Fysioterapia Oiva on laman lapsi, se perustettiin vuonna 1990, tosin nimi Oiva vakiintui käyttöön asiakaskyselyn perusteella vasta muutamaa vuotta myöhemmin.
– Kun nimen lanseerauksen jälkeen ensimmäinen Oiva tuli asiakkaaksi, niin vähän jännitti, miten hän asiaan suhtautuu. Mutta hän kokikin sen kunnia-asiaksi ja on asiakkaamme tänäkin päivänä. Nykyään meillä on monta muutakin Oivaa asiakkaana ja myös fysioterapian nimenä Oiva on mielestäni osoittautunut mukavaksi, toimivaksi ja hyvällä tapaa mieleen jääväksi, kertoo Oivan perustaja Ismo Natri.
Fysioterapia Oivalla on toimipisteitä tällä Toivakan lisäksi Hankasalmella, Lievestuoreella ja Jyväskylässä. Lievestuore on toimipisteistä se ihka ensimmäinen. Useampi toimipiste takaa oman toimipisteen myös Toivakassa, sillä yksinään Toivakan asukaspohja on melko pieni. Läheskään kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan tule Jussilantielle, vaan kotikäyntejä tehdään paljon.
Ismo Natri itse ei olisi osannut arvata, että hän pääsee juhlimaan 30-vuotista yrittäjyyttään. Tai siis tällä hetkellä jo 33 vuotta kestänyttä uraa, korona esti juhlimisen vuonna 2020. Toivakassa Oiva on toiminut yli 20 vuotta.
Ensimmäiset vuodet kuluivat yksinyrittäjänä, mutta pikku hiljaa joukko on kasvanut, Tällä hetkellä Oivassa toimii viisi ammattilaista. Ismo Natrin lisäksi Oivassa työskentelevät Sami Seppänen ja muissa toimipisteissä lisäksi Ida Antikainen, Roni Väänänen, Santeri Nurmeksela ja Sari Savolainen.
– Kovin paljoa en ajatellut kasvua, enkä ajattele vieläkään. Enemmänkin kyse on kehityksestä, Ismo Natri sanoo.
Fysioterapia on kehittyvä ala, lähinnä tutkitun tiedon lisääntymisestä aiheutunut muutos on ollut suurta reilun 30 vuoden aikana.
– Kollegojen kanssa olen jutellut, että jos hoitaisimme asiakkaitamme täysin yli 30 vuotta sitten saamamme koulutuksen mukaan, niin tiettyjä asioita tehtäisiin väärin, hän jatkaa.
Alan kehittyminen, tutkimustulosten seuraaminen ja jatkuva lisäkouluttautuminen pitävät mielenkiinnon yllä vuodesta toiseen.
Toinen asia, mikä yrittäjää aina jaksaa innostaa, ovat asiakkaat. Hän kokee saaneensa valtavasti rikkautta elämäänsä asiakkaittensa kautta.
-Esimerkiksi sotaveteraanit, olen käynyt aivan uskomattomia keskusteluja heidän kanssaan, Natri kiittelee ja lisää myös saaneensa lukuisia ystävyyssuhteita työn kautta.
Asiakaskunta on vuosien varrella laajentunut.
– Vuosi vuodelta enemmän on vaativaa neurologista kuntoutusta Kelan palveluntuottajana. Esimerkiksi Parkinsonia, ALSia tai reumasairauksia tai muita eteneviä sairauksia sairastavat hyötyvät paljon fysioterapeuttisesta kuntoutuksesta, joka ylläpitää toimintakykyä. Etenevissä sairauksissa on usein erilaisia vaiheita ja seesteisissä vaiheissa kuntoutus parantaa huomattavasti elämän laatua. Valitettavasti neurologisen kuntoutuksen tärkeyden huomasi erittäin hyvin korona-aikana, jolloin monen asiakkaan kohdalla oli terapiakielto, jonka seurauksena toimintakyky jopa romahti ja pandemian jälkeen piti aloittaa aivan lähtötilanteesta, Natri harmittelee.
