05.11.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Martat ja Toivakka Lions järjestivät yhteisen tekoälyinfon kauppaneuvos Matti Perälän kodissa. Iltaan saapui 40–50 tekoälystä kiinnostunutta.
Tekoälystä oli kertomassa toimittaja Timo Siukonen, joka toimi Helsingin Sanomien toimittajana 39 vuotta. Eläkkeelle jäätyään hän on paneutunut tietokirjojen kirjoittamiseen. Vuonna 2019 valmistui kirja Mitä tulisi tietää tekoälystä. Sen tekijöinä ovat toimittaja-tietokirjailija Siukosen lisäksi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki.
– En tiedä, mitä te tiedätte jo tekoälystä, mutta yritän nyt puhua mahdollisimman yksinkertaisesti. En itsekään ymmärrä kaikkea tekoälystä, mutta kaiken aikaa hankin lisää tietoa siitä, mitä se on, totesi Siukonen.
Tekoäly on jo ympärillämme arjessa.
– Martatkin joutuvat tekemisiin tekoälyn kanssa. Lappeenrannan yliopiston ruoanvalmistustekniikan maisteriohjelma sisältää tekoälyn ja teknologian soveltamista ruoanlaittoon, totesi Siukonen.
Entä mikä on yhteys leijonilla ja tekoälyllä?
– Suomen Lions-liitto kouluttaa jäseniään tekoälyn käyttäjiksi, on perustanut tukiryhmän Chat GPT:n käyttöä varten ja on hyödyntänyt tekoälyä strategiatyössä. LC-Toivakan jäsen, emeritusprofessori Pertti Ahonen osallistui virassa ollessaan tekoälyn kehittämiseen valtio-opin tutkimuksessa.
Timo Siukonen nosti luennossaan esiin kolme asiaa. Ensimmäiseksi tekoälyn historian. Toiseksi tekoälyn toiminnan ja kolmanneksi arvion, mikä on tekoälyn tulevaisuus.
Siukonen sukelsi syvälle historiaan ja käytti Kreikan mytologian pronssista valettua Talos-jättiläistä vertauskuvana.
– Se suojeli Kreetan saarella Foinikian prinsessaa Europeta 400 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Talos oli mekaaninen sotakone, joka rakennettiin ihmisen tekniseksi apuvälineeksi. Sellainen on myös tekoälyllä varustettu tietokone. Antiikin Kreikan suuret ajattelijat, kuten Pythagoras ja monet muut loivat perustan nykyajan filosofialle, logiikalle, matematiikalle, tähtitieteelle, merenkululle ja koneenrakennusopille. Samoja teorioita hyödynnetään yhä myös tekoälyssä.
Ranskalainen keksijä Joseph Marie Jacquard oli tietämättään tietokoneohjelmoinnin ja digitaalisten tietokoneiden kantaisä. Hän keksi vuonna 1804 reikäkorttilaitteen, jota hyödynnettiin kuviokudosten aikaansaamiseksi automaattisissa kangaspuissa. Jacquardin koneen tekninen oivallus avasi oven automaattiselle tietojenkäsittelylle, josta tuli keskeinen osa tietokoneiden ja tekoälyn tieteellistä historiaa.
Tietokoneiden toiminta perustuu tieteelliseen laskentaan. Charles Babbage sai vuonna 1801 valmiiksi Difference Engineksi nimeämänsä mekaanisen laskimen. Charles Xavier Thomas de Colmar valmisti ensimmäisen kaupallisen tuotteen, Arithmometer-laskimen.
Sittemmin John Atanasoff esitteli vuonna 1939 ABC-tietokoneen prototyypin, joka tukeutui binäärilukujärjestelmään yhdistäen digitaalisen ja elektronisen laskutavan. Tämä kehitystyö jäi kesken toisen maailmansodan vuoksi. Maailmansodan aikana suurvaltojen välillä alkoi kilpavarustelu tietokoneiden ja atomipommin kehittämisessä. Yhdysvalloilla oli Eniac, Britannialla Colossus ja Saksalla Z3, joka valmistui vuonna 1941 ja oli ensimmäinen täysautomaattinen ohjelmoitava tietojenkäsittelykone, eli tietokone.
