10.09.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen luterilaisten seurakuntien miesten iltaan Korpilahden kirkkoon osallistui noin 750 miestä. Osa seurasi tapahtumaa seurakuntatalolla videoyhteyden kautta.
Kansanedustaja ja historioitsija Teemu Keskisarja oli illan odotetuin puhuja. Penkeissä arvuuteltiin, tulisiko puhe olemaan yhtä raflaavaa kuin toisinaan eduskunnan istuntosalissa.
Keskisarja otti yleisönsä ja sai puheensa jälkeen pitkät aplodit.
Hän käsitteli puheessaan kristinuskon ja luterilaisen kirkon voittokulkua ja aikaansaannoksia yhteiskunnassamme.
Hän mainitsi muun muassa pappien ja lukkarien merkityksestä lukutaidon kehityksessä, vaikka taidon opettelu ei siihen aikaan aina niin mieluista ollutkaan. Toiminnalla oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä.
-Kiitos luterilaisuuden, kansakoulut eivät joutuneet aikanaan tyhjästä ponnistamaan, Keskisarja sanoi.
Keskisarja totesi, että kirkot olivat ensimmäisiä tietotoimistoja, mielenterveyspisteitä, konserttisaleja ja saattohoitokoteja.
Hän kritisoi nykyajan hengettömyyttä ja totesi, että kristilliset arvot olivat hyvä pohja yhteiskunnan rakentamiselle.
Keskisarja katsoo, ettei luterilainen kirkko ole syyllistynyt Suomessa sellaisiin tekoihin, joita olisi jälkikäteen syytä pyydellä anteeksi.
Hän pitää kirkkoa myös suvaitsevana ja mainitsi, että kirkko Suomessa on ollut esimerkiksi ”homovälinpitämätön”.
Yhden synnin hän kuitenkin suomalaiselle kirkolle langetti; papiston toiminnan sisällissodan aikana vuonna 1918.
Hän totesi, että kirkonmiehillä olisi ollut mahdollisuus lopettaa punaisten teloitukset ja tappaminen.
Se ristiretki meni Keskisarjan mukaan liian pitkälle ja olisi anteeksipyynnön paikka.
Provosoinnistaan tunnettu Keskisarja kysyi miesten illassa, ovatko kaikki uskonnot samanarvoisia. Hänen mielestään kristinusko on parempi kuin monet muut.
Keskisarja sanoi, että kristinuskon perintö on kadoksissa monesta syystä. Hyvinvointivaltio ja yhteiskunta täyttää tarpeita, eivätkä valtio ja kunnat jätä enää kirkolle samanlaista rooli kuin joskus ennen.
Keskisarja puhui digitaalisesta aikalaishulluudesta. Hän sanoi, ettei älypuhelin vie vaan pikkusormea, vaan koko elämän.
Odotettu vieras oli myös Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo.
Hän totesi sydämensä olevan vahvasti vielä Keski-Suomessa, kun perhe asui Jyväskylän seudulla 23 vuotta.
Illan teeman mukaan hän puhui perinnön välittämisestä useasta näkökulmasta.
Kristillisen perinnön välittämisestä hän totesi, että vuoden 2020 kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan kristillinen kotikasvatus vähenee Suomessa nopeasti.
-Yksittäisiä kristillisiä tapoja, kuten iltarukousta ja seurakunnan kerhossa tai pyhäkoulussa käymistä oli kertomuksen mukaan harjoitettu huomattavasti enemmän.
Keskitalo nosti esiin sen, että nuoret miehet ovat nykyisin uskonnollisempia kuin nuoret naiset.
-Huolestuttavaa on, että erityisesti naisten halukkuus välittää kristillisiä arvoja vähenee sukupolvi sukupolvelta.
Keskitalo rohkaisi kirkkoon kuuluvia miehiä välittämään rohkeasti kristillistä perintöä eteen päin.
Kolmantena puhujana miesten illassa oli kotiseutuneuvos Markku Lahti.
