07.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Samalla kun kirjasto fyysisenä tilana monipuolistuu ja palvelee paljon muitakin kuin pelkästään kirjojen ystäviä, niin itse kirjat siirtyvät seinien sisältä myös nettiin.
E-kirjasto avautui maanantaina 29.4. E-kirjasto on kuntien yhteinen palvelu, josta voi lainata e-kirjoja, äänikirjoja ja digilehtiä.
E-kirjastoa voivat käyttää ne henkilöt, joiden kotikunta on liittynyt E-kirjastoon. Kaikki Keski-Suomen kunnat ja Kuhmoinen eli Keski-kirjastot ovat liittyneet E-kirjastoon.
E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata puhelimelle tai tabletille sovelluskaupasta. Palvelu on käyttäjälle maksuton. Kirjastokorttia ei tarvita, vaan palveluun rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella eli esimerkiksi pankkitunnuksilla. Huoltaja voi kutsua alaikäiset lapsensa palveluun tunnistautumalla ensin itse. Jos vahva tunnistautuminen ei ole mahdollista, voi pyytää apua lähimmästä kirjastosta.
E-kirjastoon tulee aineistoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja jonkin verran muilla kielillä. E- ja äänikirjan voi lainata käyttöönsä kahdeksi viikoksi, jonka jälkeen kirja palautuu automaattisesti. Kirjan voi myös itse palauttaa ennen laina-ajan päättymistä. Lehteä voi lukea kaksi tuntia kerrallaan.
Lukuoikeuksia on rajallinen määrä, joten suosituimpia aineistoja voi joutua jonottamaan. E- ja äänikirjoihin voi tehdä varauksia. Aineistoja hankitaan jatkuvasti lisää, joten uutta luettavaa ja kuunneltavaa tulee viikoittain.
Palvelun tuottaa Kansalliskirjasto yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa. Palvelu maksaa kunnille 0,7 euroa per asukas. Sovellusta ylläpidetään ja kehitetään itse. Kirjailijoiden ja äänikirjojen lukijoiden kannalta on tärkeää, että Suomessa e-aineistojen lainaamisesta maksetaan nyt lainauskorvauksia.
E-kirjaston lisäksi Keski-kirjastoille jää käyttöön omia e-aineistoja. Näitä ovat keväällä käyttöön otettu elokuvien suoratoistopalvelu Cineast, kansainvälisten aikakaus- ja sanomalehtien palvelu PressReader, musiikin suoratoistopalvelu Naxos Music Library ja verkkomusiikkikoulu Rockway.
Kaikkia näitä palveluita voi käyttää mistä tahansa kirjastokortilla ja siihen liitetyllä PIN-koodilla. Lisäksi kotimaisia sanomalehtiä voi lukea edelleen kirjastoissa paikan päällä ePress-palvelussa.
Lisätietoja E-kirjastosta saa Kansalliskirjaston verkkosivuilta ja lähimmästä kirjastosta. Keski-kirjastojen e-aineistoista ja palveluiden käytöstä lisätietoa lähimmästä Keski-kirjastosta ja Keski-kirjastojen verkkosivuilta.
07.05.2024 | Toivakka
Tänä keväänä Keski-Suomessa on järjestetty useita sponsoroituja lasten ja nuorten toteuttamia hyvän mielen haasteita, kuten ikäihmisten ilahduttamista ja ympäristötekoja. Tällä hetkellä haasteita on käynnissä mm. Muuramessa, Toivakassa ja Äänekoskella. Syksyllä 2023 hyvän mielen haasteita järjestettiin eri puolilla Jyväskylää.
Hyvän mielen haasteiden tausta-ajatuksena on aktivoida lapsia ja nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan, tekemään hyvää, tutustumaan yritysten toimintaan sekä kehittämään omia yritteliäisyystaitoja, kuten omatoimisuutta, rohkeutta, sinnikkyyttä sekä yhteistyö-, organisointi- ja ongelmanratkaisutaitoja. Samalla ryhmät kerryttävät omaa retkikassaa yrityssponsorinsa tuella.
