15.04.2025 | Uurainen
Uuraisten koulukeskus on saanut Keski-Suomen ympäristöpalkinto Kolkuttimen 2025. Vihreä lippu -ohjelmassa koulu on ollut mukana jo vuodesta 2011, ja toiminta teeman ympärillä on ollut monipuolista, kekseliästä ja myös hauskaa.
Palkinnon kävivät luovuttamassa Katri Willman ja Anniina Koliseva Keski-Suomen kestävän elämäntavan yhteistyöryhmästä (KYKY) Uuraisten opettajanhuoneessa Vihreä Lippu tiimin vetäjille Anna Leppiniemelle, Juha Silvanille ja rehtori Sami Pasaselle.
Uuraisten koulukeskuksessa lähiluonto on kiinteä osa opetusta aina eskarista ysiluokkaan saakka. Koulupäivien aikana voidaan vierailla vanhassa metsässä, kesantopellolla ja järvellä. Oppilaiden istuttamia puita voi käydä katsomassa puulajipuistossa. Koulusta löytyy myös viherhuone, jossa hoidetaan mm. kasveja, kilpikonnia, vesiliskoja ja viljakäärmeitä. Valinnaisainevalikoimasta löytyy luonto- ja eräkurssit, ja keväisin koulussa nikkaroidaan ja viedään maastoon linnunpönttöjä.
– Koulullamme on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet hyödyntää luontoa opetuksessa. Lähimetsä ja järvi ovat lyhyen kävelymatkan päässä, ja piha- ja niittykasveja sekä eri puulajeja löytyy lähiympäristöstä. Muuttolinnut viihtyvät avoimella pellolla, ja liito-oravakin on nähty oppitunnilla Aittovuoressa, kertoo Vihreän Lipun vastuuopettaja Juha Silvan.
Oppilaat pääsevät tärkeään rooliin toiminnassa ja sen suunnittelussa, sillä koulun Vihreä lippu -raadissa on oppilaita kaikilta peruskoulun luokilta. Esimerkiksi aloite aurinkopaneeleiden hankkimisesta koulun katolle tuli oppilasraadilta.
– Vihreä lippu on vastuullista toimintaa. Järjestetään tapahtumia ja pidetään huolta, että kaikilla on hauskaa ja että ketään ei satu eikä ketään kiusata. Ollaan pidetty päivänavaus luonnon monimuotoisuudesta ja tehty kysely, mitä oppilaat tietävät siitä. Vaihtotorilla kierrätettiin tavaroita, kertovat 7-luokkalaiset Kiira Hurskainen ja Isla Kivelä sekä 5-luokkalainen Eetu Laitinen.
Kolkutin-ympäristökasvatuspalkinto jaetaan noin joka toinen vuosi. Aiemmin palkinnon ovat saaneet Jyväskylän luontokoulu, Hakolan tila, Petäjäveden metsäeskaritoiminta, Mustankorkea Oy, Keuruun ekokylä ja Juho Jäppinen. Palkinto on Samuli Alosen teos ”Kolkutin”. Tänä vuonna palkinnosta tulee kiertopalkinto: kiertoon lähtee alun perin Mustankorkealle vuonna 2017 myönnetty palkinto.
Keski-Suomen nuorisovaltuusto osallistui palkittavien valitsemiseen. KYKY-ryhmä esitteli valtuustolle viisi ehdokasta, joista valtuuston äänestys osoitti selkein numeroin Uuraisten koulukeskuksen ansaitsevan Kolkutin 2025 -palkinnon. Kunniamaininta meni Alkulan päiväkodille ja Äänekoskelle.
– Keski-Suomen nuorisovaltuustossa istuvat ovat sitä ikäluokkaa, joka on kasvanut lapsesta nuoreksi puhelimien kasvaessa samanaikaisesti kiinni käsiin. Ala-asteen luontoretket ovat tutustuttaneet meidätkin luonnon ihmeisiin. Siksi tapa, jolla Uuraisten koulukeskus tutustuttaa oppilaitaan matalalla kynnyksellä lähiluontoon, tuntuu erityisen tärkeältä, sanoo Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen.
