11.10.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Hyvinvointialueen talousarviossa esitetään säästöjä 53 miljoonan euron edestä. Sopeuttamistoimenpiteet on suunniteltu täydentämään jo tehtyjä ja tekeillä olevia toimenpiteitä. Säästöjä haetaan muun muassa organisaatiomuutoksella. Niin sanottu organisaation virtaviivaistaminen tarkoittaa johtajien ja päälliköiden määrän vähentämistä sekä hallinnollisissa tehtävissä toimivien henkilöiden määrän karsimista.
Talousarviossa suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutuksia käsitellään parhaillaan neljänsissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Vaikutukset kohdistuvat kaikille kolmelle hyvinvointialueen toimialalle ja henkilöstövähennykset koskettavat yhteensä 247–252 henkilöä tai työtehtävää. Johtaja- ja päällikkötehtäviä vähenee 37 kappaletta ensi vuoden aikana. Näistä neljä vähenee konsernipalveluista, 30 sosiaali- ja terveyspalveluista ja kolme pelastuspalveluista.
Hyvinvointialueelta kerrotaan, että kaiken kaikkiaan henkilöstön määrä vähenee seuraavasti: konsernipalveluissa 55–60 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 30 henkilöä, sosiaali- ja terveyspalveluissa 30 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 129 henkilöä sekä pelastuspalveluissa 3 henkilöä. Johtaja- ja päällikkötehtäviin tehdään merkittäviä supistuksia ja niukkenevat henkilöstöresurssit kohdennetaan asiakas- ja potilastyötä tekeviin.
– Osa sopeuttamistoimenpiteistä kuitenkin väistämättä näkyy palvelujen laajuudessa ja sisällössä myös hyvinvointialueen asukkaille, mikä näkyy muun muassa aukioloajoissa ja kesäajan palvelusupistuksissa, hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen talouden alijäämän kasvu tulee taittumaan ja vuonna 2025 alijäämä tulee olemaan huomattavasti aiempia vuosia pienempi.
– Ensi vuonna saamme talouden alijäämän kasvun taittumaan ja teemme merkittävän tulosparannuksen verrattuna kahteen ensimmäiseen toimintavuoteemme. Vuoden 2025 talousarvio luo suuntaa kohti talouden ja toiminnan tasapainoa, Tollet kertoo.
Ensi vuoden talousarvio on vielä noin 31,6 miljoonaa alijääminen. Alijäämän kasvu taittuu paitsi säästötoimilla myös rahoitukseen tehtävällä jälkikäteistarkistuksella, joka tuo 67 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen talouden lasketaan olevan ylijäämäinen vuonna 2027.
Valtion toimet kuluvana vuonna ovat vaikeuttaneet talouden hallintaa hyvinvointialueella kuluvana vuonna.
Valtio on tehnyt vuoden 2024 aikana päätöksiä, joiden takia Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on supistunut. Julkisen talouden suunnitelman mukaisten tehtävämuutosten vuoksi hyvinvointialueen vuoden 2025 rahoitusta leikataan kevään kehysriihen päätösten mukaisesti lähes 20 miljoonaa euroa. Lisäksi syyskuussa julkaistujen, kuntien vuoden 2022 diagnoositietoihin perustuvien rahoituslaskelmien päivitysten myötä arvio hyvinvointialueen rahoituksesta väheni 6,6 miljoonaa euroa.
– Ilman kuluvan vuoden aikana tulleita muutoksia, taloutemme olisi jo lähellä tasapainoa ensi vuonna, Tollet sanoo.
Talouden kääntäminen ensin tasapainoiseksi ja sen jälkeen ylijäämäiseksi tapahtuu suunnitelmakauden aikana, mutta siitä huolimatta kertyneitä alijäämiä ei ehditä kattamaan lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vastaava tilanne on valtaosalla hyvinvointialueista. Julkisen talouden suunnitelmassa on mukana hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämäkertymä, joka on -1,8 miljardia euroa.