-Kautta aikojen on oma kotipiiri ja ympäristö ollut tärkein tiedon ja perinteen välittämisessä. Perinteen välittäminen oli elinehto sille, että pysyimme ylipäätään hengissä. Ihmiset asuivat omilla kotikonnuillaan ja vain harvat pääsivät käymään kauempana. Kirkkomatkat ja kirkossakäynti olivat niitä harvoja tapahtumia, joissa väki tapasi toisiaan. Vallankin nuorelle väelle nuo matkat olivat viikon kohokohtia. Matkaa Korpilahden kirkkoon saattoi olla yli 30 kilometriä pitäjän perukoilta. Sarvenperältä tai Päiväkunnasta oli aika kulkeminen tänne. Tavallista oli, että kirkonkylälle tultiin jo edellisenä päivänä niin että varmasti ennätettiin jumalanpalvelukseen. Vallankin nuorelle väelle nuo matkat merkitsivät tapaamisia muiden nuorten kanssa ja sitä kautta moni avioliitto sai alkunsa. Vanhempi väki vaihtoi kuulumiset ja lisätietoa saatiin jumalanpalveluksen yhteydessä.
Lahti käsitteli puheessaan muun muassa koululaitoksen merkitystä.
-Kansakoulujen perustamiset olivat pitäjiin olivat merkittävä seikka. Ne loivat pohjan ihmisten ajattelulle ja lisäsivät tietoa. Vaikka kunnat olivat köyhiä ja oli paljon muutakin rakentamista, kouluja perustettiin reippaalla vauhdilla. Niinpä Vanhan Korpilahden alueella oli 1920-luvulle tultaessa lähes 30 kansakoulua. Valistuneen puheenvuoron Korpilahden kuntakokouksessa koulun tärkeydestä käytti vuonna 1877, siis kolme vuotta ennen koulun perustamista, torppari Juhana Välilä sanomalla, että ”torppareille on kansakoulu tärkiämpi kuin tilallisille, he voivat kustantaa lapsensa ylempiinkin kouluihin, vaan harvoin sen torpparit voivat, aikamme vaatii kykyä ja taitoa torppareiltakin”.
Maarit Nurminen
09.09.2024 | Pääkirjoitus
Enpä tullut itse miettineeksikään viime perjantai-iltana kirkossa lehterillä hikoillessani, että mikä saa sadat miehet vuosi toisensa jälkeen kokoontumaan yhteen eri puolilla Keski-Suomea? Tätä kysymystä pohdittiin sen sijaan lauantaina eräässä toisessa kohtaamisessa.
Olen ollut kerran aikaisemmin työtehtävissä vastaavassa tapahtumassa Petäjävedellä ja silloinkin tupa oli ääriään myöten täysi. Tänä vuonna Korpilahdelle oli saavuttu jopa Lahdesta saakka; Keskisuomalaisen jutun mukaan ottamaan mallia keskisuomalaisten tapahtumasta.
Vastaus on tuskin niin yksinkertainen kuin että ”no kun se tapahtuma on vaan miehille”. Vaimot eivät pääse mukaan. Monelle miesten ilta on varmasti jo perinne, hyvin valitut puhujat houkuttavat; Korpilahdelle Teemu Keskisarja ja Petäjävedelle muutama vuosi sitten kylän ”oma poika” Mika Aaltola. Tapahtumaan lähdetään yhdessä, suurin osa saapuu bussikuljetuksilla eri puolelta maakuntaa. Osallistuminen on yhteisöllistä ja busseissa istuu paljon niitä, joita ei sunnuntain jumalanpalveluksissa juuri näy.
Onko ajassa hengellisyyden kaipuuta? Kun samassa kirkossa on 749 muutakin miestä, osallistuminen on helppoa. Ei kai sillä ole sen suurempaa merkitystä, miksi tapahtuma houkuttelee.
Miesten illan kaltaiselle kokoontumiselle on kysyntää ja naistenkin keskuudessa aiheesta saatiin pitkä keskustelu aikaiseksi vapaa-ajan illanvietossa.
Maarit Nurminen
09.09.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Seurakunnan leirikeskus Mutanen Vespuolella vaihtoi omistajaa heinäkuussa, kun toinen Vaarunhovin yrittäjä Tiia Leván ja hänen veljensä Ari Ristanen ostivat paikan. Nimikin vaihtui Vaarunrannaksi.
-Vaarunhovin kesäsesonki alkaa olla ohitse ja nyt on aikaa ryhtyä remonttihommiin, Rauno Leván sanoo.
Työt käynnistyvät päärakennuksessa syyskuun lopulla.
-Sisätilojen pinnat menevät uusiksi. Muutamme sisustusta nykyaikaisempaan suuntaan. Myös tekniikkaa uusitaan jonkin verran.
Päärakennuksen ammattikeittiötä uusitaan ja muun muassa kylmiö puretaan pois.
-Ammattikeittiö tulee meidän henkilökunnan käyttöön. Ajatuksena on rakentaa uusi, pieni keittiötila, jota asiakkaat voivat sitten itsenäisesti käyttää.