Palkinnon myöntää Keski-Suomen ELY-keskuksen asettama Keski-Suomen kestävän elämäntavan yhteistyöryhmä KYKY, joka kokoaa yhteen kestävän elämäntavan oppimiseen ja yhdistämiseen liittyviä tahoja eri puolilta maakuntaa ja eri sektoreilta. Ryhmän jäsenet toimivat niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin parissa.
Palkinnon yhteydessä KYKY-ryhmä haluaa kiittää ja kannustaa kaikkia lasten luontosuhdetta ja luontoyhteyttä vahvistavia kouluja, päiväkoteja, vanhempia ja muita toimijoita. Luontoyhteys tarkoittaa tunnetta ja ajatusta siitä, että on osa luontoa. Sitä vahvistavat mm. luonnossa liikkuminen ja oleilu sekä luonnon tarkkailu ja luontotiedon kartuttaminen. Luontoyhteydellä ja sen vahvistamisella on laajempiakin vaikutuksia: kansainvälinen luontopaneeli totesi viime vuonna, että vieraantuminen luonnosta on yksi suurimmista syistä luontokadon takana.
– Suomen luontopaneelin mukaan ympäristökansalaisuuden vahvistamiseksi on huolehdittava siitä, että kaikki lapset pääsevät luontoon arjessaan – omakohtaiset kokemukset luonnosta ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä ympäristövastuulliseksi kansalaiseksi kasvamisessa, kertoo ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
– Siksi kannustamme lähtemään luontoon, vaikka ihan lähelle. Opettajankaan ei välttämättä tarvitse tietää ja tuntea kaikkea – myös yhdessä ihmetteleminen on arvokasta, Tuulinen muistuttaa.
15.04.2025 | Uurainen
Pääsiäinen on jo näkynyt Uuraisten seurakunnassa monin tavoin. Pääsiäisvaellukselle osallistui tänä vuonna 508 isoa ja pientä vaeltajaa. Palaute oli positiivista ja yhteinen toive oli, että perinne jatkuu. Myös yhessä nuorisoseuran kanssa järjestetty pääsiäisaskartelu oli suosittu. Seurakuntakodilla ja seurakunnan nettisivuilla on nyt esillä myös Uuraisten kirkkosukkafinalistit, suosikkiaan voi äänestää 15.5. saakka.
Uuraisten seurakunta sai pääsiäisen alla myös hyviä uutisia kirkkohallitukselta. Seurakunta on saanut Uuraisten kirkon ja kellotapulin korjaushankkeisiin kirkkohallituksen myöntämää avustusta 727 400 euroa.
Avustuksen määrä oli uuraislaisille positiivinen yllätys, sillä yhteensä avustuksia haettiin noin 45 miljoonaa euroa eli moninkertaisesti jaettavan rahan määrä. Avustushakemuksia tuli seurakunnilta yhteensä 109 ja avustusta haki 72 eri seurakuntataloutta.
Kirkkohallituksen täysistunto kokoontui 8.4.2025 päättämään valtion rahoituksesta jaettavasta kirkollisen kulttuuriperinnön hoitoon tarkoitetuista avustuksista, jota jaettiin seurakunnille yhteensä n. 7,9 miljoonaa euroa. Lisäksi Kirkon keskusrahastosta myönnettiin korjausavustuksia yhteensä noin 1,1 miljoona euroa.
Saatu avustus vahvistaa, että Uuraisten kirkon ja kellotapulin maalaus- ja korjaushanke toteutuu ja suunnitelman mukaiset työt aloitetaan touko-kesäkuun aikana ja niiden on määrä olla valmiina marraskuun puolessa välissä 2025.