– Alijäämää syntyy vielä ensi vuonna. Olemme kuitenkin halunneet pitää kiinni määrärahasidonnaista palveluista kuten järjestöavustuksista, kuntouttavasta päivätoiminnasta ja omaishoidon tuesta. Nämä palvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja tuovat säästöä pidemmällä aikavälillä. Säästöpaineista huolimatta sopeuttamistoimenpiteet pyritään kohdentamaan siten, että hyvinvointialueen kustannukset pitkällä aikavälillä eivät kasva.
Valtiovarainministeriö on nimennyt kuusi hyvinvointialuetta valtion kanssa käytäviin tukikeskusteluihin. Alueisiin kuuluvat Keski-Suomen, Lapin, Kanta-Hämeen, Satakunnan, Itä-Uusimaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet.
– Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja ne eivät tarkoita hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Suhtaudumme myönteisesti valtion tarjoamaan tukeen.
11.10.2024 | Korpilahti, Tilaajille
– Hirvijahtiin ei tarvitse yleensä ketään patistella. Vaikka seuralla on nykyään paljon muutakin toimintaa, on hirvijahti monelle se ykkösjuttu, Ylä-Muuratjärven Metsästäjien puheenjohtaja Tommi Taipalus ja sihteeri Samuli Raappana toteavat. Hirvimetsälle Ylä-Muuratjärvelläkin lähdettiin viime lauantaina.
Ylä-Muuratjärven Metsästäjissä on 34 jäsentä kannatusjäsenet mukaan lukien.
– Ihan kaikki aktiivijäsenetkään eivät ole hirviporukassa, mutta suurin osa kylläkin. Tänä vuonna meillä on hirvijahdissa viitisentoista ampujaa, jos kaikki ovat mukana. Hirvikoiria meillä on seisemän, Taipalus ja Raappana kertovat.
– Metsästämme pelkästään viikonloppuisin, silloin kaikki pääsevät parhaiten mukaan.
Hirvilupia Ylä-Muuratjärven Metsästäjillä on tänä vuonna neljä. Koko Korpilahden riistanhoitoyhdistyksen alueella hirvilupia on yhteensä 111, joista 79 maapuolella ja 32 Vespuolella, luvat jakautuvat viidelletoista seurueelle. Hirvikanta on pienentynyt, ja viime vuoteen verrattuna lupamäärissä on reilusti laskua etenkin maapuolella; viime vuonna maapuolella oli 132 hirvilupaa ja Vespuolella 30.
– Joskus vuoden 2010 paikkeilla meillä oli jopa 12 lupaa, ja silloin olikin paljon hirviä. Tosin me emme silloin kaikkia lupiamme käyttäneet, Tommi Taipalus kertoo.
– Lupamäärät ovat ohjeellisia, seuran tehtävänä on katsoa, että hirviä metsästetään sopiva määrä niin, että niitä vielä jääkin, Samuli Raappana toteaa.
– Nyt lupamäärät ovat pysyneet tasaisempana, aiemmin oli enemmän sahausta. Viime vuonna meillä oli kuusi lupaa, joista käytimme viisi. Meidän alueemme on kohtalaisen pieni, vajaat 2500 hehtaaria, joten hirvet siirtyvät helposti naapuriseurojen puolelle ja se pudottaa meidän tehokkuuttamme, miehet sanovat ja kertovat, että jahti lopetetaan yleensä marras – joulukuun vaihteen tienoilla.
– Minusta ainakin on hyvä, että jahti kestää kauemmin kuin pari viikonloppua, jahtiviikonloput ovat niitä mukavimpia viikonloppuja, Samuli Raappana sanoo.
