Väärämäen suurmännyn tyviosa Toivakan keskustaan

Väärämäen suurmännyn tyviosa Toivakan keskustaan

Väärämäen päällä Toivakan-Kangasniementien varrella kasvoi aikansa komea mänty. Useat toivakkalaiset ovat kertoneet pitäneensä kyseistä mäntyä retkeilykohteena ja käyneet sen juurella eväitään syömässä.
Mänty kaatui tänä keväänä myrskyn pauhatessa. Männyn ikä lienee ollut noin 500 vuotta. Yrittäjä Mikko Kuusela sai idean hankkia puusta pätkä Toivakan keskustaan niin paikallisten kuin matkailijainkin nähtäväksi. Kuusela kyseli asiaa Metsähallitukselta ja kun lupa saatiin, käytiin paikanpäällä mittaamassa noin viiden metrin pätkä männyn tyviosasta. Puun ympärysmitta on katkaisukohdastakin 2,85 metriä ja halkaisija 88 senttiä.
– Metsähallituksessa meidän tuli selvittää se, saako luonnonsuojelulailla rauhoitettuun puuhun sen kaaduttuakaan koskea. Vastauksena saimme, että nyt kun puu on kaatunut, on myös sen rauhoitus päättynyt ja näin halusimme luovuttaa osan puusta toivakkalaisten nähtävyydeksi. Katkaistun viisimetrisen tyviosan arvioitu tilavuus on viitisen kuutiota ja paino saattaa olla noin 3000 kiloa, arvioi Metsähallituksen metsäasiantuntija Mikko Kinnunen, joka osallistui puun tyviosan katkaisuun huhtikuussa 2023.


Pauli Särkkä sahasi ehkä elämänsä paksuimman puunrungon poikki 88 cm:n terälaipalla varustetulla Stihlillä. Hyvin saha puri eikä teräkään jumittunut suuren puun sisuksiin. Mikko Kuusela ehti olla mukana puun katkaisussa, mutta hänen elämänsä täällä ajassa päättyi ennen kuin puu saatiin siirrettyä kylälle. Ennen kuolemaansa Kuusela halusi kiittää yrittäjiä ja muita toimijoita, jotka lupasivat hoitaa tämän projektin loppuun vaikka hän ei itse sitä päivää enää näkisikään. Toivakan kunnan osuutena oli sijoituspaikan osoittaminen ja puun alle tulevan maasta puun erottavan alustan valmistelu. Kunnasta osoitettiin puunrungolle mainio paikka Toivakkatalon viheriölle mainostaulun viereltä.

 


Edesmenneen Kuuselan toivomus toteutettiin lauantaina 28.10.2023. Jukka ja Jere Mynttinen, Reijo Ojonen, Martti Herman Pisto, Mika Mäkelä ja Topi Saarelainen hoitivat puun siirron mallikkaasti Toivakkatalon pihapiiriin. Pauli Särkän osuutena oli raivata siirtoaukko metsärinteeseen. Puuhamiehenä toimineen Martti Herman Piston ajatuksena on saada vielä katos puunähtävyyden päälle.
– Tarkoitus on teettää puun suojaamiseksi kaunis katos esittelytauluineen. Katoksen tekijää on alustavasti jo kaavailtu, mutta sen teko varmistetaan vielä paikalliselta toimijalta, kertoo Pisto.

 

 

