarit Nurminen
22.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Airi Vuorisen neulepuikoilla on tällä kertaa vaaleanpunaista lankaa. Langasta on syntymässä lämmintä seitsemännelletoista lapsenlapsenlapselle. Tyttö syntyi sukuun marraskuussa. Tänä vuonna neljännen polven jälkeläisiä on syntynyt kaksi; katras kasvoi poikalapsella syyskuussa. Pienokaiset saavat heti synnyttyään myssyn ja sukat. Ristiäisiin valmistuvat peitto, nuttu, myssy, sukat ja lapaset.
Airilla on kaksi lasta ja lastenlapsia on seitsemän.
-Kovasti on suku rikastunut minun jälkeeni, ensi viikolla 80 vuotta täyttävä Airi nauraa.
Airin käsistä syntyvät myös riisipiirakat, niin ristiäisiin kuin yksivuotissyntymäpäiville.
-Jos nyt rupeaisin tässä luettelemaan nimiä, saattaisin ne kaikki muistaakin. On niitä ollut jo pakko kirjoittaa ylös ja merkitä syntymäpäivät keittiön seinällä olevaan kalenteriin pienellä sydämellä. Siitä on helppo katsoa, montako syntymäpäivää on tässä kuussa. Joulukuussa on eniten tapahtumia, kun on seitsemät syntymäpäivät. Kivaa on puuhata. Olen sanonut, että piirakoita ja munavoita teen niin pitkään kuin kykenen.
Paitsi omiin jälkeläisiin, Airi käyttää aikaansa myös yhteiseksi hyväksi. Hän on toiminut Korpilahden reumayhdistyksen puheenjohtajana pian 15 vuotta.
-Kerran viikossa on kokoontuminen ja kerran kuukaudessa on käsityökerho. Tiistaisin on yhteiskävely. Se ei ole saanut kovin suurta suosiota. Ihmiset kävelevät ehkä sitten itsekseen. Liikunta olisi kyllä tosi tärkeää, Airi sanoo ja lisää, että on itse alkanut käydä aamulenkillä.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtäviä hän on hoitanut toistakymmentä vuotta.
Jyväskylässä syntynyt ja kasvanut Airi on asunut suuren osan elämästään Korpilahdella.
-Äiti oli Karjalasta ja isä Pylkönmäeltä eli olen puoliverinen karjalainen. Isäni oli mukana kummassakin sodassa ja oli sotainvalidi. Kumpikin kuoli jo 59-vuotiaana, 13 vuoden välein. Heillä oli sen verran ikäeroa.
Airilla on kolme nuorempaa sisarusta.
Airin ensimmäinen työpaikka oli Mäki-Matin konttorissa Jyväskylässä.
-Olin töissä ensin laskutuksessa ja viimeisin tehtävä oli säästökassassa ennen kuin jäin äitiyslomalle.
Airin puoliso Erkki opiskeli teknillisessä koulussa sen ajan, kun Airi oli äitiyslomilla.
-Kun Erkki valmistui, hän sai työpaikan Koskensaaren naulatehtaalta Petäjävedeltä. Muutimme sinne. Meille oli tehty asunto entiseen leivintupaan. Pari vuotta olin kotirouvana ja sitten pääsin Arelle töihin. Kuljin ensin Motilla eli pienellä sinisellä junalla ja sen jälkeen tuttujen kyydissä. 1970-luvulla pääsin naulatehtaalle myyntisihteeriksi, Airi kertoo.
Myöhemmin puoliso eteni tehtaanjohtajaksi ja perhe muutti suurempaan taloon Koskensaaren alueella.
Vuonna 1977 perhe muutti Korpilahdelle, kun Erkki kosiskeltiin tänne töihin.
-Aloin kysellä itselleni töitä Korpilahdelta ja kävi hyvä tuuri ja sain osa-aikaisen työn Korpilahti-lehdestä. Töitä oli kolmena päivänä viikossa.
Eräänä päivänä Lahkonmyllyssä asuneen perheen ovikello soi ja ovella oli Ensio Antikainen. Hän tuli kysymään Airia kiviveistämön toimistoon töihin.
-Sanoin, että kahtena päivänä voin tulla.
Myöhemmin Korpilahti-lehden työstä tuli kokoaikainen ja kiviveistämö jäi.
Korpilahdella Airi tunnetaan ja muistetaan Korpilahti-lehden toimistonhoitajana. Hän oli lehdessä töissä 31,5 vuotta.
-Aloitin vuonna 1977 ja jäin eläkkeelle vuonna 2009. Tänäkin päivänä lehtiasioissa saatetaan ottaa yhteyttä. Nuoretkin ihmiset tervehtivät, vaikka en minä heitä välttämättä enää tunne. Jäin eläkkeelle, kun kuntaliitos toteutui. Olin ensin aikonut olla vielä vuoden, mutta siinä kohtaa ajattelin, että nyt on hyvä hetki jäädä pois.