– Metsästysseuroilla on erilaisia käytäntöjä jahtien suhteen, alueestakin riippuen. Hirvet siirtyvät yleensä suurten järvien rannoilta erämaihin talveksi; sellaisilla alueilla, joista hirvet lähtevät alkusyksyn jälkeen pois, saatetaan metsästää jahtikauden aluksi esimerkiksi kaksi viikkoa joka päivä, ja sitten taas alueilla, joille hirvet tulevat myöhemmin, saatetaan aloittaakin metsästys myöhemmin, Tommi Taipalus kertoo.
Hirvenmetsästykseen paneutuminen aloitettiin Ylä-Muuratjärvellä jo jahtia edeltävällä viikolla.
– Kokoonnumme aina yhtenä iltana ennen jahtia käymään läpi säännöt ja turvallisuusasiat, turvallisuus on meille ykkösjuttu, Tommi Taipalus ja Samuli Raappana kertovat. Aseen kanssa metsään meneminen vaatii metsästyskortin suorittamisen, riistanhoitomaksun maksamisen ja hirvimerkin ampumisen, merkki on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Lisäksi seuroilla on omia sääntöjään, esimerkkisi Ylä-Muuratjärven Metsästäjissä täytyy harjoitella ampumista tietty määrä, jos haluaa mukaan jahtiin.
– Kaikki käytännöt on hyvä käydä rauhassa läpi etukäteen, aloitusaamuna on kuitenkin kiire metsälle, miehet toteavat.
Jahdin aikana metsästäjillä on käytössään VHF-puhelimet, joilla pidetään yhteyttä, ja myös älypuhelimen ruudulta näkee paikannusohjelman kautta sekä koirien että metsästäjien sijainnin.
– Se on iso turvallisuustekijä, samoin turvallisuutta ovat lisänneet myös hirvitornit, koska tornista laukaus ammutaan alaspäin, Taipalus ja Raappana toteavat ja kertovat, että uusia hirvitorneja on tehty tänäkin vuonna, nyt niitä on seuralla parisenkymmentä.
Jahti aloitetaan mahdollisten hirvihavaintojen kertomisella.
– Meillä on jonkin verran riistakameroita, joista saattaa tulla havaintoja. Joskus aikoinaan vedettiin lankaa tien varteen hirvien liikkeitten havaitsemiseksi, mutta sitä ei enää käytetä, Taipalus kertoo.
– Jos hirvihavaintoja ei ole, lähdemme käymään alueita läpi koirien kanssa, saatamme etsiä useammallakin koiralla. Toivottavaa olisi, että koira löytäisi hirven ja hirvi jäisi haukkuun. Saattaa olla, että hirvi lähtee menemään koiran edellä, ja silloin se käyttää vakiintunutta reittiä. Passipaikat on yritetty laittaa nimenomaan hirvien vakituisesti käyttämien reittien varrelle. Passipaikkojen sijoittelussa otetaan huomioon myös turvallisuus, eli niitä ei laiteta esimerkiksi mihinkään yleisen ulkoilureitin lähettyville, ja ne sijoitetaan myös toisiinsa nähden turvallisesti, miehet selvittävät ja sanovat, että hirvijahdin aikaankin metsään uskaltaa mennä.
– Metsässä voi kyllä liikkua. Jos näemme jahdin aikana jonkun ulkopuolisen, siitä ilmoitetaan heti kaikille jahtiin osallistuville, Taipalus sanoo.
Ylä-Muuratjärven Metsästäjät on perustettu vuonna 1987, alun perin se oli pelkästään hirvenmetsästysseura.
– Nyt jäsenet metsästävät myös kauriita, peuroja, jäniksiä, pienpetoja ja lintuja. Toiminta on koirapainotteista, seuran jäsenillä on yhteensä 15 koiraa, jotka osallistuvat metsästykseen, Tommi Taipalus kertoo.
– Ilman koiria hirvenmetsästyskin olisi vaikeaa. Ihan ehdoton koira on tilanteessa, jossa hirvi jää haavakoksi. Haavakkotilanteet hoidetaan loppuun yhteistoimin naapuriseurojen kanssa.