Veikko Ripatti

Parasta A-luokkaa

Parasta A-luokkaa

Keskellä metsää Kangashäkissä sijaitsee uuden kiiltävä talli, josta ei öljytahraa, ei edes pölyhiukkasta löydy. Paraatipaikalla komeilevat Joni Oksasen ja Tommi Rädyn jääratapyörät.
Step2Racing on kaverusten vuonna 2018 perustama oma tiimi. Molemmat nousivat tulevaksi kaudeksi nopeimpaan suomenmestaruudesta ajettavaan A-luokkaan.
Oksanen ja Räty innostuivat crossipyöräilystä jo pieninä poikina, mutta kilpatoiminta tuli mukaan vasta aikuisiällä, kun rahaa ja aikaa löytyi enemmän. Jääratapyöräily ei ole halpa harrastus, mutta ei toki aivan yhtä kallis kuin ralli olisi SM-tasolla. Lajiliitto päättää, ketkä B-sarjasta nousevat A-luokkaan ja viime vuonna molempien näytöt olivat sen verran vakuuttavat, että sarjanousu onnistui.
Keskenään he eivät kisaa, sillä he ajavat eri kokoluokissa, Räty ajaa 250- ja Oksanen 450-kuutioisten luokissa. Kisoja on Keski-Suomessakin, kuten Konnevedellä, Saarijärvellä ja Pihtiputaalla, myös harrastajia löytyy eniten Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta.
– Ollaan ajettu muitakin lajeja, motocrossia, supermotoa ja enduroa, mutta kilpailemaan on keskitytty eniten jäällä, Joni Oksanen sanoo. Tommi Räty ajaa vielä kesäisinkin motocrossia. Joni Oksanen pitää kesällä kuntoa yllä juoksemalla ja salilla.
– Jäällä ajamisessa viehättää kova vauhti ja se että se on niin tekninen laji. Se on myös hyvin monipuolinen laji, monenlaisella tekniikalla voi pärjätä, Tommi Räty jatkaa.
Pyörän pitää olla hyvä, mutta eniten lajissa kuitenkin ratkaisevat kuskin taidot. SM-kisoja kaudessa on 2-4, paljon riippuen keliolosuhteista. Itse kisassa ensin ajetaan aika-ajot ja niiden jälkeen on varsinaiset kilpalähdöt.
Jääratapyörä on perusmotocrosspyörä, joissa tärkein muutos ovat tietenkin renkaat, joiden piikit takaavat pidon jäällä. Myös iskunvaimennus rakennetaan jäälle sopivaksi ja joitain muita pieniä säätöjä tehdään
Kun ajetaan kovilla nopeuksilla, enimmillään 160-170 kilometriä tunnissa, kovalla jäällä, on tietysti olemassa myös onnettomuusriski. Eniten onnettomuuksia tapahtuu lähtötilanteissa, kun samalla viivalla on paljon pyöriä. Piikkirenkaat voivat tehdä kolaritilanteissa pahaa jälkeä. Tommi Räty ja Joni Oksanen eivät ole koskaan onnekseen kolaroineet pahasti.
Vaikka pääosassa on jäällä kilpaa ajaminen, niin Step2Racing on osannut myös tuotteistaa itsensä hyvällä tavalla. Niin pyörät, asusteet kuin tallikin näyttävät todella hyviltä. Heille on tärkeää antaa sponsorieurojen vastineeksi taidokasta ja tyylikästä näkyvyyttä. Miehet ovat pitäneet myös yhteistyökumppaneille ajopäivän, jossa halukkaat pääsivät kokeilemaan jääratapyöriä. Myös kotikuntaa muistetaan, Joni Oksanen näyttää hupparin hihasta löytyvää Uuraisten kunnan logoa.


– Mietittiin miten pystyttäisiin erottumaan joukosta ja saamaan tukijoita, keksittiin sitten Step2Racing ja se on toiminut ihan hyvin ja sponsoreiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, Räty sanoo.
Käytännössä kyse on yhdistyspohjaisesta urheilujoukkueesta.
Step2Racingin talli sijaitsee Joni Oksasen kodin pihapiirissä, Tommi Räty asuu tällä hetkellä Jyväskylässä.
Ensimmäinen kausi A-luokassa alkaa kun keliolosuhteet ovat suotuisat, todennäköisesti joulun jälkeen. – Tavoitteena molemmilla ajaa ehjä kausi hyvällä mielellä ja kehittyä lajissa, tulokset on tietenkin plussaa, Joni Oksanen ja Tommi Räty sanovat.

 

