24.10.2024 | Alueelta, Kiinnitetty
Maanteillä alennettuihin nopeusrajoituksiin siirrytään pian, vaikka tällä hetkellä lokakuun sää onkin ollut tavallista lämpimämpää.
-On kuitenkin hyvä muistaa, että öisin lämpötila voi laskea pakkasen puolelle ja vaikeasti havaittavaa mustaa jäätä saattaa esiintyä etenkin silloilla ja rampeilla. Lisäksi syksyn pimeys yhdistettynä hirvieläinten aktiiviseen liikehdintään tuplaavat onnettomuusriskin, mikäli ajettaisiin kesänopeuksilla, liikenneturvallisuusasiantuntija Johanna Savolainen Keski-Suomen ELY-keskuksesta sanoo.
Keski-Suomen ELY-keskuksesta muistutetaan, että kesäajan nopeusrajoituksia alhaisemmat ajonopeudet antavatkin kuljettajalle enemmän aikaa havainnoida ja reagoida yllättävissä tilanteissa; joka vuosi säästyy arviolta kahdeksan ihmisen henki ja 36 jää loukkaantumatta. Nopeusrajoitusten laskulla on turvallisuushyötyjen lisäksi myös muita positiivisia vaikutuksia: liikenne sujuvoituu, kun nopeuserot tasaantuvat, päällyste kuluu hitaammin, rengasmelu pienenee sekä polttoaineen kulutus laskee, mikä taas osaltaan vaikuttaa vähentävästi päästöihin.
Kesäisiin nopeusrajoituksiin palataan takaisin tavallisesti huhtikuun puolella, kun valon määrä lisääntyy ja kelit paranevat.
Keski-Suomessa kaikki maanteiden yksiajorataiset 100 km/h -rajoitukset alennetaan 80 km:iin/h. Tästä poikkeuksena ovat keskikaiteellisten osuuksien niin sanotut väliosuudet, joissa rakenteellista erottelua ajokaistojen välillä ei ole sekä Joutsan varalaskupaikka, jossa on leveä ajorata ja ajokaistoja on molempiin ilmansuuntiin kaksi. Moottoriteillä sekä keskikaiteellisilla ohituskaistajaksoilla nopeusrajoitus on läpi talven 100 km/h.
Tänä vuonna Keski-Suomen maanteillä lasketaan nopeusrajoituksia vajaa 18 kilometriä enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna.
-Kaikille tieosuuksille, joilla kesäajan rajoitus on 100 km:ä/h, tehtiin tarkastelu, täyttyvätkö talven nopeusrajoituskriteetit yhä. Tarkastelun pohjalta selkeästi esiin nousi muutama tieosuus, joilla korkeampaa nopeusrajoitusta talvisin ei voida enää sallia liikenneturvallisuussyistä, Savolainen kertoo.
24.10.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Keski-Suomen hyvinvointialueelle poikkeusluvan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen Jokilaakson sairaalassa Jämsässä ajalle 1.1.–31.8.2025. Jämsässä päivystys jatkuu siis nykyisellään ensi vuoden elokuu loppuun saakka.
Sosiaali- ja terveysministeriö totesi päätöksessään, että Keski-Suomen hyvinvointialue on tuonut esille riittävän selvityksen Jämsän Jokilaakson sairaalan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen toimintaedellytyksistä ja voimavaroista sekä päivystyksen ylläpidon lakisääteisten edellytysten täyttymisestä.
Jämsän Terveys Oy:n sopimuskauden päättyessä toimintaa on suunniteltu siten, että erikoissairaanhoidon sairaalapalvelut ja leikkaustoiminta järjestetään palveluverkkopäätöksen mukaisesti 1.9.2025 alkaen Sairaala Novassa. Lisäksi Jämsässä tulee sijaitsemaan yksi hyvinvointialueen kolmesta alueellisesta sosiaali- ja terveyskeskuksesta, jossa tuotetaan myös ilta- ja viikonloppujen kiirevastaanottoja. Syyskuun alusta ensi vuonna Sairaala Novan yhteispäivystys hoitaa kaikkia Keski-Suomen hyvinvointialueen potilaita ympäri vuorokauden, joiden hoitoa ei voida ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa siirtää myöhemmäksi.
24.10.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Jyväskylän seurakunnan veroprosentti pysyy entisellä tasollaan myös seurakunnan laajennuttua vuonna 2025. Järjestelytoimikunta hyväksyi keskiviikkona veroprosentiksi 1,45. Joutsan ja Toivakan seurakunnat yhdistyvät Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alussa.
Joutsan seurakunnan veroprosentti on tällä hetkellä 2,00 ja Toivakan 1,95.
Päätöksen taustalla on muun muassa kunnallisveropohjan laajeneminen, josta seuraa tuloverokiristys myös kirkollisveroa maksaville jäsenille. Veroprosentti säilytettiin ennallaan myös käyttötalouden toteutuvien menojen epävarmuuden vuoksi, vaikka seurauksena on todennäköisesti alijäämäinen talousarvio vuodelle 2025.
22.10.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Nea Bitar opiskelee hierojaksi, koska hän on aina halunnut tehdä työtä, jossa voi olla avuksi toisille.