Toivakan koulukeskuksen kahdella vitosluokalla on käynnissä yksi hyvän mielen haaste, romumetallin kierrätyskampanja, yhteistyössä Reteko Oy:n ja Maansiirto Viiala Oy:n kanssa.
Sirpa Räsänen Reteko Oy:ltä alustaa romumetallin kierrätyskampanjaa Toivakan koulukeskuksen 5.luokkalaisille.
Ennen kampanjan aloitusta Reteko Oy piti huhtikuussa koululuokille alustuksen romumetallien tunnistamisesta ja lajittelusta. Alkuinfon jälkeen oppilaat valmistivat ja jakoivat kampanjasta kertovia mainoksia kaupalle, kirjastolle ja koululle sekä tekivät kierrätysohjeet keräyslavoille. Lisäksi osa oppilaista jakoi mainoksia asukkaiden postilaatikoihin.
– Projektin ansiosta lasten suunnittelu- ja organisointitaidot ovat kehittyneet ja tietämys kierrätettävistä metalleista lisääntynyt, ovat vastuuaikuiset Lotta Muurimäki ja Linda Tykkyläinen huomanneet.
– Ilostutti nähdä miten oppilaat ottivat keräyksen innolla omaksi projektikseen. He kävivät tarkistamassa lavoja useasti koulun jälkeenkin ja olivat ylpeitä omasta keräyksestään. Myös se yllätti isosti miten hyvin ihmiset tyhjensivät rojuvarastojaan. Keräys onnistui yli odotusten. Emme olisi ikinä uskoneet, miten runsaslukuisesti kyläläiset osallistuivat, lasten vanhemmat kertovat palautteesaan. Järjestäjät uskovat, että juuri hyvä tiedottaminen oli avainasemassa. Yksi negatiivinen yllätyskin projektiin mahtui, nimittäin lavoilta myös varastettiin sinne tuotua tavaraa.
Kaikki ovat yllättyneet, miten paljon Toivakkaa on saatu aktivoitua ja miten paljon lavoille on tullut tavaraa.
Maansiirto Viiala Oy toimitti kaksi keräyslavaa Toivakan koulukeskuksen pihalle 22.4. Yhdessä viikossa lavat tulivat täyteen – takatalvesta huolimatta – ja nyt koulun pihalla on täytettävänä jo kolmas lavapari.
Toivakan kyläyhteisö on siis pistänyt hihat heilumaan! Jotta kaikki ehtisivät saada omat pihat siivottua, kampanjan kestoa on pidennetty äitienpäivään saakka. Tämän jälkeen metalliromut toimitetaan Reteko Oy:n toimipisteelle, missä ne lajitellaan. Oppilasryhmille maksetaan romumetallista päivän hinta, ja Reteko Oy on luvannut myös bonuksen molemmille luokille ahkerasta työstä.
Kampanjan päätteeksi koululaiset pohtivat yhdessä omaa oppimistaan ja kirjoittavat siitä loppuraportin. Haasteen lopetustapahtumassa oppilaat, opettajat, yrityksen edustaja ja huoltajat kohtaavat ja vaihtavat arvokkaita ajatuksia aiheesta ja saavat siitä muistoksi diplomin. Lisäksi haaste tallennetaan Tomerat.fi -sivustolle Tarinoita-osioon inspiraation lähteeksi muille ryhmille.
– Suosittemme ehdottomasti tällaista tapaa kartuttaa retkikassaa. Oppilaat ovat nähneet, mitä omalla panoksella on voitu saada aikaan. Tässä hyötyvät oppilaat sekä toivakkalaiset, jotka pääsevät ilmaiseksi romusta eroon, Lotta Muurimäki ja Linda Tykkyläinen kannustavat.