Hanna Lahtinen

Toivakan kunnanvaltuusto päätti myydä kaikki Suur-Savon sähkön osakkeet

Toivakan kunnanvaltuusto päätti myydä kaikki Suur-Savon sähkön osakkeet

Savonlinnan kaupunki on 4.10.2023 lähettänyt Toivakan kunnalle ostotarjouksen Suur-Savon Sähkön Oy:n osakkeista.
Savonlinnan kaupunginhallitus esittää Toivakan kunnalle ehdollisen ostotarjouksen sen kaikista omistamista Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeista 6000 euron osakekohtaisella kauppahinnalla.
Kyseessä on noin 500 osakkeesta, joista enintään 150 kappaletta Toivakan kunta on viime vuosina yrittänyt myydä 8000 euron kappalehintaan tuloksetta.
Aiemmin tänä vuonna hintaa laskettiin 6000 euroon, mikä aiheuttikin kiinnostuksen lisääntymisen.
Toivakan kunnanvaltuusto päätti kunnanhallituksen esityksestä maanantaina hyväksyä osakkeiden myynnin Savonlinnan kaupungille.
Kaupat vaativat vielä toteutuakseen Savonlinnan kaupunginvaltuuston siunauksen 3 050 000 euron lisämäärärahalle vuoden 2023 talousarvioon Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeiden hankkimiseksi.
Suur-Savon sähkö on perustettu vuonna 1946 ja Toivakan kunta on omistanut sen osakkeita 1950-luvulta alkaen. Osakkeiden myynnistä on käyty keskustelua puolesta ja vastaan vuosikymmeniä. Myynnin kannattajat ovat perustelleeta asiaa osakkeiden heikolla tuotolla, kun tas puolustajat pitävät Toivakankin sähköistäneen yhtiön osakkeiden omistamista suorastaan kunnia-asiana.
Suur-Savon Sähkö omistaa Kissakosken ja Vaajakosken vesivoimalaitokset. Lisäksi yhtiö omistaa sähkön tuotantoa muualla Suomessa sekä Ruotsissa
Toivakan kunnalla on noin 1,6 miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää, joka pitää talouden tasapainottamissuunnitelman mukaan kattaa vuoden 2024 loppuun mennessä. Kunnassa on käynnissä myös yt-neuvottelut.
Kolmen miljoonan potti toisi ainakin hetken helpotuksen talouteen ja vähentäisi pelkoa kriisikunnaksi ajautumisesta. Valtuutettu Marja-Liisa Paljakka (kd) toi esille toiveen, että raha sijoitetaan järkevästi, eikä hassata pelkästään käyttötalouteen.

 

Hanna Lahtinen

Viivin mustat timantit voittivat hopeaa

Viivin mustat timantit voittivat hopeaa

Kautta aikain ensimmäinen Viivin Cup pelattiin Uuraisten tekonurmikentällä 14.10.
Uuraisten Raikun jalkapallojunnuvalmentaja Viivi Rautiaisen mukaan nimetty turnaus osoitti, että tekonurmea ei rakennettu turhaan, vaan erityisesti nuoret sukupolvet ovat todella löytäneet futispalloharastuksen pariin.
Viivin valmentamassa 10-12- syntyneiden yhdistelmäjoukkueessa pelaa tällä hetkellä yli 20 lasta.
Ajatuksen Viivin cupista heitti ilmolle kukapa muukaan kuin kunniaraikulainen Kauko Kivelä. Hänen mielestään myös junnut tarvitsivat oman turnauksen, koska aikuisille on jo Ekin Kuppi Uuraisten viikolla.
Viivi Rautiainen ei aluksi omaa nimeä kantavalle tapahtumalle lämmennyt, mutta koska kyse on nimenomaan junnutoiminnan esille tuomisesta, niin hän oli ylipuhuttavissa.
– Silloin kun Koskisen Asko oli vielä kanssani mukana valmennustoiminassa, niin turnaushan olisi ollut tietysti täysi Viasko, hän heittää.
Valmentaja Rautiainen kutsui joukkuettaan tällä kertaa nimellä Black Diamonds, koska tilatut peliasut eivät ehtineet turnaukseen, vaan joukkue joutui esiintymään poikkeuksellisesti omissa mustissa asuissa.
– Mun mustat timantit osoittivat olevansa tosi kovia ja säihkyivät hienosti, vaikka peliasuissa ei lukenut Raikua eikä sukunimiä.


Kullasta kamppailivat lopulta Uuraisten Raiku ja Äänekosken Huima. Raikulaiset olivat kohteliaita isäntiä ja Huima vei turnauksen voiton lukemin 3-1. Laukaa ja Saarijärvi saivat tyytyä 3. ja 4. sijoihin.
– Kiitos myös aktiivisista vanhemmista, jotka olivat todella isoksi avuksi turnauksen järjestelyissä. Toivottavasti olemme aloittaneet perinteen ja vuoden päästä pelataan taas Viivin Cup, Viivi Rautiainen toteaa. -HL