Seuran toiminta on Taipaluksen mukaan monipuolistunut, kun seuraan on tullut uusia jäseniä.
– Kylälle on muuttanut uusia ihmisiä, jotka ovat tulleet mukaan toimintaan ja tuoneet mukanaan omia mielenkiinnon kohteitaan. Meillä on nykyään aika paljon nuoriakin jäseniä, Taipalus kertoo ja toteaa, että on hyvä, kun toiminnassa on mukana monen ikäisiä.
– Jahdeissa meillä on ollut jonkin verran vieraita, esimerkiksi seuran jäsenten lapsia. Minunkin lapseni ovat olleet mukana hetken aikaa passissa ja sitten paistamme porukalla makkaraa, Tommi Taipalus kertoo.
Hirvipeijaiset, joihin kutsuttiin maanvuokraajat, kyläläiset, naapuriseurojen edustajat sekä seuran jäsenet perheineen, pidettiin tänä vuonna jo hyvissä ajoin ennen jahdin alkua.
– Aikaisemmin meillä oli peijaiset marras – joulukuun vaihteessa. Se on aika pimeää aikaa, ja silloin metsästyskin saattaa olla vielä kesken. Viime vuonna ajattelimme kokeilla peijaisia vähän mukavamman kelin aikaan ennen jahtia, ja ajankohta oli selvästi tykätty Taipalus ja Raappana kertovat.
Tiina Lamminaho
12.09.2024 | Alueelta, Tilaajille
Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa. Keski-Suomen nuorisovaltuusto luovutti aloitteen puhelimista vapaista oppitunneista Keski-Suomen sivistysjohdolle. Nuorisovaltuusto esittää, että kaikissa Keski-Suomen kouluissa muutetaan järjestyssääntöjä siten, että oppitunneilla eivät puhelimet ole esillä.
”Puhelimessa vilahtaa ilmoitus toisensa perään: uusi kuva, video, viesti, kommentti… Käsi tarttuu koukkuun ja selaa. Yhä uudestaan ja uudestaan. Keskittymiskyky herpaantuu, ajatukset eivät pysy kasassa. Mitä tunnilla oikein puhuttiin? Mitä jos kellään ei olisi puhelin auki ja voisi olla aivan rauhassa?”
Heikkenevät PISA-tulokset ja nuoren sukupolven hyvinvoinnin tason lasku on huolta herättävä ongelma. Nuoria vaivaavat keskittymisvaikeudet, ahdistuneisuus, motivaation puute, mielenterveysongelmat ja univaikeudet. Monet kärsivät jopa syrjäytymisestä, yksinäisyyden tunteesta ja sosiaalisen elämän rapistumisesta. Esimerkiksi kasvaneella sosiaalisen median seuraamisella on huomattu olevan yhteys keskittymisvaikeuksiin ja ahdistuksen lisääntymiseen.
Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa ja ovat edelläkävijöinä tarttuneet ennakkoluulottomasti asiaan, jota pohditaan ympäri Suomea ja maailmalla: puhelimen käyttöön koulupäivien aikana. Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen luovutti Oppitunnit ilman puhelimia -aloitteen Keski-Suomen sivistysjohtajien verkostolle Äänekoskella torstaina.
Nissisen mukaan Keski-Suomen nuorisovaltuuston Nuorisofoorumissa nousi keväällä esiin huoli puhelimen haitoista koulumaailmassa. Nuoret kokevat, että kouluissa ajatukset täyttää puhelimen maailma ja kasvokkainen yhteinen tekeminen kavereiden kanssa on vähentynyt.
– Kukapa jaksaisikaan keskittyä historian opiskeluun, kun Tiktok ja chatit ovat käden ulottuvilla. Enenevissä määrin välitunnit menettävät merkityksensä, kun palautumisen, liikunnan ja opittujen asioiden käsittelyn sijaan vapaa-aikana istutaan puhelimet kädessä, sanoo Nissinen.