– Olen työskennellyt aiemmin lasten kanssa, mutta koulu- ja päiväkotimaailmassa oma työpanos ei ollut oman näköistä, koska muun muassa aikataulut asettavat siellä rajoituksia siihen, miten pystyy työtään tekemään, Nea Bitar toteaa.
– Oma kehoni on ollut jumissa, ja olen itse saanut huomata, että kehon hyvinvointi vaikuttaa paljon myös mielen hyvinvointiin, sitä kautta löytyi sellainen työ, jossa pystyn auttamaan muita.
Nea Bitar opiskelee hierojaksi oppisopimuksella, opettajana hänellä on säynätsalolainen Kati Koski-Keinänen, Nea Bitarin miehen Amir Bitarin äiti. Oppilashierontoja hän on tehnyt myös Korpilahdella, PIhlaissuolla Korpiahossa.
– Tämä on meidän kesäpaikka. Olisi kyllä ihan mahtavaa asua täällä metsän keskellä, mutta talvella sähköttömässä ja vesijohdottomassa talossa asumisessa olisi oma hommansa, Nea Bitar sanoo.
Pihlaissuo on vanha tila 1800-luvulta, talo on tehty vuonna 1917. Amir Bitar osti paikan seitsemän vuotta sitten.
– Löysin tämän ihan netti-ilmoituksesta. Talossa on asunut vanha nainen 1990-luvulle asti, sen jälkeen talo on ollut mökkikäytössä. Aikaisemmin tästä meni tie Moksiin, matkaa on noin 2,5 kilometriä. Nainen kävi kerran viikossa kaupassa Moksissa, kesällä kottikärryjen ja talvella varmaankin pulkan kanssa. Vanha tie näkyy maastossa edelleen, Amir Bitar kertoo.
– Kun olin ostanut talon, rupesin remontoimaan sitä; laitoin oikeastaan kaiken uusiksi paitsi hirsikehikon ja katon. Lattian otin kokonaan pois ja laitoin takaisin, samat turpeetkin lattian alle, ne olivat säilyneet hyvin. Talossa ei ollut yhtään kosteusvaurioita, tämä on rakennettu kallion päälle. Se olikin iso tekijä, että uskalsin talon ostaa.
Vanhaa talossa on myös tuvan iso leivinuuni.
– Se on graniittia, louhittu kuulemma tästä läheltä, Amir Bitar kertoo.
– Pihapiirissä oleva hirsinen navetta on 1800-luvun puolelta. Se oli vähän huonokuntoisempi kuin talo, ja sen remontti on vielä kesken. Ensi kesänä sinne olisi tulossa ainakin kanoja, ja mehiläisiä tänne tulee myös. Pihapiirin vanhin rakennus on luultavasti savusauna. Navetassa on ollut aikoinaan neljä lehmää ja kaksi hevosta, vanhoja rekiä ja maataloustyökoneitakin on tallessa.
– Talosta löytyi myös vanhoja kirjeitä. Tilalla on ollut maanviljelystä vielä ainakin 1960-luvulla, nyt kaikki tässä ympärillä olevat maat ovat valtion maita, Bitarit kertovat.
Nea Bitar valmistuu hierojaksi viimeistään tammikuussa, toiminimiyritys hänellä on jo.
– Yrittäjäksi ryhtyminen on jännä juttu, saa nähdä, miten käy. Mutta yrittäjänä on oma vapaus tehdä itse aikataulunsa, joten pystyn tekemään myös musiikkihommia. Teen musiikkia, sävellän, ja meillä on bändi, jonka kanssa olemme laittaneet purkkiin kappaleita. Vanhaa tuotantoa meillä on, uusi levy on tulossa vuoden päästä, Nea Bitar kertoo.
– Kun opiskelin pop-jazzlaulun perusopinnot Gradialla, tein harjoittelun Jyväskylän kaupunginteatterin West side story -musikaalissa. Silloin tuli tunne, että olisihan teatterin tekeminen ihanaa, mutta jos sitä tekisi työkseen, se olisi aikataulullisesti aika rankkaa. Muu elämä siinä ohella pitäisi olla aika pientä, Korpilahden Teatterin lavalla aikoinaan esiintynyt Nea Bitar, silloin Nea Vilhuniemi, toteaa.
Pihlaissuolle Bitarit suunnittelevat hoitohuonetta.
– Teen itse kalevalaista jäsenkorjausta, hoitohuone olisi hyvä, jotta voisimme molemmat työskennellä täällä, Amir Bitar sanoo ja toteaa, että hoitohuone voisi olla vaikkapa saunakamari.
– Joka tapauksessa sen pitää olla hirsirakennus, Amir Bitar toteaa.
Pihlaissuolle ajetaan pieniä metsäteitä useamman kilometrin verran, ja tienhaarojakin on useita.
– Asiakkaat ovat kyllä löytäneet tänne, paitsi yksi kääntyi takaisin, kun tienviitat olivat hänen navigaattorinsa kanssa eri mieltä, Nea Bitar naurahtaa.