– Lopuksi suurkiitokset yrityskummille Viialalle, joka haki ja toi lavat paikalle ja mahdollisti keräyksen logistisen puolen. Ja yhtä suuret kiitokset Tomerat ja Reteko varainhankinnan mahdollistamisesta. Toivakan vitosluokkalaiset vanhempineen kiittävät kokemuksesta ja mukana olosta, toivottavat Toivakan vitoset vanhempineen ja opettajineen.
30.04.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Toivakan kunnanvaltuusto kokoontui vapun aatonaattona kokoustamaan. Asialista ei ollut pitkä, mutta kokous venähti noin kaksituntiseksi. Kokouksen lopuksi puheenjohtaja Sinikka Jäntti (kesk) ja moni valtuutettukin kiitteli ilmapiiriä ja eri näkökulmia valottavaa keskustelua. Toivakan valtuuston keskustelukulttuurista olisikin mallia olettavaksi aivan valtakunnan korkeinta päätäntävaltaa käyttävää elintä myöten.
Ennen kokousta kunnanjohtaja Touko Aalto totesi, että sen sijaan, että vain kauhistellaan kuinka hallitus leikkaa lapsiperheiltä, on kunnilla keinoja, joilla lapsiperheköyhyyteen pystytään tarttumaan ja haavoittuvimmassa asemassa olevia tukemaan. Se, että kunnan imago kohenee ja kuntaan muuttaa lisää asukkaita ei ole hullumpi asia sekään.
Se työkalu, jolla Toivakassa tuetaan ensi vuoden alusta alkaen taaperoperheitä, on nimeltään Muksuraha. Eliseen kokouksen esityslistassa nimi oli vielä kotihoidontuen Toivakka-lisä, mutta Muksuraha jää paremmin mieleen ja rimmaa lisäksi hyvin alkuvuodesta päätetyn Raksarahan kanssa.
Kuntalisää maksaa moni kunta, mutta 500 euroa on ainakin Keski-Suomen suurin summa ja todennäköisesti myös valtakunnallisesti. Kotihoidon tuen kuntalisä on kunnan maksama harkinnanvarainen tuki, jota maksetaan Kelan lakisääteisen kotihoidon tuen lisäksi. Muksuraha maksetaan perheen jokaisesta alle kaksivuotiaasta kotona hoidettavasta lapsesta. Muksuraha tukee myös kunnan perhepäivähoitajia tai sellaisiksi aikovia. Tuen saamisen edellytyksenä on, että perhepäivähoidossa tulee olla vähintään yksi perheen ulkopuolinen lapsi perheen omien lasten lisäksi. Valtioneuvoston asetus lasten päivähoidosta määrittää perhepäivähoidon maksiryhmäkooksi neljä lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa.
Muksuraha on kädenojennus lapsiperheille, jotka haluavat hoitaa alle 2-vuotiaan taaperonsa kotona, mutta sitä hyötyvät myös perheet, joiden lapset ovat varhaiskasvatuksen piirissä. Tavoite on, että varhaiskasvatuspaikkaa ei tarvitsisi Toivakassa jonottaa tai viedä lasta hoitoon naapurikuntaan. – Jos käydään töissä Jyväskylässä ja lapsen hoitopaikkakin on siellä, saattaa perhe miettiä, että miksi edes asua Toivakassa. Muksurahan avulla sitoutamme perheet Toivakan laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin, mietiskeli Juha Juusela (ps).
Muksurahan reunaehtona on, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona, myös esiopetuksessa käyvät. Valtuutettu Paula Nieminen (sd) toivoi, että näille perheen vanhemmille lapsille olisi kunnassa tarjolla esimerkiksi kerhoja, jotta sosiaaliset taidot karttuvat. Rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola totesi, että kohtaa mietittiin valmistelussa paljon ja reunaehto otettiin mukaan, jotta päiväkodin seinät saataisiin suoraan nykyisen pullistelun sijaan ja jonot varhaiskasvatuksesta purettua. – Avoin varhaiskasvatus tukee myös kotona hoidettavia lapsia, hän totesi.
