Jääkäriliike on mielenkiintoinen pala suomalaista historiaa. Se syntyi syksyllä 1914 ja sen päätöksien seurauksena helmikuun 25. päivänä 1915 astuivat ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset Saksan armeijan koulutettavaksi Lockstedtin leirille Schlesvigissä. Koulutusjoukosta muodostettiin 1916 Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (JP 27), jolla se yleisesti tunnetaan. Päivälleen kolmen vuoden päästä 25.2.1918 jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan johtamaan Suomen muodostettavaa armeijaa.
Jääkärit olivat pääosin valveutuneita miesylioppilaita, jotka halusivat laajentaa osaamistaan, eli hankkia sotilaskoulutuksen Saksassa, jotta Suomen itsenäistyminen Venäjästä olisi mahdollista. Lopulta tehtävä muodostui varsin erilaiseksi, ja jääkärit joutuivat palatessaan keskelle Suomen sisällissotaa ja he osallistuivat siihen pääosin valkoisten puolella.
Kun Suomi joutui talvisotaan, palvelukseen astui 774 jääkäriä.
Helmikuun 25. päivä on siis Jääkäripataljoona 27:n vuosipäivä. Keski-Suomessa vapaaehtoisesti Saksaan lähteneiden perinteitä vaalii JP 27:n Keski-Suomen Perinneyhdistys ry. Yhdistyksen johtokunta päätti, että tänä merkkivuonna se yhteistyökumppaneidensa avulla sytyttää kynttilän jokaiselle Keski-Suomeen haudatun jääkärin haudalle kuten 10 vuotta sitten 100-vuotismerkkipäivän yhteydessä. Yhdistyksen omat resurssit eivät siihen riittäneet, vaan apua pyydettiin esimerkiksi seurakunnilta. Toivakassa kynttilän jääkäri Jaakko Mataraisen haudalle sytytti tietokirjailija Timo Siukonen.
Jaakko Matarainen syntyi vuonna 1892 Oravisaaressa ja hänen elämänsä päättyi 25-vuotiaana tammikuussa 1918.
– Matarainen työskenteli merimiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 21. joulukuuta 1915 alkaen pataljoonan 4. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen Matarainen osallistui moottorivene- ja rautatienrakennuskursseille Libaussa vuonna 1917. Hänet laskettiin 10. tammikuuta 1918 siviililomalle Saksaan, missä hän sai surmansa ollessaan matkalla Kölniin lähellä Osnabrückin kaupunkia sattuneessa rautatieonnettomuudessa 16. tammikuuta 1918, kertoo Siukonen.
Jaakko Matarainen haudattiin Osnabrückin hautausmaalle yhdessä 11:n samassa onnettomuudessa kuolleen jääkärin kanssa.
Matarainen ei ehtinyt osallistumaan vuoden 1918 taisteluihin Suomessa, sillä jääkärien pääjoukko palasi Suomeen helmikuussa 1918. Geni-tietokanta tietää kertoa, että hänen äitinsä oli Edla Matarainen, myöhemmin Suojama, Heiskan Matara-ahosta.
Jääkäriliikkeessä oli mukana myös Uuraisilla syntynyt Matti Salminen.
Hänen vanhempansa olivat itsellinen Johannes Salminen ja Edla Pokela. Hän liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 13. joulukuuta 1915, josta hänet siirrettiin kuitenkin jo samana vuonna siviilitöihin.
Kotimaahan hän palasi 29. marraskuuta 1918 ja siirtyi työmieheksi Pietarsaareen ja Kruunupyyhyn ja kuoli vuonna 1962.
Hanna Lahtinen