Airi Vuorinen juhlii syntymäpäiviään perjantaina.
-Ajattelin, että nyt pidetään vielä viimeiset pippalot. Ensi perjantaina on varsinainen syntymäpäivä ja sunnuntaina tulevat sitten sukulaiset.
Enää ei Airin tarvitse juhlia yksin järjestää, vaan apua tulee lapsenlapsilta.
-Kyllä he tulevat mummoa auttamaan.
Maarit Nurminen
21.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Suomen Lähetysseuran Kauneimmat Joululaulut soivat tänäkin vuonna maailman lasten puolesta. Jyväskylän seurakunta järjestää yhteensä 60 Kauneimmat joululaulut -tilaisuutta.
Korpilahdella lasten kauneimmat joululaulut soivat kirkossa 3.12. Putkilahdessa lauletaan 4.12. ja Saakoskella 12.12. Korpilahden kirkossa kauneimpia joululauluja lauletaan yhdessä 22.12.
Jyväskylän seurakunnassa Kauneimmat Joululaulut soivat kirkkojen lisäksi muun muassa hoitokodeissa ja kortteliklubeilla – tai vesijumpan tahtiin AaltoAlvarissa tiistaina 17.12. klo 15–17 sekä Vaajakosken uimahallissa Wellamossa keskiviikkona 18.12. klo 13.30–17.
Omat tilaisuutensa järjestetään ruotsin- ja englanninkielisille laulajille, ja tänä vuonna lauletaan myös saamen kielellä. Pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamenkieliset laulut kaikuvat Keltinmäen kirkossa lauantaina 7.12. klo 17.
Yleisö laulaa Jyväskylä Sinfonian säestyksellä Taulumäen kirkon kahdessa tilaisuudessa torstaina 12. joulukuuta klo 18 ja 20. Orkesteria johtaa Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestari Lorenzo Passerini. Esilaulajia ovat Jyväskylän seurakunnan kanttorit Eveliina Modinos ja Jukka Hassinen sekä Gaudioso-nuorisokuorolaiset.
Raskaammat Kauneimmat Joululaulut soivat puolestaan Vaajakosken kirkossa perjantaina 20.12. klo 18.
Yhteislaulutilaisuuksien lisäksi seurakunta järjestää Kauneimmat Joululaulut -jumalanpalveluksia ja -konsertteja.
– Joulumieli löytyy tuttuja joululauluja laulamalla, ja voimme samalla tehdä hyvää maailman lasten auttamiseksi, sanoo Jyväskylän seurakunnan lähetyksen ja kansainvälisen vastuun asiantuntija Ulla Klemettinen.
Laulutunnelmaan pääsee lisäksi Jyväskylän seurakunnan Youtube-kanavalla sunnuntaina 22.12. klo 18 Palokan kirkosta välitettävän suoratoistolähetyksen kautta.
Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön heikoimmassa asemassa olevien lasten olojen parantamiseksi. Keräykseen voi lahjoittaa myös verkossa osoitteessa kauneimmatjoululaulut.fi/lahjoita tai MobilePaylla numeroon 61408.
Kaikki Jyväskylän seurakunnan Kauneimmat joululaulut -tapahtumat osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi/joulu.
21.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Torstaina puolenpäivän jälkeen Korpilahdella on useita alueita, jotka ovat edelleen sähköttömiä. Näin on esimerkiksi eteläisillä ja pohjoisilla kylillä sekä Heinosniemen ja Kärkisten suunnalla.
Mason Ratsutallin yrittäjä Nina-Maria Granroth kertoo, että sähköt ovat olleet poikki eilisillasta saakka.
-Ne menivät, kun aikuisten ratsastustunti oli kentällä käynnissä. Hevoset pysyivät rauhallisina, vaikka ihmiset ehkä vähän säikähtivätkin. Nopeasti saimme otsalamput ja taskulamput käyttöön. Eilisiltana oli vielä kuutamo ja luntakin, joten ulkona näki aika hyvin.
Granroth kertoo, että sähköyhtiö on kertonut sähköjen palaavan aikaisiin tänään torstaina illalla.
-Taloon tulee vesiosuuskunnan vesi ja se on toiminut normaalisti, joten hevosilla ei ole mitään hätää. Sitä paitsi tuossa vieressä oleva pieni järvi on vielä auki. Siitä saisimme vettä hätätapauksessa. Onhan se ihmisille hankalampaa touhuta otsalampun kanssa, mutta hevoset ei pimeästä hätkähdä.
(Juttu päivittyy)
