04.03.2025 | Tilaajille, Toivakka
Jääkäriliike on mielenkiintoinen pala suomalaista historiaa. Se syntyi syksyllä 1914 ja sen päätöksien seurauksena helmikuun 25. päivänä 1915 astuivat ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset Saksan armeijan koulutettavaksi Lockstedtin leirille Schlesvigissä. Koulutusjoukosta muodostettiin 1916 Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (JP 27), jolla se yleisesti tunnetaan. Päivälleen kolmen vuoden päästä 25.2.1918 jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan johtamaan Suomen muodostettavaa armeijaa.
Jääkärit olivat pääosin valveutuneita miesylioppilaita, jotka halusivat laajentaa osaamistaan, eli hankkia sotilaskoulutuksen Saksassa, jotta Suomen itsenäistyminen Venäjästä olisi mahdollista. Lopulta tehtävä muodostui varsin erilaiseksi, ja jääkärit joutuivat palatessaan keskelle Suomen sisällissotaa ja he osallistuivat siihen pääosin valkoisten puolella.
Kun Suomi joutui talvisotaan, palvelukseen astui 774 jääkäriä.
Helmikuun 25. päivä on siis Jääkäripataljoona 27:n vuosipäivä. Keski-Suomessa vapaaehtoisesti Saksaan lähteneiden perinteitä vaalii JP 27:n Keski-Suomen Perinneyhdistys ry. Yhdistyksen johtokunta päätti, että tänä merkkivuonna se yhteistyökumppaneidensa avulla sytyttää kynttilän jokaiselle Keski-Suomeen haudatun jääkärin haudalle kuten 10 vuotta sitten 100-vuotismerkkipäivän yhteydessä. Yhdistyksen omat resurssit eivät siihen riittäneet, vaan apua pyydettiin esimerkiksi seurakunnilta. Toivakassa kynttilän jääkäri Jaakko Mataraisen haudalle sytytti tietokirjailija Timo Siukonen.
Jaakko Matarainen syntyi vuonna 1892 Oravisaaressa ja hänen elämänsä päättyi 25-vuotiaana tammikuussa 1918.
– Matarainen työskenteli merimiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 21. joulukuuta 1915 alkaen pataljoonan 4. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen Matarainen osallistui moottorivene- ja rautatienrakennuskursseille Libaussa vuonna 1917. Hänet laskettiin 10. tammikuuta 1918 siviililomalle Saksaan, missä hän sai surmansa ollessaan matkalla Kölniin lähellä Osnabrückin kaupunkia sattuneessa rautatieonnettomuudessa 16. tammikuuta 1918, kertoo Siukonen.
Jaakko Matarainen haudattiin Osnabrückin hautausmaalle yhdessä 11:n samassa onnettomuudessa kuolleen jääkärin kanssa.
Matarainen ei ehtinyt osallistumaan vuoden 1918 taisteluihin Suomessa, sillä jääkärien pääjoukko palasi Suomeen helmikuussa 1918. Geni-tietokanta tietää kertoa, että hänen äitinsä oli Edla Matarainen, myöhemmin Suojama, Heiskan Matara-ahosta.
Jääkäriliikkeessä oli mukana myös Uuraisilla syntynyt Matti Salminen.
Hänen vanhempansa olivat itsellinen Johannes Salminen ja Edla Pokela. Hän liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 13. joulukuuta 1915, josta hänet siirrettiin kuitenkin jo samana vuonna siviilitöihin.
Kotimaahan hän palasi 29. marraskuuta 1918 ja siirtyi työmieheksi Pietarsaareen ja Kruunupyyhyn ja kuoli vuonna 1962.
Hanna Lahtinen
26.02.2025 | Tilaajille, Uurainen
Sanna Lehtinen on uusi Uuraisten ja Muuramen kuntien yhteinen ympäristöpäällikkö. Jako menee niin, että Muuramelle kuuluu 60 ja Uuraisille 40 prosenttia työajasta. Ympäristöpäällikön tarve molemmissa kunnissa sattui onnekkaasti samaan aikaan ja mahdollisti yhteistyökuvion.
– Käytännössä pyrin olemaan tiistait ja keskiviikot Uuraisilla. Olen tykännyt kovasti työstäni, se on hyvin monipuolista ja minut on otettu hienosti vastaan molemmissa kunnissa, Lehtinen sanoo.
Sanna Lehtiselle kuntasektori on melko uutta, taustalla on ainoastaan harjoittelujakso Nokian kaupungin ympäristönsuojelussa. Hän on koulutukseltaan ympäristöinsinööri AMK ja opiskellut Vaasassa. Ihan alun perin hän on kotoisin Raumalta. Ympäristöasioista hän kiinnostui jo lapsena ja rannikon lapsena tutustui metsän lisäksi meriluontoon.
