Kimmo Friman Toivakan Ruuhimäestä on arboristi. Se ei ole ihan tavallisimpia ammattinimikkeitä Suomessa, heitä on alle 400. Arboristi eli puunhoitaja on puisto- ja maisemametsien hoidon ammattilainen. Arbor tarkoittaa latinaksi puuta.
– Idea lähti pihapuiden kaadosta. Kävin ensin Gradialla pienen kiipeilykurssin, jatkoin siitä ”Puunpoistoa erityistekniikoilla” -kurssille, jossa meitä koulutti arboristi ja silloin kiinnostus heräsi kunnolla, Friman kertoo.
Itse arboristin koulutus kesti 1,5 vuotta. Nyt Kimmo Frimanilla on vasta perustettu yritys nimeltä KS Pihapuupalvelu. Palveluvalikoimaan kuuluvat kaikenlaiset puunkaadot – myös haastavissa paikoissa. Esimerkiksi pihapuun voi kaataa joko suorakaatoina tai paloina purkaen, puiden kunto ja ympäristö huomioon ottaen. Paloina purkuunkin on useampi menetelmä, joko kiipeillen tai nostokoria tai nosturiautoa käyttäen.
– Voin tarjota sellaisen palvelun, että puusta ei jää mitään jäljelle. Puu viedään pois, oksajäte voidaan hakettaa tontille, jolloin sitä voidaan käyttää vaikka istutusten katteena ja kannot jyrsiä pois. Useimmiten minulta tilataan kuitenkin pelkkiä puunkaatoja, Friman kertoo. Hän tekee myös tonttihakkuita, jolloin suunnitellaan asiakkaan kanssa yhdessä, mitkä puut poistetaan ja mitkä jätetään.
Asiakaskunta ei ole vielä ehtinyt muodostua kovin suureksi ja kalenterissa on hyvin tilaa. Yrittäjä kuitenkin uskoo, että töitä riittää. Hän myös kiittelee alan ammattilaisten hyvää yhteishenkeä ja kykyä verkostoitua ja auttaa myös kollegaa.
Töitä hän tekee noin 100 kilometrin säteellä Toivakasta. Eniten on toistaiseksi ollut pihapuiden kaatoja, mutta mielellään Friman myös käyttäisi erikoisosaamistaan ja antaisi puille kuntoarvioita ja tekisi hoitotoimenpiteitä.
– Jos puu on kotipihassa ollut sata vuotta, niin totta kai siihen on syntynyt tunneside. Ei vanhaa, kaunista puuta kannata lähteä tutkimatta kaatamaan, hän toteaa.
Arboristi osaa kertoa puun kunnosta paljon ja usein myös antaa vaihtoehtoja kaatamiselle. Satavuotiaalle männylle saadaan helposti toiset sata vuotta hyvää ja kaunista elämää, kun siitä pidetään huolta.
Ihmiskehoon saattaa kehittyä kasvaimia tai umpisuoli tulehtua, silloin auttaa kirurgi, joka poistaa elämää vaikeuttavat osat ja parantaa elämänlaatua. Arboristi tekee usein samaa puille.
– Hoitoleikkauksessa tarkastetaan puun kunto ja otetaan hankaavia oksia pois. Tutkiminen tapahtuu yleensä silmämääräisesti, käävät ja harsuuntuminen, eli neulaskato kertoo paljon, mutta tarvittaessa voin käyttää mikroporaakin. Jos on heikkoja haaraliitoksia, niitä voidaan tukea tai keventää latvusta, Kimmo Friman kertoo. Parhaat tulokset saadaan, kun puuta hoidetaan koko sen elinkaaren ajan. Nuoren puun kasvua voidaan ohjata rakenneleikkauksin ja näin ehkäistä tulevaisuuden ongelmia. Puunhoidon kulttuuria ei Keski-Suomessa ole aivan samassa mittakaavassa kuin eteläisemmässä Suomessa. Myös puun juuristoalue on tärkeä. Joskus puiden juurille esimerkiksi pihanrakentamisen yhteydessä laitetaan liikaa täytemaata tai vahingoitetaan juuristoa muuten.
Kimmo Friman käyttää myös toista hyvinkin ihmisen elämään vertautuvaa termiä.
– Hyvin vanhan puun hoito on sellaista saattohoitoa, jonka avulla voidaan saada vielä paljon elinvuosia lisää.
Frimanilla ei ole metsuritaustaa, mutta kiipeilytaustaa on. Hän on aikaisemmin kiipeillyt esimerkiksi telemastoihin ja voimalinjoihin. Arboristi ei saakaan kärsiä akrofobiasta, eli korkeanpaikankammosta, toki kokemus tuo myös varmuutta. Uhkarohkeus ei kuitenkaan missään tapauksessa saa olla ja turvavälineiden kunto on ensiarvoisen tärkeää tässä ammatissa.
– Onneksi siinäkin asiassa tulee apuun hyvä kollegojen verkosto. Alalla on paljon yksinyrittäjiä, mutta esimerkiksi pihapuun kaatoon tarvitaan useimmiten kaksi, hän päättää.
Hanna Lahtinen