15.04.2025 | Tilaajille, Uurainen
Koulukeskuksen yläkerrasta kuuluu iloinen pulputus, joka vain voimistuu, kun portaita kiipeää ylöspäin.
Iltapäivätoiminta, tuttavallisemmin ilttis, on koulun jälkeistä ohjattua toimintaa 1-2-luokkalaisille lapsille sekä 1-6-luokkalaisille erityistukea tarvitseville lapsille. Näissä tiloissa on toimittu jo noin seitsemän vuotta. 4H:n vastuulla toiminta on ollut jo reilusti yli 10 vuotta.
Uuraisilla iltapäivätoimintaa järjestetään arkipäivisin koulupäivien jälkeen kahdessa toimintaryhmässä, Uuraisten koulukeskuksella ja Hirvasen koululla. Höytiän ja Kyynämöisen kouluilta on bussikuljetus koulukeskuksen iltapäivätoimintaan.
– Vanhemmat hakevat lapset pois liukuvasti ennen viittä omiin aikatauluihin sopivasti ja lähellä asuvilla on osalla myös lupa lähteä itse kotiin, kertovat koulukeskuksen ilttiksen ohjaajat Santtu Koivunen ja Heikki Eloranta. Santtu on iltapäivätoiminnan vastuuohjaaja ja Heikin vastuulla taas on myös Harrastamisen Suomen mallin kerhotoiminta. Hirvasella vastuuohjaajana toimii Päivi Saarinen.
Iltapäivätoiminta tukee koulun ja kodin perustehtävää luoda lapselle turvallinen, eheä ja tasapainoinen päivä koulun päätyttyä vanhempien ollessa työssä. Iltapäivätoiminta tarjoaa lapselle huolenpitoa ja mukavaa tekemistä iltapäivisin.
Mukava tekeminen voi olla esimerkiksi majan rakentelua, askartelua, pelailua, sekä ulkoilua. Yhdessä syödään myös välipalaa. Ilttiksessä on käytössä teemaviikot, jotka tuovat mukavasti vaihtelua viikkoihin esimerkiksi retkien, aarteenetsinnän tai juhlien muodossa.
– Vaikka olemme tehneet tätä pitkään, pyrimme myös koko ajan pikkuisen uusiutumaan, Heikki Eloranta sanoo.
Toimintaa toteutetaan perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Iltapäivätoiminta tukee lapsen koulunkäyntiä, oppimista ja sosiaalista kehitystä, mutta on lapsen vapaa-aikaa ja toimintaa suunnitellaan sen mukaan yhdessä lasten kanssa.
– Ilttiksessä saa tehdä läksyt, jos vanhemmat niin haluaa, mutta ketään ei pakoteta, Heikki sanoo.
Ilttiksestä pystyy myös helposti käymään erilaisissa kerhoissa tai esimerkiksi soittotunnilla ja palaamaan sen jälkeen ilttikseen.
– Välipalakerho esimerkiksi on ikisuosikki, Santtu lisää.
Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella, jonka saa osoitteesta www.uurainen.4h.fi. Täytetty hakemus toimitetaan Uuraisten 4H-yhdistyksen postilaatikkoon. Päätökset iltapäivätoiminnan paikoista tekee Uuraisten kunnan peruspalvelujohtaja ja päätöksistä ilmoitetaan kirjeillä suoraan koteihin. Etusijalla ovat 1. luokan oppilaat ja erityistä tukea tarvitsevat 1-6 luokan oppilaat. Hakuaika on 1.4.-30.4.2025. Paikkaa voi hakea myös haun päättymisen jälkeen, jos ryhmässä on tilaa.
– On hyvä hakea hakuajan puitteissa, jotta saamme kohtuullisen tarkan tiedon tarpeesta jo keväällä. Monissa perheissä tilanteet kuitenkin elää ja saattaa olla, että ilttispaikkaa ei enää tarvitakaan tai sitten havahdutaan vasta kesällä, että lapsihan lähtee kouluun ja ilman ilttistä olisi kotona pitkiä yksinäisiä iltapäiviä edessä, Santtu ja Heikki ovat huomanneet.