Tekoälyn isäksi voidaan nimetä yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteen professori John McCarthy Stanfordin yliopistosta, sillä hän esitteli vuonna 1956 Dartmouth Collegen kesäseminaarissa New Hampshiressa ensimmäisenä termin keinotekoinen älykkyys = tekoäly.
– Tekoälyn kehitys ei sujunut toiveiden mukaisesti. Tutkijoiden tavoitteet olivat liian kunnianhimoisia toteutettavaksi käytännössä. Ohjelmat tuottivat liian paljon virheellistä tietoa. Kuuluisa esimerkki tekstin kääntämisen vaikeudesta tekoälyllä vuonna 1954 on englannista venäjäksi ja takaisin venäjästä englanniksi Raamatun lause ”henki on altis, mutta liha on heikko” vääntyi tekstissä muotoon ”viina on hyvä, mutta liha mätä”. Synonyymit tekivät tepposet.
Siukonen puhui laajasti myös siitä, kuinka tekoäly luodaan osaksi tietokonetta.
– Ennen kuin tekoälyä voidaan alkaa opettaa, sille täytyy luoda tietokoneohjelma, kerätä tietoa ja tallentaa algoritmeja, jotka ovat kuin keittokirjan reseptejä; kun teet ohjeen mukaan, lopputuloksesta tulee toivotun mukainen. Tärkeää on, että pohja-aineistossa on käytössä yhtenäinen mittayksikkö, mikä takaa sen, että tulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia keskenään.
Siukonen vertasi tekoälyä ihmisen kehittymiseen.
– Opiskelun kautta lapsi oppii teorioita ja ammattikoulutuksen kautta hänestä voi tulla vaikka lentäjä. Suurvallat lähettävät avaruuteen astronautteja, kosmonautteja ja taikonautteja. Viimeksi tekoälyohjattu raketti laskeutui onnistuneesti lähtötelineeseensä ilman lentäjää.
Tekoälyllä varustettu tietokone hyödyntää algoritmeja. Käsitellessään muistiin tallennettua dataa, tekstiä, kuvia, ääntä ja numeerista tietoa, se alkaa oppia lisää. Valitaan sopiva algoritmi, joka osaa analysoida dataa ja tehdä ennusteita.
– Tekoälyn kehitysvaiheissa tarvitaan ihmistä. Data-analyytikot, insinöörit ja tutkijat ovat vastuussa prosessista. Ajan myötä tekoäly alkaa toimia tavoitteiden mukaisesti, ja se voidaan ottaa käyttöön oikeiden ongelmien ratkaisemiseksi ja ennusteiden tekemiseksi. Tekoäly voi oppia myös automaattisesti tunnistamaan poikkeamia ja virheitä datassa. Algoritmien mukaisesti se analysoi datan rakenteita ja löytää epäloogiset arvot, jotka sitten poistetaan tai korjataan sääntöjen mukaisesti. Datan puhdistaminen on kuin digitaalinen siivousoperaatio, joka varmistaa aineiston puhtauden.
Tekoälyyn liittyviä laitteita on pieniä ja suuria, paikallisia ja maapallon kattavia, sen mukaan kuin verkostoja on rakennettu ja osallistumisoikeus hankittu.
– Jotta tekoäly voi tuottaa ihmistä hyödyntäviä toimintoja, siihen on ladattava valtava määrä tietoa. Sitä kutsutaan Big dataksi eli massatiedoksi, jonka arvoa mitataan tiedon määrällä, tiedon valikoimalla, tiedonkäsittelyn nopeudella ja lopputuloksen arvolla.
Tekoälylaitteet osaavat ajaa itsenäisesti autoja, toimia ”sihteerinä” eli henkilökohtaisina avustajina tiedon hankinnassa tai kalenterin hallinnassa. Monissa muissakin teknisissä laitteissa on mukana tekoäly.