– Ihmiset ovat tykänneet paikan tunnelmasta. Talvella täällä ei oikein voi tehdä töitä; täällä pitäisi olla koko ajan lämmittämässä, ja vaikka lämmintä riittäisikin, tie voi olla joillekin este talvikelillä.
Tiina Lamminaho
21.10.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Uusi rakentamislaki on tulossa voimaan ensi vuoden alusta. Laki nostaa lupakynnystä, eli uuden lain tultua voimaan ei tarvita rakentamislupaa kaikkiin sellaisiin rakennuksiin, jotka ovat vaatineet aiemmin luvitusta. Asuinrakennuksille ja vapaa-ajanasunnoille on kuitenkin aina haettava rakentamislupa.
– Tavallisille kaupunkilaisille suurin muutos uudessa laissa on nimenomaan lupakynnyksen nostaminen, ammattirakentajille taas suurimmat muutokset liittyvät vähähiilisyyden tavoitteluun ja ilmastoselvityksiin, Jyväskylän kaupungin johtava rakennustarkastaja Mikko Holmberg sanoo.
Nykyään rakennukset ovat vaatineet joko ilmoitusmenettelyn, toimenpideluvan tai rakennusluvan, rakennuksen koosta riippuen, asemakaava-alueella ja haja-asutusalueella vaatimukset eroavat toisistaan. Uuden lain tultua voimaan ilmoitusmenettely ja toimenpidelupa poistuvat kokonaan, tilalle tulee yksi rakentamislupa. Rakentamislupaa ei tarvita alle 30 neliön tai 120 kuutiometrin kokoisiin rakennuksiin, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai vapaa-ajanasuntoja. Katosten osalta lupakynnys on 50 neliötä.
– Aiemmin rakennuslupa tai toimenpidelupa on vaadittu noin kymmenen neliön kokoisille rakennuksille, ilmoitusmenettelyä ovat vaatineet joissakin tapauksissa pienemmätkin rakennukset, riippuen siitä, ovatko ne ranta-alueella, asemakaava-alueella vai asemakaavan ulkopuolisella alueella, Holmberg kertoo.
Vaikka uusi laki vapauttaa pienemmät rakennukset rakentamisluvasta, pitää niiden kuitenkin täyttää muut lakisääteiset vaatimukset sekä kaavamääräykset ja rakennusjärjestyksen määräykset.
– Jos kaavamääräyksistä tai rakennusjärjestyksen määräyksistä halutaan poiketa, pitää hakea poikkeamislupaa kaupungilta, Holmberg toteaa.
– Kaavamääräykset koskevat myös haja-asutusaluetta, siellä on voimassa yleiskaava, joka on otettava huomioon, Holmberg sanoo ja kertoo, että sekä kaupungin yleiskaavaa että rakennusjärjestystä ollaan päivittämässä.
– Kaavoituksessa ja rakennusjärjestyksessä on muun muassa rakennuksen sijaintiin liittyviä määräyksiä eli kuinka lähellä rakennus saa olla naapureita tai muita rakennuksia. Rakennuksen tekniseen rakentamiseen taas löytyy määräyksiä lainsäädännöstä tai valmiiden tuoteosien valmistajan ohjeista eli esimerkiksi kiukaan tai hormin valmistaja on yleensä määritellyt turvaetäisyydet. Lainsäädännöstä löytyy muun muassa rakennuksen käyttöturvallisuuteen liittyviä määräyksiä esimerkiksi kaiteista, kattotikkaista ja lumiesteistä, Holmberg kertoo.
– Uuden yleiskaavan olisi tarkoitus olla valmiina vuonna 2026, uusi rakennusjärjestys taas on oltava valmiina vuoden 2027 alkuun mennessä, sekä yleiskaavan että rakennusjärjestyksen hyväksyy lopullisesti kaupunginvaltuusto. Vanhaa rakennusjärjestystä käytetään soveltuvasti siihen asti, kun uusi valmistuu, mutta lait menevät aina rakennusjärjestyksen määräysten edelle.
Vaikka rakennus ei uuden lain mukaan tarvitsisikaan rakentamislupaa, kannattaa Holmbergin mukaan rakentamisesta keskustella naapureiden kanssa.
– Jos rakennetaan lähelle tontin rajaa, olisi hyvä sopia asiasta naapureiden kanssa ennen rakentamista ihan kirjallisesti, jotta asian pystyy todistamaan tarvittaessa myöhemmin. Jos naapurikiinteistö vaihtaa omistaa, sitoo sopimus myös uutta omistajaa, Holmberg sanoo.
– Uusi laki lisää yksilönvapautta, mutta myös yksilön vastuu kasvaa eli rakennuttajalle itselleen jää velvollisuus ottaa selvää määräyksistä. Vastuu on aina ollut rakennuttajalla, mutta tähän asti ohjeistusta ja valvontaa on tullut rakennusluvan kautta, Holmberg toteaa ja lisää, ettei mikään estä rakennuttajaa palkkaamasta suunnittelijaa ja vastaavaa työnjohtajaa itselleen avuksi, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytäkään.
– Ja toki rakennusvalvontakin tarjoaa neuvontaa, Holmberg toteaa.
Tiina Lamminaho