Ilttistoiminta on kohtuullisen edullista, maksuluokkia on kaksi: 12 pv tai alle kuukaudessa maksaa 90 euroa ja yli 12 päivää maksaa 120 euroa. Maksut peritään varatun paikan mukaan. Maksu sisältää ohjauksen, välipalan, tarvikkeet, retket sekä vakuutuksen.
Ilttiksen lapsilla on vahva mielipide iltapäiväkerhosta.
– Tämä on paras aika koko koulupäivässä, vakuuttaa Olga.
Kun keväällä Ilttis loppuu, eivät työt Santulla ja Heikillä lopu, vaan silloin alkavat leirit, jotka ovat vielä suunnitteluvaiheessa.
– Ainakin jotain toiminnallista ja mukavaa, se me voidaan luvata!
Hanna Lahtinen
15.04.2025 | Toivakka, Uurainen
Toivakassa ja Uuraisilla keskusta menestyy aina, mutta näissä vaaleissa puolue suorastaan jyräsi. Uuraisten valtuustosta yli puolet on nyt keskustalaisia ja Toivakassakin melkein. Toivakan ääniharava Sinikka Jäntin (kesk) ykkössija oli ylivoimainen. Hän keräsi kaksinkertaisen äänimäärän (123) kakkossijan tässä kisassa saavuttaneeseen Marko Kilpeläiseen (kesk) verrattuna. Hyvin ääniä keräsivät myös nuoret naiset Inka Keteli (sd) ja Johanna Ripatti (kd), kuten myös jo enemmän elämänkokemusta omaava Marjut Valkonen (sd).
Uuraisilla eniten ääniä (141) haravoi valtuuston nykyinen puheenjohtaja Matleena Kivelä (sd) Yli sadan ääneen potin saivat myös Samuli Mattila (kesk), Essi Jokinen (kesk) ja Liisa Stenman-Kässi (kesk).
Suurin menettäjä valtakunnallisesti oli Perussuomalaiset ja paikkoja hupeni myös paikallisesti. Toivakan neljän valtuutetun ryhmä puoliintui, Uuraisilla vähennystä oli vain yhden valtuutetun verran ja valtuustossa yhä neljä edustajaa, kuten myös demareilla, joilla olisi ehkä ollut aineksia isompaankin äänisaaliiseen, jos ehdokkaiksi olisi saatu useampia kuin kaikki läpimenneet.
Toivakassa on nyt puolueita valtuustossa yksi enemmän kuin Uuraisilla, kun vasemmiston Matleena Häätylä jatkaa Varja Oksasen viitoittamalla tiellä. Uuraisilta vasemmistoliiton edustus katkesi, kun Veli Hytösen luovuttua ei löytynyt ehdokkaita. Myöskään eläinoikeuspuolueen ehdokas Maria Böhm ei aivan yltänyt valtuustoon. Vaikka näin vaalien jälkeen puoluepolitiikkaa perataan perusteellisestikin, käytännön valtuustotyössä puoluetaustalla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, kummassakaan kunnassa puoluekuri ei ole erityisen tiukkaa, vaan ainakin viime vuosina äänestyksissä on menty omatunto edellä. Vanha kunnon kyläpolitikointi sen sijaan saattaa molemmissa kunnissa nostaa tulevalla kaudella päätään, varsinkin jos kyläkoulujen kohtalot päätyvät valtuustoon saakka.
Uusia valtuutettuja Toivakassa on kahdeksan ja Uuraisilla peräti 12, tosin kaikki heistä eivät kuitenkaan ole ensikertalaisia.
Toivakassa valtuutettujen keski-ikä on 51,4 ja 49,3.