– Tekoälyä hyödyntävät lääketiede ja terveydenhuolto, koulut, puolustusvoimat, pankit, vakuutuslaitokset, kielen kääntäjät, taksit ja ruokalähetykset. Puheen ja kuvien tunnistamisessa ja videoiden valmistamisessa tekoälystä on suurta hyötyä. Kasvojen tunnistamisesta hyötyvät viranomaiset rikollisia jahdatessaan. Armeijan drooneissa on runsaasti erilaisia mittalaitteita ja kameroita, joiden tietojen yhteensovittamisessa tekoälystä on verrattomasti apua, Siukonen luetteli.
Vuorovaikutteinen keskustelu tekoälyn kanssa on myös tätä päivää. Tekoälyn sisältävän tietopankin kanssa voi keskustella lähes millä kielellä tahansa, myös suomeksi. Chat GPT:n omistaa Elon Muskin perustama OpenAI-yritys ja Copilotin Microsoft. Nämä keskustelevat chatbot-robotit kommunikoivat käyttäjän kanssa luonnollisilla kielillä valituista aiheista. Markkinoilla on ilmaisia ja maksullisia tekoälyohjelmia. Tarjouksilla pyritään koukuttamaan ihmisiä maksullisiksi asiakkaiksi.
Chatbot-robotit pystyvät vastaamaan kysymyksiin, luomaan tarinoita, tiivistämään kirjojen ja artikkeleiden tekstejä, avustamaan ohjelmointitehtävissä ja antamaan älykkäitä ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi.
– Koska tekoäly on ihmisen apuväline, se ei voi tietää kaikkea kaikesta. Vastuu tiedon hyödyntämisestä jää ihmiselle, sillä nämä chatbotit voivat antaa virheellisiä vastauksia ikään kuin savolaisen puhuessa: vastuu siirtyy kuulijalle.
Veikko Ripatti
30.10.2024 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kirkko täyttää ensi vuonna 120 vuotta. Muutamissa lähteissä valmistumisvuodeksi mainitaan 1904, mutta oikeampi vuosiluku on kuitenkin1905.
Seurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1803 ja nykyinen kirkko rakennettiin samalle paikalle rakennusmestari J. Wigrenin suunnitelmien mukaan noin 100 vuotta myöhemmin. Rakennusvaiheessa mukana oli myös arkkitehti Yrjö Blomstedt, jonka kädenjälki näkyy erityisesti kirkon kansallisromanttisissa ornamenteissa. Kellotapuli on rakennettu vuonna 1882 arkkitehti Alfred Cavénin suunnitelmien mukaan.
Vanha kirkko oli yläosaltaan raskaampi, nykyisessä ristikirkossa on kahdeksankulmainen siro lanterniini ristikeskuksessa
Viimeisin kunnostus tehtiin arkkitehti Tuija Ilveksen suunnitelmien mukaan 1990-luvun lopulla. Juhlavuoden aikana kirkko aiotaan kunnostaa ainakin ulkopuolelta arvoiseensa kuntoon.
Arkkitehtitoimisto Ark-Kantonen Oy on erikoistunut arvorakennusten ja erityisesti kirkkojen kunnostuksiin ja oli suunnittelemassa myös edellistä remonttia, jolloin myös sisätilat ehostuivat. Arkkitehti Jussi Kantonen esitteli Uuraisilla viime perjantaina suunnitelmia 120-vuotiaan kirkon ja yli 140-vuotiaan tapulin kunnostamiseksi. Korjaustarpeita kartoittavaan ryhmään kuuluvat lisäksi Pekka Minkkinen, Simo Koskinen, Markku Vanhala ja Keijo Sironen.
Suunnitelma on, että vanhat irtoavat maalit poistetaan, vaurioituneet puuosat ja ikkunalasien kittaukset korjataan. Tämän jälkeen julkisivu ja ikkunat huoltomaalataan. Muita toimenpiteitä on kirkon ryömintätilan tuuletuksen parantaminen, mikä tapahtuu avaamalla sokkelin tuuletusluukut kesäajaksi. Tarkoitus on lisäksi muovata maanpintoja rakennuksen ympärillä poispäin viettäviksi, kunnostaa salaojitus ja korjata hieman syöksytorvia.