– Olen työskennellyt yksityisellä sektorilla, aika pienissäkin perheyrityksissä ja jotenkin tuli sellainen olo, että haluan kokeilla jotain muuta ja hain tätä tehtävää. Ero kunnallisen ja yksityisen sektorin välillä on aika iso ja kunnassa ollaan enemmän tekemisissä lakisääteisten tehtävien kanssa, hän kertoo.
Tyypillisimpiä ympäristöpäällikön tehtäviä ovat ympäristö- ja maa-ainesluvat, jotka edellyttävät myös maastokäyntejä.
– Tekemistä kyllä riittää, Sanna Lehtinen päättää.
Hanna Lahtinen
26.02.2025 | Tilaajille, Uurainen
Kun sydänkohtaus iskee tai sydän muusta syystä pysähtyy, on melko paljon merkitystä, missä se tapahtuu. Aika on pahin vihollinen ja sitä paremmat mahdollisuudet on selvitä, mitä nopeammin elvytys päästään aloittamaan.
Sydäniskuri on laite, jonka avulla sydän pyritään palauttamaan lyömään normaalisti ja sitä pystyy käyttämään kuka tahansa. Sydäniskureita on viime vuosina hankittu lähes joka kylälle ja Suomessa on arviolta jo noin 10 000 laitetta. Oman lähimmän iskurin paikan voi tarkistaa osoitteesta defi.fi.
Keskimäärisesti Keski-Suomessa 50 prosenttiin tapauksista ensivaste ehtii 9.19 minuutin kuluessa ja 90 prosenttiin 25.38 minuutin kuluessa hälytyksestä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuret. Kuntataajamaan apu ehtii yleensä 10 minuutissa, mutta mitä syrjemmälle mennään, aika pitenee. 90 prosenttiin hälytyskohteista ehditään kuitenkin vähintään 42.42 minuutin kuluessa hälytyksestä.
Keski-Suomessa toimii elvytysryhmä 22 kylässä. Niihin kuuluvat vapaaehtoiset saavat hätäkeskuksesta puhelimiinsa viestin, jos lähistöllä on todennäköisesti potilaan elvyttämistä vaativa tilanne. Ripeällä toiminnalla he saattavat ehtiä paikalle ennen kauempaa tulevaa ambulanssia ja voivat aloittaa elvytystoimet.
Yksi näistä on Höytiän sydäniskurin ympärillä 10 kilometrin säteellä toimiva elvytysryhmä. Ryhmän päällikkönä toimii Juha Huhtala.
– Meillä on ryhmässä tällä hetkellä kahdeksan jäsentä. Kun hätäkeskukselta tulee meille kaikille hälytys, alkaa whatsapp-ryhmässämme välittömästi keskustelu työnjaosta. Hän, jolla on mahdollisuus nopeimmin hakea iskuri, lähtee hakemaan sitä Höytiän koululta ja jatkaa kohteeseen, jonne muut kaikki kynnelle kykenevät tulevat suoraan. Turvallisuuden vuoksi olisi parempi, ettei kukaan joutuisi menemään paikalle yksin. Vaikka minut on nimetty päälliköksi, jokainen ryhmäläinen tekee päätöksen hälytystilanteeseen lähdöstä itsenäisesti, Huhtala kertoo.
Ryhmä on perustettu Höytiän sydäniskurin ympärille, mutta tarvittaessa iskuri voidaan napata Jokihaarasta, Kuikasta tai vaikka Petäjäveden puolelta Ylä-Kintaudelta, josta onkin mukana ryhmässä jäseniä. Tärkeintä on saada apu mahdollisimman nopeasti paikalle.
-Meillä on ollut yksi oikea hälytys, jossa ei lopulta meidän apua tarvittu. Toivomme tietysti, että ryhmällemme olisi mahdollisimman vähän tarvetta, mutta joskus saattaa tulla vastaan tilanne, jolloin apu on minuuteista kiinni ja meidän apumme on se nopein. Ryhmää täydennyskoulutetaan vuosittain ja uudet jäsenet ovat erittäin tervetulleita, sehän vain lisää avun kattavuutta. Minuun voi ottaa asiasta kiinnostuneet yhteyttä, Huhtala lisää.
Sydäniskuriryhmä on Keski-Suomen Sydänpiirin, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen pelastuslaitoksen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja kylien yhteistyönä syntynyt toimintamalli sydänkuolleisuuden alentamiseksi ja potilaiden selviämiseksi mahdollisimman pienin vahingoin. Sydäniskuriryhmiä koulutettiin ja perustettiin kylille muutama vuosi sitten ja malli on otettu käyttöön vuonna 2021. Nykyään mallista vastaa Keski-Suomen hyvinvointialue.
Hanna Lahtinen
26.02.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Ruuhimäellä vietettiin keskiviikkona 19.2. iltapäivää terveyden merkeissä.
Terveydeksi! -iltapäiväksi nimetty tapahtuma keräsi toistakymmentä mukaan joutanutta. Järjestäjinä olivat Ruuhimäki-seura ry. ja Toivakan kunta. Ruuhimäki-seura ry on kunnostanut entistä koulua, nykyistä kylätaloa suurella remontilla.