Toivakan vanhin on seitsemänkymppinen Kari Parviainen ja nuorimmat 24-vuotias Juho Torppa ja 25-vuotias Inka Keteli, molemmat toisen polven valtuutettuja.
Uuraisten vanhin on 81-vuotias kotiseutuneuvos Simo Koskinen ja nuorin 28-vuotias Samuli Mattila. 34-vuotiaita valtuustoon ponkaisi neljä, Tanja Tiainen, Essi Jokinen, Aleksi Penttinen ja Heikki Pihlainen.
Molemmissa kunnissa miehiä on tällä kertaa valtuustoissa enemmän.
Aluevaaleissa äänestysprosentti hiukan nousi ja kuntavaaleissa laski. Toivakan Sinikka Jäntti rynni paitsi valtuustoon, niin tällä kertaa myös aluevaltuustoon. Uuraisten ja muiden pienten kuntien terveysasemia viimeiseen saakka puolustaa myös Jouko Nykänen. Aluevaltuustoon valittiin myös Uuraisilla syntynyt Satu Kytölehto (sd) ja Uuraisilla pitkään asunut Toimi Kankaanniemi (ps).
Toivakan kunnanvaltuustoon valitut äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:
Sinikka Jäntti KESK, 123
Marko Kilpeläinen (U) KESK, 61
Inka Keteli SDP, 55
Johanna Ripatti KD, 52
Marjut Valkonen (U) SDP, 50
Veli Vihinen KD, 45
Päivi Pitko KESK, 40
Seppo Sirenius SDP, 38
Kari Parviainen SDP, 37
Heidi Hakkarainen KESK, 35
Markku Kauppinen (U) KOK, 30
Mika Mäkelä PS, 30
Matleena Häätylä (U) VAS, 30
Juha Juusela PS, 29
Erkki Ikonen KESK, 28
Samuli Turunen (U) KESK, 28
Satu-Marja Manninen KOK, 28
Janne Karanta KESK, 24
Katriina Markkanen (U) KESK, 23
Juho Torppa (U) KESK, 21
Mikko Salo (U) KESK, 20
Puolueiden kannatusprosentit ja muutokset edellisiin vaaleihin
1. Keskusta, 45,3% (+9,9 %), paikkoja 10 (+2)
2. SDP, 20,1% (+2,2 %), paikkoja 4 (±0)
3. Perussuomalaiset, 11% (−6,4 %), paikkoja 2 (−2)
4. Kokoomus, 9,4% (−2,3 %), paikkoja 2 (±0)
5. Kristillisdemokraatit, 9,1% (−2,1 %), paikkoja 2 (±0)
6. Vasemmistoliitto, 5,2% (−0,4 %). paikkoja 1 (±0)
Uuraisten kunnanvaltuustoon valitut äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:
Matleena Kivelä SDP, 141
Samuli Mattila, KESK, 125
Essi Jokinen (U) KESK, 106
Liisa Stenman-Kässi KESK, 106
Timo Karjalainen (U) KESK, 87
Tanja Tiainen (U) PS, 74
Marko Nieminen (U) KESK, 60
Hanna Mäkinen (U) KD, 54
Veli-Matti Arponen SDP, 52
Harri Palonen KESK, 51
Anne Pihl (U) KESK, sit, 48
Jari Flyktman KOK, 46
Kari Lehtonen (U) SDP, 40
Aleksi Penttinen (U) KESK, 40
Petri Huutonen PS, 30
Satu Nieminen PS, 26
Heikki Pihlainen (U) KESK, 26
Joni Leppänen PS 25
Marko Rautiainen (U) SDP, 23
Simo Koskinen (U) KESK, 22
Markku Vanhala (U) KESK, 22
Puolueiden kannatusprosentit ja muutokset edellisiin vaaleihin
1. Keskusta 50,2% (+15,8 %), paikkoja 11 (+3)
2. Perussuomalaiset 18,4% (−6,6 %), paikkoja 4 (−1)
3. SDP 18,1% (−0,9 %), paikkoja 4 (±0)
4. Kristillisdemokraatit 8,3% (−2,5 %), paikkoja 1 (−1)
5. Kokoomus 4% (−1,4 %), paikkoja 1 (±0)
6. Eläinoikeuspuolue 1% (+1 %), paikkoja 0 (±0)
Edit 15.4.2025 klo 15.07 lisätty Tanja Tiaisen nimi 34-vuotiaisiin valtuutettuihin.