Varhaiskasvatuspaikkojen lisääminen tai jopa lisärakentaminen ovat muksurahaa kalliimpia vaihtoehtoja. Toki siinä vaiheessa, kun asukasluku on lähtenyt reippaaseen kasvuun ja veroeurot lisääntyneet, nämä vaihtoehdot tulevat tarkasteluun.
Se, mistä kokouksessa keskusteltiin ja myös äänestettiin, ei ollut itse lisän käyttöönotto tai Muksurahan suuruus, vaan prosessin nopea eteneminen. Valtuutettu Kari Parviainen (sd) ehdotti, että valmistelua vielä jatketaan ja tutkitaan kaikki vaikutukset tarkemmin ja palataan asiaan elokuussa, Paula Nieminen kannatti ehdotusta. Äänin 16-4 asian käsittelyä päätettiin kuitenkin jatkaa. – Nyt ei-äänen antaneet eivät halua missään nimessä profiloitua kehityksen jarruiksi, vaan toivomme vieläkin kokonaisvaltaisempaa lapsiperheiden aseman tarkastelua. Nyt tehty päätös ei onneksi estä sellaisen tekemistä vielä syksyllä, Varja Oksanen (vas) totesi.
Yleensä seuraavan budjetin valmistelu alkaakin vasta syksyllä. Tärkeä syy, miksi asia tuotiin jo nyt päätöksentekoon, oli etulyöntiasema muihin kuntiin ja selkeän viestin antaminen kunnan ulkopuolelle: Toivakka haluaa panostaa lapsiperheisiin. – Joskus pitää olla rohkea ja nyt on se hetki, totesi Pentti Kovanen (sd)
Toivakalla on kokemusta kuntalisästä jo aiemmin, noin 10-15 vuoden takaa. Kokemukset ovat positiivisia, kuten kokenut valtuutettu Juha Juusela muistutti. – Miettikää jos meillä puuttuisi tällä hetkellä noin 400 asukasta tästä kunnasta. Kunnan nimi tuskin edes olisi enää Toivakka.
Muksu- ja Raksarahan maksaminen nyt on mahdollista, koska kunta on tehnyt talouden tasapainottamistoimia sekä myynyt Suur-Savon Sähkön osakkeita kaupassa, joka tuotti kunnalle lähes kolme miljoonaa euroa. Kokeilun tuloksia arvioidaan talousarviovuoden 2026 valmistelun yhteydessä. Kokouksessa mietittiin myös pidempään aikaan sitoutumista, mutta demokratian nimissä ei seuraavan valtuuston käsiä haluttu sitoa.
– En ihan äkkiä muista, mistä päätöksestä olisi käyty näin hyvä ja kattava keskustelu, sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Päivi Pitko (kesk) päätti iloisena.
Raksa ja Muksuraha ovat houkutteleva yhdistelmä
Raksa- ja Muksurahan rahallinen ja elämänlaadullinen merkitys yhdelle perheelle voi olla todella merkittävä. Jos nyt lasta odottavat esimerkkipariskunta Tiina ja Tero päättävät muuttaa Toivakkaan ja rakentaa yli 80-neliöisen omakotitalon, kunta palkitsee heitä siitä ensin 5000 eurolla ja peräkärryllä. Tarmo syntyy alkuvuodesta 2025 ja koska Tiina ja Tero haluavat lapsilleen pienen ikäeron vuonna 2026 päivänvalon näkee Terttu. Muksurahan ansiosta Tiina tai Tero voi siirtää töihin paluuta ja viettää pikkulapsiaikaa kotona ja Tarmo ja Terttu ehtivät ”tienaamaan” perheelleen enimmillään yli 10 000 euroa, ennen kuin Terttu puhaltaa kakustaan kaksi kynttilää sammuksiin.