– Julkisivulaudoitus on ikäisekseen hyvässä kunnossa, ainoastaan kellotapulin repsottavat luukut täytyy joko jäykistää raudoilla tai uusia kokonaan. Tapulissa maalipinta on päässyt vähän huonompaan kuntoon kuin kirkossa, Jussi Kantonen kertoi.
Kirkko maalataan samanlaisilla väreillä kuin se on viimeksi maalattu, mikä tarkoittaa, että ulkonäkö hieman muuttuu, sillä nykyinen maali on huomattavasti haalistunut 25 vuodessa. Uusi maali raikastaa rakennuksien ilmettä.
– Kun kirkko edellisen kerran maalattiin, oli todella sateinen kesä ja ilman hyvää suojausta maalaamisesta ei olisi tullut mitään, muisti Raimo Lindfors.
Kirkon peltikate joko kunnostetaan tai uusitaan. Sisäpuolella suurin korjauskohde on asbestilevyistä valmistettu urkujen puhallinkotelo, joka todennäköisesi kapseloidaan.
– Remontin laajuus riippuu paljolti kirkkohallitukselta saatavasta avustuksen määrästä. Hallitus on leikkaamassa merkittävästi kirkon valtionavustusta, eikä rahaa ei ole jaettavaksi ollenkaan niin paljon kuin menneinä aikoina. Avustusprosentti on maksimissaan 80, kertoo kirkkoherra Antti Toivio.
Hanna Lahtinen
30.10.2024 | Tilaajille, Toivakka
Nisulan kyläseura, Toivakan seurakunta ja kunta järjestävät Nisulan kylätalolla Soppaa ja seurustelua -tapahtumia. Maanantaina 9.10. ohjelmassa ruokailun ja kahvituksen lisäksi oli kansallispukujen tuuletus.
Diakoni Elina Sarlundin johdolla laulettiin tuttuja lauluja kuten Oi katsohan lintua oksalla puun, se laulaa niin kauniisti… (Metsästäjätkin laulavat tätä laulua silloin, kun linnut ovat rauhoitettuja.) sekä Lapsoset ketterät kotihaasta koivusta vihdat taittaa.
Kunnasta paikalla olivat hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikasuunnittelija Susanna Liljander. Korhonen kertoi vanhusviikon tilaisuuksista teemoista, sekä nosti esiin Toivakassa esiintyneet pankkikortti- ja muut huijaukset, joista poliisi on viime päivinä varoitellut.
Esimerkiksi Korhonen nosti tapauksen, jossa Toivakan pankkiautomaatilla korttivaras kiinnitti juuri rahaa nostamassa olleen henkilön huomion muualle ja samanaikaisesti varasti tämän pankkikortin automaatista ja työnsi tilalle toisen aiemmin varastetun kortin. Varas tiettävästi häipyi heti paikalta ja varkauden kohteeksi joutunut joutui kuolettamaan kortin toiminnot.
– Nyt on oltava erityisen varovainen myös kaikkiin verkkopankin tietojen kalasteluun ja muistaa, että viranomaiset kuten poliisi ja pankki eivät koskaan kysy näitä tietoja puhelimitse tai sähköpostilla, muistutti Korhonen.
Päivän odotettu tapahtuma oli kansallispukujen tuuletus. Kaikkiaan paikalla oli nähtävissä kymmenen kansallispukua. Osa oli haltijoiden päällä, osa muuten näytillä.
Tällainen kansallispukuesitys sopisi hyvin itsenäisyyspäivän juhlaan, siten että mahdollisimman monista Suomen maakunnista saataisiin puku mukaan esittelyyn. Siinäpä on vinkki vaikkapa kunnan toimijoille.
Leila Backman
30.10.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakassa on tehty valtuustoaloite vanhan puukoulun eli Puukkiksen tulevaisuudesta ja käytöstä. Viime torstaina ideoitiin porukalla A-Insinöörit Oy:n Jaana Sojakan ja Minna Alhosen johdolla.
Puukkis on rakennettu vuonna 1937 ja sen on suunnitellut rakennusmestari V.F. Peltonen, joka suunnitteli pääsääntöisesti kivikouluja. Niinpä Puukkis onkin ainoita puukouluja, joissa hänen kädenjälkensä näkyy. Puukkis kuuluu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.