Hanna Lahtinen
07.04.2025 | Tilaajille, Toivakka
Käsikello-orkesteri Kide konsertoi 13.4. Toivakan kirkossa klassista ja kevyempää musiikkia käsikelloille sovitettuna Sari Eirtola-Loukolan johdolla.
Sari Eirtola-Loukola sai idean perustaa tällainen orkesteri Jyväskylään. Käsikellot aloittivat toimintansa Jyväskylässä syksyllä 2007 ja alkuun soivat ainoastaan Chimes-soittimet, ”taivaallisen täyteläisen äänen” tuottavat putkikellot. Yhdysvaltalaisen Malmarkin kellotehtaan valmistamilla metalliseoksesta valetuilla käsikelloilla jatkettiin maaliskuussa 2008. Syksystä 2015 eteenpäin Jyväskylän kansalaisopistossa soittava Käsikello-orkesteri Kide on soittanut Sarin omistamilla kelloilla, joita on 3 oktaavia sekä 5 oktaavia chimejä.
– Yksi käsikello vastaa yhtä pianon kosketinta. Pianossa on koskettimia 88 kpl ja tällöin eri äänissä soivia kellojakin on sama määrä. Kellojen koko kertoo soinnun, mitä isompi kello, sen matalampi ääni, kertoo toivakkalainen Jenni Hinttala, yksi orkesterin soittajista.
Soittajan on hallittava samanaikaisesti useita kelloja. Hinttala kertoo soittavansa parhaimmillaan kahdeksaa kelloa yhden kappaleen aikana, joten kelloja joutuu vaihtamaan useasti.
– Monesti on molemmissa käsissäni kaksi kelloa samanaikaisesti, eli tällöin soi käsissäni neljä kelloa.
Toivakkaan saapuu koko käsikello-orkesterimme eli yksitoista kellonsoittajaa.
– Ohjelmassamme on sekä klassista, että kevyttä musiikkia ja säestämme myös yhteislauluja, jolloin yleisökin pääsee mukaan laulamaan käsikelloilla säestettyyn musiikkiin.
Hinttala on Kuopiosta kotoisin ja meni siellä mukaan Kallaveden seurakunnan nuorisokuoroon.
– Kallaveden seurakunnan nuorisokuoroon hankittiin käsikellot ja siitä tämä minun kellonsoitto harrastukseni alkoi. Yhdeksän vuotta soitin Kuopiossa Käsikellokuoro Dolcessa. Vuodesta 2008 alkaen olen soittanut tässä Käsikello-orkesteri Kiteessä.
Käsikellojen historia juontaa 1600-luvun Englantiin. Siellä käsikelloidea syntyi kirkonkellojen soittamisesta. Haluttiin tuoda kellot sisälle, ettei koko kylä häiriinny harjoittelusta.
– Englannista harrastus on levinnyt voimakkaasti Yhdysvaltoihin ja Japaniin ja sittemmin eri puolille maailmaa. Suomessa käsikello-orkestereita on vain viidellä paikkakunnalla, joten tällaisten orkesterien kuuleminen on vielä harvinaista, kertoi Hinttala ja toivoo, että harvinaisilla soittimilla soittavaa orkesteria saapuu kuulemaan suuri määrä Toivakan ja lähiseudun asukkaita.
Veikko Ripatti