Kuvat Petri Skog

Aitoa lasnäoloa

Aitoa lasnäoloa

Nuorten Suomi valitsi nepsy-kasvatusohjaaja Johanna Oksasen vuoden toivakkalaiseksi aikuiseksi. Oksanen työskentelee pääasiassa yläkouluikäisten nuorten kanssa.
– Työhöni sisältyy arjen hallinnan-, toiminnanohjauksen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelun sekä oppimisen tukemista eri tavoin toteutettuna. Tärkeää on tukea oppilaan hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Oppilaiden kanssa työskennellään suunnitelmallisesti, mutta myös nopeasti reagoiden. Ohjaan heitä tarvittaessa oppilashuollon tuen piiriin, esimerkiksi mielialahaasteet ovat tällaisia asioita.
Yksilöllisen avun lisäksi Toivakan yhtenäiskoululla toimivat esimerkiksi Sohva-ryhmät ja KaMu-toiminta.
– Sohva-ryhmään valitaan noin viisi nuorta, joiden kanssa halutaan käsitellä jotain teemaa. Porukka kasataan tarvelähtöisesti ja mietitään, kuka hyötyisi mistäkin. Sohva-ryhmässä on mukana saman luokka-asteen oppilaita. Sohva- ryhmässä voidaan käsitellä esimerkiksi hyvinvointi- ja kaveritaitoja. Joskus tapetilla ovat olleet mediassa paljon esillä olleet sähkötupakat ja käytöstavat.
Oksanen sanoo nuorten lähtevän mielellään mukaan Sohva-ryhmiin. Opettajien kanssa sovitaan siitä, miltä tunneilta oppilaat voivat olla pois toimintaa varten.
– Sohva-ryhmissä ollaan yhdessä, kohdataan toisemme ja käsitellään asioita keskustelemalla. Sohva-ryhmissä minulla on työparina koulun apulaisjohtaja ja opinto-ohjaaja Marita Hintsa-Sillgren.
KaMu -ryhmä eli kaikki mukaan on kiusaamiseen ja sen ehkäisyyn liittyvää toimintaa.
– Sosiaalisen median hyvät ja huonot puolet ovat läsnä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Näitä asioita käsittelemme myös KaMu-työssä. Seuraan itse eri some-alustoja ja toisinaan mietin, että ehkä kaikki siellä kirjoitetut asiat eivät tulisi sanottua kasvotusten toiselle. Tämä pätee niin aikuisiin kuin nuoriinkin.

Marita Hintsa-Sillgren, Johanna Oksanen ja Sirpa Orell-Pohjola palkintogaalassa.


– Rehtori Sirpa Orell-Pohjola kuvasi, että NEPSY-kasvatusohjaajana olen ainoa kunnan omia opiskeluhuoltopalveluita tarjoava työntekijä muiden eli koulukuraattorin, koulupsykologin ja kouluterveydenhoitaja siirryttyä hyvinvointialueelle. Kun olen mukana koulun arjessa, saan luotua nuoriin luottamussuhteita ja pystyn auttamaan nopeasti. Oppilaat ottavat itsekin minuun suoraan yhteyttä. Teen myös tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa.
Toivakan yhtenäiskoululla on työskennellyt myös kaksi seurakuntien nuorisotyöntekijää kahtena päivänä viikossa valtakunnallisen SKY-hankkeen kautta. Hanke päättyy vuoden vaihteessa.
Oksanen on toiminut aikaisemmin muun muassa koulunkäynnin ohjaajana.
– Olen kouluttautunut jatkuvasti ja tällä hetkelläkin opiskelen kuntoutuksen ohjaajaksi ammattikorkeakoulussa. Nämä vuodet lasten ja nuorten kanssa ovat opettaneet enemmän kuin mikään muu ja iloitsen jokaisesta kohtaamisesta. Olen saanut kokea niin iloja kuin surujakin ja työssäni nautin myös haasteista ja ihanista työkavereistani. Huumori on yksi tärkeistä työkaluistani.
– Meillä on täällä avointa ja kivaa nuorisoa, joka osaa itsekin hakea tarvittaessa apua. He osaavat todella hyvin kertoa tunteistaan ja ovat avoimia tuelle. Se näkyy, että asumme pienessä kylässä, missä on luottavaisuutta ja turvaa. Pääasiassa nuoret voivat Toivakassa hyvin. Nuoruus ja kasvaminen voi välillä ottaa koville, mutta meidän aikuisten tehtävä on tarjota silloin tukea. Aito läsnäolo nuorten arjessa on todella tärkeää.

 

Maarit Nurminen