Sote-uudistuksen ja Kela-korvausten poistumisen myötä monet käytännöt muuttuivat ja esimerkiksi lähetteellä fysioterapiaan tullaan nykyään todella harvoin. Myös hyvinvointialueen palvelusetelikäytäntö on tällä hetkellä jotenkin epäselvä. Se, mistä Ismo Natri iloitsee, on tuleva fysioterapiapalvelujen verovähennysoikeus. Ehdotus kuntoutuksen kotitalousvähennyksestä koskee kotona tai vapaa-ajan asunnolla tuotettua fysio- tai toimintaterapiaa. Oikeus kotitalousvähennykseen koskisi kaiken ikäisiä kansalaisia. Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2024 alusta.
Ismo Natri on aina ollut sitä mieltä, että asiakasta ei hoideta pelkästään hoitopöydällä, vaan että aktiivisuudella arkielämässä on suuri merkitys. Tämä ajatus on nykyään vallitseva, mutta ei ole ollut sitä aina.
– Syy miksi fysioterapiaan usein tullaan, on yleensä kipu ja sen hoitaminen on ensimmäinen asia. Itse olen kokenut aina olevani suurelta osin myös valmentaja, mutta sellaiselle asenteelle melkeinpä naurettiin muutama vuosikymmen sitten. Toisaalta nyt on menty tavallaan toiseen ääripäähän ja markkinoidaan erilaisia verkkovalmennuksia paljon. Ajattelen kuitenkin, että varsinkin alkuvaiheessa oikeasti läsnä oleva ammatti-ihminen motivoi parhaiten, sekä katsoo, että esimerkiksi harjoitteet tehdään oikein, Natri sanoo.
Koko yhteiskunnan muutos näkyy myös fysioterapeutin työssä. Ennen liikuttiin enemmän ilman kuntoiluajatusta.
-Esimerkiksi autokuski hyppäsi usein ulos ja teki monenlaisia asioita manuaalisesti, nyt kopista tarvitsee poistua paljon harvemmin. Hiihtämään tai lenkille lähdettiin ennen kotoa, nyt ajetaan ladulle tai kuntoilemaan. Suuri osa ihmisistä liikkuu nykyään liian vähän, vaikka mahdollisuuksia on paljon ja hyötyliikunta on yhä usein parasta ja monipuolisinta liikuntaa. Tämä näkyy tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa, niitä on ollut aina, mutta syntymekanismi on paljolti muuttunut ja ongelmat jopa pahentuneet, hän miettii. Oiva tarjoaa myös personal trainer -palveluja.
Suomalaisten keski-ikä nousee ja se on johtanut siihen, että tavoitteena on, että ikäihminen pärjää kotona mahdollisimman pitkään. Monelle oma koti onkin paras paikka vanheta. Fysioterapiapalvelujen tarjoaminen kotona on yhteiskunnalle erinomainen ja halpa tapa siirtää laitosasumiseen siirtymistä.
Liikunnan terveyshyödyistäkin tarjotaan ristiriitaista tietoa. Usein mainitaan, että vasta puolen tunnin yhtäjaksoisesta liikkumisesta olisi terveyshyötyjä, mutta lyhytkin hengästymishetki on aina hyödyksi.
Hengästymishetki on luvassa myös 11.11. kolmea vuosikymmentä ja vielä kolmea vuotta päälle juhlitaan Toivolan työväentalolla Lievestuoreella. Kakkukahvien ja yleisen juhlahumun jälkeen pistetään jalalla koreasti Minna Äikäs bändin tahtiin.
– Tanssihan on ihan parasta liikuntaa, siinä yhdistyy liike, tasapaino, koordinaatio, näkö ja kuulo. Tervetuloa kaikki, etukäteisilmoittautuminen olisi mukavaa, jotta vähän osataan varautua, Ismo Natri päättää.
Hanna Lahtinen