– Ongelma on vaikea sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yksilön, etenkin nuoren, on hyvin vaikea päästä irti tämän kaltaisesta riippuvuudesta yksin. Siksi vastuuta ongelman korjaamisesta halutaan antaa myös päättäjille, Nissinen painottaa.
Hyviä keinoja puhelimen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi puhelimen käytön rajoittamisen lisäksi, ovat oppilaiden järjestetty välituntitoiminta ja ryhmäytyminen. Kasvavalle ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa jonnekin ja olevan osa yhteisöä.
Nuorten aloitteen ottivat vastaan Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Kari Pirinen ja Äänekosken opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen.
– On ilahduttavaa, että keskisuomalaiset nuoret ovat näin aktiivisia ja tällainen aloite nousee nuorilta itseltään. Haluamme kuulla ja tukea nuoria. Tämä onkin erinomainen avaus yhteiselle keskustelulle tästä teemasta, kiittelee Kari Pirinen.
11.09.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositusten mukaan ensimmäisenä maksuttoman koronarokotuksen saavat syyskuussa yli 80-vuotiaat ja kaiken ikäiset voimakkaasti immuunipuutteiset. Rokotusaikoja näille ryhmille on saatavilla edelleen hyvin. Muutamilla pienillä terveysasemilla rokotusajat voivat mennä jopa lokakuuhun, mutta useimmilla terveysasemilla rokotusajan voi saada jo lähipäiville. Mikäli oman terveysaseman rokotusajat ovat varattuja pidemmälle syksyyn, rokotusaikoja voi varata myös muualta kuin omalta terveysasemalta.
Koronarokotusajanvarauksen käynnistyttyä 2.9. terveysasemien puhelinpalvelunumerot ruuhkautuivat, mutta kaikille halukkaille saatiin tuolloin jo muutamassa päivässä rokotusaika. Tällä hetkellä ajanvaraus koronarokotuksiin ei aiheuta ruuhkia puhelinpalveluissa.
Maksuttomaan koronarokotukseen oikeutettuja yli 80-vuotiaita suositellaan varaamaan puhelinsoiton sijaan rokotusaika ensisijaisesti verkossa osoitteessa hyvaks.fi/influenssajakoronarokotukset. Mikäli yli 80-vuotias tarvitsee apua verkkoajanvarauksen tekemiseen, Keski-Suomen hyvinvointialue suosittelee pyytämään apua ajanvaraukseen lähipiiriltä. Jos asiakkaalla ei ole mahdollista varata aikaa verkon kautta, ajan voi varata myös soittamalla terveysaseman puhelinpalvelunumeroon.
Ajan voi varata myös hyvaks.fi-verkkosivuilla olevan chat-palvelun kautta.
Keski-Suomen hyvinvointialue kannustaa asukkaita myös muissa tilanteissa mahdollisuuksien mukaan käyttämään puhelinsoiton sijaan verkkoasioinnin kanavia. Ajankohtaisin tieto rokotusten etenemisestä päivitetään hyvinvointialueen verkkosivuille osoitteeseen hyvaks.fi/influenssajakoronarokotukset
11.09.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen hyvinvointialueen lastenneuvoloista voi jälleen varata aikoja verkossa 1–6-vuotiaiden määräaikaistarkastuksiin. Ajan voi varata oman asuinalueen neuvolaan. Ajan määräaikaistarkastukseen toivotaan varattavan lähelle lapsen syntymäpäivää.
Verkkoajanvaraus on käytössä Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken neuvoloissa.
Verkkoajanvaraus tulee myöhemmin käyttöön myös Jämsän lastenneuvolaan. Siitä tiedotetaan erikseen. Kinnulassa aika varataan neuvolasta puhelimitse, kuten aiemminkin.
Verkkoajanvaraus oli poissa käytöstä kesän ajan.