Päärakennuksen majoitustilat uusitaan ja muun muassa kerrossängyt saavat lähteä.
-Todennäköisesti tiloja yhdistellään, jotta saadaan vähän suurempia huoneita. Suihku- ja wc-tilat uusitaan myös.
Yrittäjät sanovat, että Vaarunranta tuo uudenlaisia mahdollisuuksia yritystoimintaan.
-Vaarunrannalle tulee erillinen varauskalenteri ja todennäköisesti se tulee myyntiin esimerkiksi booking.comin tai muun vastaavan alustan kautta. Tilaa voi varata esimerkiksi kokouksiin, sukutapaamisiin, pieniin juhliin tai ihan isomman porukan lomakäyttöön. Tilaa tulevat varmasti varaamaan myös Vaarunhovissa pidettävien häiden ja muiden juhlien vieraat, Levánit arvelevat.
Vaarunrantaa voi varata ja käyttää itsenäisesti.
-Toki on mahdollista ostaa ruokapalveluita Vaarunhovista, mutta niistä pitää tehdä varaukset Vaarunhovin kautta.
Saunarakennusta ehostetaan, mutta suurempi remontti tehdään myöhemmin. Ympäristöä tullaan siistimään.
Yrittäjät kertovat, että ensi kesän kalenteri viikonloppujen osalta on jo miltei täyttynyt hääjuhlista.
-Vaarunranta tuo yritykselle mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää työntekijöitämme nykyistä enemmän.
Päärakennuksen remontin yrittäjät toivovat valmistuvan keväällä; pääsiäiseksi tai viimeistään vapuksi.
Maarit Nurminen
09.09.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Koti löytyi äidin synnyinmaasta
Kaylee Valli muutti maaliskuussa Kanadasta Ylä-Muuratjärvelle.
– Olin pari vuotta sitten vierailulla pikkuserkkuni mökillä Keiteleen rannalla, ja pikkuserkkuni kysyi, miksi et muuttaisi Suomeen. Se oli tärkeä kysymys, ja niin minä rupesin ajattelemaan, että miksi ei, Kaylee Valli kertoo.
Kaylee Vallilla on suomalaiset sukujuuret, mutta itse hän ei ole aikaisemmin Suomessa asunut.
– Äitini muutti Kanadaan Saarijärveltä tasan sata vuotta sitten, hän oli silloin kolmevuotias. Isäni oli syntynyt Kanadassa, mutta hänenkin vanhempansa olivat suomalaisia, he olivat muuttaneet Kanadaan Kurikasta vuonna 1918, Valli kertoo.
– Äitini ja isäni tapasivat Torontossa ja menivät naimisiin. Isäni oli rakennusmestari, hänen työmaillaan oli paljon suomalaisia työntekijöitä, ja sen ansiosta isäni puhui paljon parempaa suomea kuin äitini. Kyllä suomen kieli säilyi äidillänikin, mutta minulle he eivät sitä opettaneet, kun olivat sitä mieltä, etten minä sitä Kanadassa tarvitse. Ulkomaalaiset saivat myös osakseen syrjintää, siksi äitini alkoi käyttää Auni-nimensä sijasta nimeä Anne.
Suomesta ja täällä olevista sukulaisistaan Kaylee Valli kertoo kiinnostuneensa isänsä kuoltua vuonna 1981.
– Ensimmäisen kerran kävin Suomessa vuonna 1983. Silloin en vielä puhunut yhtään suomea, mutta minusta tuntui, että tämä on minun maani, minun kotini, Kaylee Valli kertoo.
– Kun äitini oli ollut 60 vuotta Kanadassa, toin hänet käymään Suomessa. Kävimme siellä, missä äiti oli syntynyt, ja silloin vielä äidin yksi eno ja yksi setä olivat elossa. Sen jälkeen kävin yksissä häissä Suomessa, mutta siitäkin on kolmisenkymmentä vuotta. Sitten en päässytkään käymään pitkään aikaan, Kanadassa minua piti muun muassa äitini hoitaminen.
Suomea Kaylee Valli kertoo opetelleensa kuuntelemalla uutisia ja lukemalla.
– Pärjään arkipäivän asioissa, vaikkapa kauppa-asiat onnistuvat suomen kielellä, mutta en pysty esimerkiksi keskustelemaan politiikasta suomeksi. Voin sanoa ihmisille, että en puhu hyvin suomea, ja aina voi selittää toisella tavalla, jos ei tiedä jotain sanaa. Täällä asuessani olen myös oppinut paljon lisää, Kaylee Valli sanoo ja naurahtaa, että sanoja, jotka hän oppi muutettuaan Ylä-Muuratjärvelle maaliskuussa, ovat takatalvi ja kelirikko.