Toisaalta Toivakan kunta hyötyy lisääntyneistä veroeuroista, säästöistä varhaiskasvatuksessa ja paistattelee julkisuudessa kuntana, joka on pystynyt kääntämän tärkeimmän elinvoimamittarin, eli asukasluvun, kasvuun.
Hanna Lahtinen
29.04.2024 | Alueelta, Tätä mieltä, Tilaajille
Ensimmäinen muisto vapusta sijoittuu lapsuuteeni. Suku kokoontui suurella joukolla kehumaan talon emännän kotitekoisia munkkeja juhlapöydän äärelle. Pääkaupunkilaisilla oli serpentiiniä kaulassa ja auton antennissa heilui vappupallo.
Leikkiessäni löysin lattialta ehkäisyvälineen ja puhalsin sen täyteen ilmaa, tietämättä sen varsinaista käyttötarkoitusta. Ratsastin juomuisen vappukondomin päällä sukulaisten keskellä hihkuen innosta.– Katsokaa! Ei puhkea, vaikka kuinka pomppii. Sukulaisista yhdellä punottivat posket, toisella korvat.
Toinen muisto sijoittuu kiihkeään nuoruuteeni. Olin viettämässä vappua Jyväskylässä, Ruthin Vintillä. Siihen aikaan piti tilata ensin jotain syömistä, ennen kuin pääsi kostean kulhon pariin. Tarjoilijan tuodessa oopperavoileivän eteeni, hän ihmetteli mitä seuralaiseni tekee pöydän alla? – Se sitoo kengännauhoja, keksin hätäisen vappunarrauksen.
Edistettiinkö pöydän alla työväen liikkeen kasvua uuteen kukoistukseen vai tikanpojan nousua havupuuhun? Se jääköön jokaisen lukijan vappumielikuvituksen varaan. Päivää jatkettiin sivistyneesti viiniä maistellen ja sikamaisesti olutta ryystäen.
Palan painikkeiden ja housujen napittamisen jälkeen jalkauduttiin kadulle. Torilla puhuttiin megafoniin ja edistettiin omaa asiaa lippujen hulmutessa. Tivolin pyörivässä laitteessa pidäteltiin rusinaa ja kiljuttiin apuun kaikki voipaa. Ammuttiin ampumakojulta ”simasuun” kanssa kotiin viemisiksi pehmonalle ja upotettiin päämme suuren vaaleanpunaiset hattaran sisään.
Tänä päivänä ei koeta enää nuoruuden aikaista kevät kiimaa. Minulla ja kullannupullani on työvuosista jäljellä vain hyvin ansaitut selkäkivut ja nikamista kuuluu kumartuessa rullaatirullaa. Me elämää nähneet kapinoidaan olemalla lähtemättä mihinkään ja katsellaan tarralenkkarit jalassa parvekkeelta, kuinka sinisellä taivaalla seilaa juomuinen kuumailmapallo.
Oi, tuo taakse jäänyt soma nuoruus ja villi kapinan tunne. Vallatut talot ja jäykkäkouristusta potevat keskisormet. Adios, teltoissa nukutut kevätyöt ja kukkaan puhjenneet alastomat ihmisvartalot. Eläköön muistoissamme Nenan 99 ilmapalloa ja pala Berliinin muuria.
29.04.2024 | Tilaajille, Toivakka
Partiolippukunta Toivakan Lepinkäiset vietti tiistaina 23.4. Yrjönpäivää ja Koko Suomen partioiltaa. Tapahtumaan oli kutsuttu koko lippukunta sekä kaikki partiosta kiinnostuneet.
Lippukunnan sudenpennut esittivät partiossa legendaksi muodostuneen Pyhän Yrjön tarinan. Näytelmä oli viihdyttävä, mutta myös opettavainen: kun tekee parhaansa, usein myös onnistuu ja rohkeus palkitaan.