Vanhan puukoulun vesikatto on uusittu vuonna 2013.
– Rakennus vaatii peruskorjauksen, jotta siitä saada turvallinen tila. Käytännössä sisäpinnat on purettava hirrelle, Jaana Sojakka sanoi.
Muun muassa rakennuksen alapohjan betonirakenne vaatii uusimisen kokonaan.
Kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä totesi, että kuntoarviot on tehty ja kunnassa on tällä hetkellä hyvä tieto rakennuksen kunnosta.
– Toivakan kiinteistöohjelmaa 2030 ei ole vielä virallisesti hyväksytty, vaikka se taustalla vaikuttaa. Syynä on vuokrasopimukset Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa, joiden tulevaisuudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa, Lämsä sanoo.
Hän huomautti, että päätös vanhan kunnanviraston purkamisesta on jo tehty. Rakennuksessa sijaitsee muun muassa järjestöjen tiloja.
Ideointia tehtiin kolmessa ryhmässä ja lopputulokset olivat hyvin samankaltaisia. Yhdistykset ja järjestöt tarvitsevat kokoontumistiloja. Puukkikselle esitettiin myös kutomatilaa, kesäkahvilaa, etätyötiloja, eri sukupolvien kohtaamispaikkaa, kirppistä ja tilaa koulun pienryhmien käyttöön.
Maarit Nurminen
30.10.2024 | Tilaajille, Toivakka
MTK-Toivakka järjesti varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen lapsille mielenkiintoisen tapahtuman. Toivakan kirjaston hiekkaparkkipaikalle oli tuotu suuria koneita, joihin lapset pääsivät tutustumaan. Mukana kentällä olivat Mäntyniemen tilan Fendt 933 Vario -traktori, Heikinahon tilan John Deere 7730, Humalajärven tilan Case IH 165 Puma -traktori ja Kuokkalan tilan Case IH 165 CVX -traktori. Erikoisuutena oli Mäntyniemen tilan apevaunu. Siinä vaunun etujyrsin hoitaa säilöntärehut ja muut ruokintatarpeet, murskaa ja sekoittaa ne. Siitä valmis tuote ohjautuu apevaunun säiliöön.
– Tämän jälkeen ajokilla ajetaan navetan käytävää pitkin ja ape puretaan kahta puolta autoa suoraan eläinten syötäväksi, kertoi Mäntyniemen tilan isäntä Lauri Jaatinen.
Mainittujen maatilan työkoneiden lisäksi paikalla oli totta kai myös Toivakan palokunnan säiliöauto, jota esittelivät palomiehet Sami Puikkonen ja Eemi Ollikainen.
Paikalla olleet traktorit olivat nykyaikaisia ja suurirenkaisia. Humalajärven tilan Pekka Torppa kertoi Case IH 165 Pumasta.
– Nykytraktorit ovat isoja ja painavia, mutta ne eivät silti uppoa ja jää kiinni pehmeäänkään peltoon, kuten ennenaikaisilla pienirenkaisilla traktoreilla oli tapana. Näissä nykytraktoreissa on lisäksi uutta tekniikkaa niin paljon, että niiden kanssa pärjää missä yleensäkin traktoria tarvitaan.
Humalajärven tilan traktori oli nyt varustettu paalipihdeillä. Toinen Case-merkkinen traktori oli Kuokkalan tilalta. Sitä esitteli Juha Laitinen. Hän kertoi traktorissa olleen lumiauran tarinan.
– Tämä traktorissa oleva kärkiaura on 60-luvulla ollut tielaitoksen kuorma-autossa. Siitä se on itse tuunattu tarpeellisilla sovituksilla tähän traktoriimme sopivaksi. Lisäksi se on itse maalattu näkyvillä väreillä.
Heikinahon tilan isäntä Juho Heiska valotti uteliaalle toimittajalle sitä, mitä maatalouskoneet maksavat. Tarkempia lukuja kertomatta, nykyaikainen traktori voi olla kalliimpi kuin uusi omakotitalo.
– Riippuu siitä, ostaako uuden tai käytetyn. Hintahaarukka on kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin euroihin, kertoi Juho.
Veikko Ripatti