– Ensi talvea varten minulla on liiterissä puita, niin että pysyn lämpimänä. Sen olen jo huomannut, että kun aurinko laskee, täällä tulee pimeää, kun naapureiden valoja ei näy, Valli toteaa ja kertoo, että Toronton seudulla, jossa hän Kanadassa asui, on talvisin lunta ja pakkasta, mutta vähemmän kuin ennen.
– Nykyään Torontossa on harvoin jouluna lunta, mutta silloin kun olin lapsi, jouluna oli aina lunta.
Nyt Kaylee Valli asuu vuonna 1931 rakennetussa talossa, jota ei ole kovin paljoa nykyaikaistettu.
– Joku tätä katsomassa käynyt oli kuulemma valitellut, kun talossa ei ole suihkua, mutta onhan täällä pihasauna. Minä saunon vähintään kaksi kertaa viikossa, Kanadassa meillä oli isän rakentama sauna, Kaylee Valli kertoo.
– Kun muutin tänne, vettäkään ei tullut aluksi taloon, ainoastaan saunalle. Vesijohto taloon saatiin uusittua vasta keväällä. Mutta ei se ollut mikään ongelma, kyllähän minä sain ämpäreillä kannettua vettä, niinhän mumminikin aikaan tehtiin. Ennen kuin ostin talon, pikkuserkkuni kävi katsomassa sitä ja tutustuin talosta tehtyyn kuntoarvioon. Hometta täällä ei ole, talo oli kalustettu, ja entinen omistaja on auttanut ja neuvonut minua monessa asiassa.
Valli kertoo etsineensä taloa nimenomaan Keski-Suomesta, ja maalta. Kanadassa hän asui Toronton lähellä omakotitaloalueella.
– Kaupungissa en halua asua. Kun löysin netistä talon, katsoin myös, millaisessa ympäristössä tämä on ja löysin Ylä-Muuratjärven kyläseuran sivut. Totesin, että täällä on kyläseura, joka haluaa pitää alueen elävänä, siksi ajattelin, että tämä on mahtava paikka. Täällä on minulle hiljaisuutta, kun haluan hiljaisuutta, ja seuraa, kun haluan seuraa, Valli toteaa ja kertoo olleensa jo mukana kyläseuran toiminnassa, muun muassa puutalkoissa ja rallitalkoissa, ja odottavansa innolla syksyn toimintaa.
Kanadassa asuvaan 24-vuotiaaseen poikaansa ja kanadalaisiin ystäviinsä Kaylee Valli pitää yhteyttä netin välityksellä.
– Ja täältä olen saanut monia uusia ystäviä. Olen yksin, mutta en yksinäinen, Valli toteaa.
Tiina Lamminaho
26.08.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Ensi viikon perjantaina, 6.9. Korpilahden kirkon odotetaan täyttyvän eri puolilta Keski-Suomea tulevista miehistä, kun perinteinen Miesten ilta starttaa kello 18.30. Kirkkoon mahtuu noin 750 ihmistä.
Korpilahden lähikirkkoalueen vastuupapin Antti Koiviston mukaan tapahtuman valmistelut ovat sujuneet hyvin. Hän toivoo, että mahdollisimman monet hyödyntäisivät yhteiskuljetuksia, joita järjestetään seurakunnista eri puolilta maakuntaa. Kirkon läheisyydessä pysäköintipaikkoja on rajoitetusti.
‒ Ohjaamme autolla tulijat läheisille pysäköintialueille ja uskon, että kaikille kyllä löytyy parkkipaikka. Mutta yhteiskuljetuksella pääsee kirkonmäelle lähimmäksi kirkon ovea, Antti Koivisto toteaa. Hän toivottaa kaikki tervetulleiksi Korpilahden kauniiseen kirkkoon.
Perintöä välittämässä -otsikoidussa Miesten illassa puhuvat historioitsija ja kansanedustaja Teemu Keskisarja, piispa Jukka Keskitalo ja kotiseutuneuvos Markku Lahti. Poikakuoro Pojan ääntä johtaa Matias Lahti, urkuja soittaa Sakari Torkki ja saksofonia Keijo Vättö. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Makkaraa ja munkkikahveja on tarjoilla alkaen kello 17.