Nyt pidetyssä hyvinvointia edistävässä tapahtumassa vapaa-aikasuunnittelija Susanna Liljander ohjasi osallistujat tuolijumppaan. Tuolijumpassa kehon eri lihastoiminnot pääsivät sopiviin venytyksiin ja punnerruksiin. Mentiin kumartaen alas kohti lattiaa ja ojentauduttiin kädet kohotettuina kohti kattoa. Marssittiin tuolilla istuen, ojenneltiin kaikkia jäseniä ja koukisteltiin niin, että pienetkin lihakset saatiin lämpiämään.
Keskustelussa nousi esiin tiedonsaannin ongelmat. Aina ei tapahtumien tiedotus kohtaa asukkaita, varsinkaan niitä, jotka asuvat kunnan reunamailla. Näin on esimerkiksi terveysaseman auki tai kiinnioloaikojen kohdalla.
Kunnan hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen kertoi mistä kunnan tapahtumista tietoa löytää. Internet on tätä päivää ja se, joka käyttää älylaitteita löytää tiedot kunnan kotisivulta uutiskirjeen muodossa. Paperiversiona uutiskirjettä voi myös tilata itselleen. Sitä on jaossa myös kirjastolla ja tapahtumissa, missä kunnan edustajat ovat läsnä.
Terveydeksi! -iltapäivän tarjoilussa oli huomioitu tarjottavien kahvileipien terveellisyys, siten, että ne sisälsivät vain luonnon omia makeuttamisaineita, eli sokeria ei leivonnaisissa ollut käytetty. Lopuksi Ruuhimäki-seuran puheenjohtaja Leena Rouhiainen kertoi tulevista tapahtumista. Kuukausittaiset tapahtumat löytyvät myös Ruuhimäki-seura ry:n nettisivulta. Koulun tilat ovat myös vuokrattavissa.
Veikko Ripatti
19.02.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunta on sitoutunut vahvasti ilmastotyöhön. Kunnanvaltuusto hyväksyi 10.2.2025 kunnalle ilmastosuunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tämä kunnianhimoinen tavoite tukee kansallisia ja maakunnallisia ilmastopäämääriä ja luo selkeän tiekartan vähäpäästöisempään tulevaisuuteen.
Ilmastokoordinaattori Jouni Järvinen esitteli ilmastosuunnitelmaa Uuraisten kunnanvaltuustolle.
– Ilmastosuunnitelma on tiekartta, jolla ohjataan kunnan toimintaa kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta ja sen tulee olla linjassa kansallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin, hän kertoi.
Uuraisten kunnan tavoitteessa ei ole mukana maatalouden päästöjä, joiden osuus on kolmannes alueen päästöistä. Kunnan vaikutusvalta maataloussektorin päästöihin on rajallinen. Lisäksi maatalouden päästöihin liittyy tilakohtaisia haasteita, joita on vaikea ohjata paikallisella tasolla. Kunnan resurssit keskitetään sektoreihin, joissa sillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa.
Ilmastosuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joita toteutetaan muun muassa liikenteen, kestävän kulutuksen, energiatehokkuuden ja luonnonsuojelun saralla.
Esimerkkeinä toimenpiteistä ovat julkisen liikenteen kehittäminen, energiatehokkuuden parantaminen kunnan kiinteistöissä ja uusiutuvan energian lisääminen. Uuraisten koulukeskuksen aurinkopaneelit ovat jo yksi askel tällä polulla. Lisäkohteita aurinkopaneeleille kunnan kiinteistöissä selvitellään.
Suunnitelma on osa Läntisen Keski-Suomen neljän kunnan yhteishanketta, jonka vastuukuntana Uurainen toimii. Ympäristöministeriön rahoittama hanke alkoi marraskuussa 2023 ja jatkuu kesäkuuhun 2025. Suunnitelman toteutumista seuraa kunnan ilmastotyöryhmä, ja se päivitetään valtuustokausittain.
Ilmastosuunnitelman laadinnassa hyödynnettiin alueella toteutettua ilmastokyselyä, johon vastasi 454 henkilöä. Kysely osoitti, että kuntalaiset odottavat konkreettisia ilmastotoimia ja haluavat mahdollisuuksia osallistua ekotekoihin. Lisäksi valtuutettuja ja henkilökuntaa osallistettiin työpajan avulla.
Uuraisten kunta kannustaa kaikkia asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä mukaan ilmastotalkoisiin. Pienilläkin teoilla – kuten energiansäästöllä, kimppakyydeillä ja kestävämmillä kulutusvalinnoilla – on merkitystä. Usein ilmastoteko tuo myös rahallista säästöä.
Ilmastotyöryhmä seuraa aktiivisesti suunnitelman etenemistä ja kehittää uusia ratkaisuja yhdessä kuntalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.