Muutama uusi partiolainen antoi partiolupauksen. Partiolupauksessa uudet partiolaiset lupaavat noudattaa partioihanteita, elää maansa ja maailman parhaaksi sekä kasvaa katsomuksessaan. Partiolupauksen annettua uudet partiolaiset saivat ikiomat partiohuivit sekä ensimmäiset merkit partiopaitaan.
Tapahtuma huipentui ansiomerkkien jakamiseen. Ansiomerkit ovat julkinen, näkyvä kiitos pitkäjänteisestä ja säännöllisestä toiminnasta, josta on jäänyt jälki omaan toimintaympäristöön. Suomen Partiolaiset myöntää vuosittain noin 700-800 ansiomerkkiä kiittääkseen partiotoiminnassa ja pesteissään ansioituneita partiolaisia.
Minja Juutinen ja Venla Rutajärvi saivat Louhisuden soljet. Merkki voidaan myöntää nuorelle ryhmänjohtajalle, joka on osoittanut johtajuutta ja käyttänyt johtaessaan ansiokkaasti partiomenetelmän eri osa-alueita, kuten vartiojärjestelmää, tekemällä oppimista ja toimintaa luonnossa. Myös Katariina Eskeliselle on myönnetty kyseinen ansiomerkki, mutta se luovutetaan myöhemmin.
Riina Tiainen sai Pyhän Yrjön soljen. Solki voidaan myöntää vaeltajalle vähintään kahden vuoden aktiivisesta, säännöllisestä ja ansiokkaasta partiotoiminnasta. Merkin saaja on merkittävällä tavalla toteuttanut vaeltajaohjelmaa ja hänellä on ollut selkeä panos siinä. Hän on toiminut vaeltajaikäkauden johtajatehtävissä sekä toteuttanut itsenäisesti esimerkiksi leiri-, retki- ja varainhankintaprojekteja joko lippukunnassa tai piirissä.
Ronja Hokkaselle myönnettiin II luokan Mannerheim-solki, tuttavallisesti Mannari. Solki voidaan myöntää partiolaiselle, joka ehdotusvuonna täyttää 17–19-vuotta ja joka partio- ja muussa toiminnassaan on sitoutunut partion arvoihin ja toiminut ansiokkaasti sekä innostuneesti partiotehtävissä.
On kunnia jakaa nuorille nämä merkit. He ovat omalla isolla panoksellaan järjestäneet monenlaista toimintaa nuoremmilleen, kasvaneet kantamaan vastuuta partiomenetelmän mukaisesti sekä myös oppineet monenlaisia taitoja. Ja ennen kaikkea pitäneet hauskaa. Koska sitä partiotoiminta myös on. Tutustutaan uusiin ihmisiin ja saadaan elinikäisiä partioystäviä. Meillä onkin mukavaa yhteistyötä Kangasniemen Puulapartion ja Kuokkalan Vetehisten kanssa.
Toivakassa partiotoiminta on vireää, mutta pyörii pienen porukan voimin. Nuoresta pitäen saa ottaa vastuuta ja harjoitella monenlaista johtajuutta.
Pienet partiolaiset olivat valmistaneet lohikäärmeen pään pahvilaatikoista, miettineet ja valinneet rekvisiittaa ja asuja sekä tietenkin harjoitelleet ennakkoon.
Lepinkäiset 40-vuotista taivalta juhlittiin viime syksynä ja ansiomerkkien jako on vielä osa juhlallisuuksia. Merkit anotaan tietyn protokollan mukaan ja tässä rapian puolen vuoden aikana on saanut hyvin piilotella, jottei asia paljastuisi ennen aikojaan. Vaikkei huijaaminen kuulukaan partiomenetelmään, ehkä se tässä tilanteessa hyväksytään. Ja iloiset yllätyksethän ovat aina hauskoja.
Lopuksi vielä nautittiin lettutarjoilusta suolaisella sekä makealla täytteellä. Tapahtuma oli kerrassaan onnistunut!
Ronja Hokkanen ja Minna-Mari Kivimäki
Lähteenä on käytetty Suomen Partiolaisten nettisivuja
